Kolme neljästä yrityksestä pitää lukutaitoa erittäin tärkeänä

Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä. Siihen vastasi toukokuussa 1013 yrittäjää. Kyselyä valmisteltiin osana tekeillä olevaa, Opetushallituksen koordinoimaa valtakunnallista lukutaitostrategiaa. Strategian valmistelussa kuullaan laajasti elinkeinoalaa lukutaidon merkityksestä ja tulevaisuuden haasteista.

- On hyvä ymmärtää, että lukutaito muuttuu ajassa. Opetushallituksen Lukuliike-hankkeessa puhutaan monilukutaidosta, mikä on hyvä käsite. Pitää osata lukea paitsi tekstiä myös kuvaa, Pentikäinen huomauttaa.

Monilukutaitoon sisältyvät luetun tulkinta ja arviointi sekä luettuun eläytyminen. Monilukutaito eli erilaisten tekstityyppien sekä sanallisen, visuaalisen ja auditiivisen materiaalin analysointi ja tuottaminen eri välineiden avulla on välttämätön taito nyky-yhteiskunnassa.

- Monilukutaitoon kuuluvat taidot tuottaa erilaisia tekstejä. Kyse on kyvystä omaksua ja välittää tietoa, tunnistaa tunteita ja ymmärtää kielenkäytön tapoja ja konteksteja.

Työntekijöiden lukutaito pysynyt viime vuosina ennallaan

Yrittäjiltä kysyttiin, miten työntekijöiden lukutaito on viime vuosina kehittynyt. Valtaosa vastasi sen pysyneen ennallaan. Lähes yhtä moni arveli työntekijöiden lukutaidon parantuneen (6 %) kuin heikentyneen (5 %). Alakohtaiset erot ovat vähäisiä. 30 prosenttia työnantajista ei osannut arvioida työntekijöidensä lukutaidon kehitystä.

Lukutaitoon panostettava työpaikoilla

Tutkimus osoittaa, että lukutaitoon on syytä panostaa myös työpaikoilla.

- Pitää luoda mekanismeja lukutaidon oppimiseen työuran aikana. On tarjottava osallistavia mahdollisuuksia myös huonosti lukeville. Maahan muuttaneisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Suomi tarvitsee maahan muuttaneita niin yrittäjinä kuin työntekijöinä, Pentikäinen sanoo.

- On tarpeen tukea oman äidinkielen osaamista ja kehitystä, koska mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän oppii myös vieraan kielen ja menestyy koulussa.

- Suomalaisista aikuisista heikkoja lukijoita on 11 prosenttia. Arviolta 730 000 tarvitsee selkokielistä tekstiä selvitäkseen arkipäivän tilanteista. Tämä vaikuttaa työelämään ja jatko-opiskelun mahdollisuuksiin, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kommentoi.

- On ilahduttavaa, että yrityksissä tunnistetaan näin vahvasti lukutaidon merkitys. Työnantajien tuki jokaisen työntekijän lukutaidon parantamiseksi on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja korkean osaamisen turvaamiseksi, Villacís sanoo.

Lukutaito muuttuu ajan mukana

Yrittäjät muistuttaa siitä, että lukutaito muuttuu ajassa.

- Tämän päivän lukutaitoa ovat myös ihmistaidot, mediataidot, digitaidot ja datataidot. Pitää osata lukea itseään ja muita, tunnistaa luotettavan tiedon ja omat tieto-oikeudet sekä kyetä toimimaan digitaalisessa maailmassa, Pentikäinen sanoo.

On hyvä muistaa, että työelämässä pitää olla tilaa heillekin, joilla on puutteellinen lukutaito. Taustalla voi hyvin erilaisia syitä.

- On myös työtehtäviä, joista selviää, vaikka olisi puutteellinen lukutaito.

Lukutaitoa pitää edistää maailmalla

Pentikäinen muistuttaa, että lukutaidon puute on vakava ongelma maailmalla.

- Lukutaidon edistämisessä pitää kantaa kansainvälistä vastuuta. Lähes 60 miljoonaa lasta ei käy tällä hetkellä koulua, Pentikäinen muistuttaa.

Lukutaito on kansalaistaito ja demokratian tae. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle myös elintärkeä selviytymistaito ja lukeminen suuri etuoikeus.

- Onkin tärkeää, että Suomen korkeaa lukutaitoa vaalitaan ja sen eteen tehdään määrätietoista eri alan toimijoiden yhteistyötä, Ilmi Villacís korostaa.

Näin kysyttiin

- Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

- Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa.

- Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

- Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.

- Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

- Tiedot kerättiin 6.5. - 14.5.2021.