Kolme neljästä suomalaisesta arvioi Nato-jäsenyyden parantavan Suomen turvallisuutta

EVA selvitti suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyden vaikutuksiin. Kyselyyn vastasi 2 074 henkilöä 4.3.–15.3.2022.

Päällimmäisenä suomalaiset näkevät Nato-jäsenyyden tarjoavan turvaa. Käsitykset Naton kyvystä tuottaa Suomelle sotilaallista turvaa ovat muuttuneet dramaattisesti viidentoista vuoden takaa, jolloin EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin viimeksi suomalaisten käsityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Vuonna 2007 suomalaisista 36 prosenttia uskoi jäsenyyden voivan kohentaa Suomen sotilaallista turvallisuutta ja 21 prosenttia näki Nato-jäsenyyden heikentävän sitä. Kasvua Nato-jäsenyyden myönteisiin turvallisuusvaikutuksiin uskovien osuudessa on kertynyt 38 prosenttiyksikköä.

”Kansalaismielipiteen suuri muutos kertoo, että suomalaiset ovat tulleet yllätetyiksi. Luulimme olevamme turvassa, eikä Nato-jäsenyyden tuottamien turvallisuushyötyjen aiemmin katsottu olevan liittoutumisesta koituvien rasitteiden ja riskien arvoisia. Ukrainan sota paljasti selkeän turvallisuusvajeen Suomessa”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Poikkeuksellisen suuri asennemuutos suomalaisilla on tapahtunut myös suhtautumisessa Yhdysvaltain rooliin maailmanpolitiikassa. Nyt kolme neljästä on sitä mieltä, että ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani. Toista mieltä on vain kymmenesosa. Yhdysvaltojen rooliin myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut 36 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta.

Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Ilkka Haavisto, Sami Metelinen: Näin Suomi näkee Naton -EVA Analyysi keskiviikkona 30.3. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, ilkka.haavisto@eva.fitai +358 50 331 3823

Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728