Kolme neljästä yrityksestä pitää lukutaitoa erittäin tärkeänä

Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä. Siihen vastasi toukokuussa 1013 yrittäjää. Kyselyä valmisteltiin osana tekeillä olevaa, Opetushallituksen koordinoimaa valtakunnallista lukutaitostrategiaa. Strategian valmistelussa kuullaan laajasti elinkeinoalaa lukutaidon merkityksestä ja tulevaisuuden haasteista.
- On hyvä ymmärtää, että lukutaito muuttuu ajassa. Opetushallituksen Lukuliike-hankkeessa puhutaan monilukutaidosta, mikä on hyvä käsite. Pitää osata lukea paitsi tekstiä myös kuvaa, Pentikäinen huomauttaa.
Monilukutaitoon sisältyvät luetun tulkinta ja arviointi sekä luettuun eläytyminen. Monilukutaito eli erilaisten tekstityyppien sekä sanallisen, visuaalisen ja auditiivisen materiaalin analysointi ja tuottaminen eri välineiden avulla on välttämätön taito nyky-yhteiskunnassa.
- Monilukutaitoon kuuluvat taidot tuottaa erilaisia tekstejä. Kyse on kyvystä omaksua ja välittää tietoa, tunnistaa tunteita ja ymmärtää kielenkäytön tapoja ja konteksteja.
Työntekijöiden lukutaito pysynyt viime vuosina ennallaan
Yrittäjiltä kysyttiin, miten työntekijöiden lukutaito on viime vuosina kehittynyt. Valtaosa vastasi sen pysyneen ennallaan. Lähes yhtä moni arveli työntekijöiden lukutaidon parantuneen (6 %) kuin heikentyneen (5 %). Alakohtaiset erot ovat vähäisiä. 30 prosenttia työnantajista ei osannut arvioida työntekijöidensä lukutaidon kehitystä.
Lukutaitoon panostettava työpaikoilla
Tutkimus osoittaa, että lukutaitoon on syytä panostaa myös työpaikoilla.
- Pitää luoda mekanismeja lukutaidon oppimiseen työuran aikana. On tarjottava osallistavia mahdollisuuksia myös huonosti lukeville. Maahan muuttaneisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Suomi tarvitsee maahan muuttaneita niin yrittäjinä kuin työntekijöinä, Pentikäinen sanoo.
- On tarpeen tukea oman äidinkielen osaamista ja kehitystä, koska mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän oppii myös vieraan kielen ja menestyy koulussa.
- Suomalaisista aikuisista heikkoja lukijoita on 11 prosenttia. Arviolta 730 000 tarvitsee selkokielistä tekstiä selvitäkseen arkipäivän tilanteista. Tämä vaikuttaa työelämään ja jatko-opiskelun mahdollisuuksiin, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kommentoi.
- On ilahduttavaa, että yrityksissä tunnistetaan näin vahvasti lukutaidon merkitys. Työnantajien tuki jokaisen työntekijän lukutaidon parantamiseksi on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja korkean osaamisen turvaamiseksi, Villacís sanoo.
Lukutaito muuttuu ajan mukana
Yrittäjät muistuttaa siitä, että lukutaito muuttuu ajassa.
- Tämän päivän lukutaitoa ovat myös ihmistaidot, mediataidot, digitaidot ja datataidot. Pitää osata lukea itseään ja muita, tunnistaa luotettavan tiedon ja omat tieto-oikeudet sekä kyetä toimimaan digitaalisessa maailmassa, Pentikäinen sanoo.
On hyvä muistaa, että työelämässä pitää olla tilaa heillekin, joilla on puutteellinen lukutaito. Taustalla voi hyvin erilaisia syitä.
- On myös työtehtäviä, joista selviää, vaikka olisi puutteellinen lukutaito.
Lukutaitoa pitää edistää maailmalla
Pentikäinen muistuttaa, että lukutaidon puute on vakava ongelma maailmalla.
- Lukutaidon edistämisessä pitää kantaa kansainvälistä vastuuta. Lähes 60 miljoonaa lasta ei käy tällä hetkellä koulua, Pentikäinen muistuttaa.
Lukutaito on kansalaistaito ja demokratian tae. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle myös elintärkeä selviytymistaito ja lukeminen suuri etuoikeus.
- Onkin tärkeää, että Suomen korkeaa lukutaitoa vaalitaan ja sen eteen tehdään määrätietoista eri alan toimijoiden yhteistyötä, Ilmi Villacís korostaa.
Näin kysyttiin
- Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
- Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa.
- Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.
- Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.
- Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
- Tiedot kerättiin 6.5. - 14.5.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen(at)yrittajat.fi
Pia Lumme, Kansallisen lukutaitostrategian koordinaattori, Lukuliike, Opetushallitus, p. 029 533 1809, pia.lumme(at)oph.fi
toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, Lukukeskus, p. 040 830 5936, ilmi.villacis(at)lukukeskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Työelämägallup: Ulkomainen työvoima saa enemmän tukea kuin vastustusta – suhdanteet muuttaneet asenteita7.7.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Työelämägallupin vastaajista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun vastustajia on 38 prosenttia vastaajista. Kannattajien osuus on laskenut merkittävästi syyskuusta 2023, jolloin vastaava luku oli 58 prosenttia. – Kun talous hidastuu ja työllisyysnäkymät heikentyvät, ulkomainen työvoima aletaan nähdä ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena, arvioi johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.
Työelämägallup: Vain joka viides kannattaa jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistoa5.7.2025 07:16:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevista 66 prosenttia vastustaa hallituksen esitystä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, kun taas 22 prosenttia kannattaa sitä. Vahvin kannatus löytyy yrittäjien joukosta, ja vähäisin tuki työntekijöiltä. Joka kymmenes arvioi, että muutos vaikuttaisi omaan jäsenyyteen liitossa, mutta 68 prosenttia uskoo, ettei vaikutusta olisi. Erityisesti nuoret kokevat vaikutusta. Heistä 14 prosenttia kertoo muutoksen vaikuttavan jäsenyyteensä.
Työelämägallup: Tekoäly on käytössä arjessa vain harvoilla – työkaluna lähinnä johdolla4.7.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn käyttö on edelleen kovin vähäistä, selviää tuoreesta Suomen Yrittäjien Työelämägallupista. Vastaajista 26 prosenttia ei käytä tekoälyä lainkaan, ja 20 prosenttia kertoo hyödyntävänsä sitä vain satunnaisesti. Päivittäisiä käyttäjiä on 16 prosenttia, joista useita kertoja päivässä tekoälyä hyödyntää yhdeksän prosenttia.
Työelämägallup: Sdp nousi työelämän ykköspuolueeksi, kokoomus toisena1.7.2025 07:47:00 EEST | Tiedote
Sdp on noussut suosituimmaksi puolueeksi työelämässä olevien keskuudessa 21 prosentin kannatuksella. Vielä tammikuussa 2024 Sdp:n kannatus oli 15 prosenttia. Sdp ohitti aiemmin ykköspaikkaa pitäneen kokoomuksen, jonka kannatus on laskenut 15 prosenttiin. Keskustan kannatus on noussut ja se saa 12 prosentin tuen.
Yrittäjät: Ansiotuloverotus kevenee – toiminimiyrittäjien veronkiristys peruttiin26.6.2025 12:05:18 EEST | Tiedote
Hallitus lähetti tänään lausunnoille veropaketin, joka keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa. Yrittäjien vaatimuksen mukaisesti hallitus perui aikeensa poistaa kaavamainen työhuonevähennys toiminimiyrittäjiltä. Kaavamaisen työhuonevähennyksen poisto olisi tarkoittanut verotuksen kiristymistä tuhansilla yksinyrittäjille ansiotuloveron kevennyksestä huolimatta. Lisäksi hallitus esittää, että eri järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan, mikä koskee myös Suomen Yrittäjien jäseniä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme