Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patistelee metsäalaa aktiivisuuteen edunvalvonnassa

- Ymmärrys kestävää metsätaloutta ja metsänhoitoa kohtaan on EU:n piirissä erittäin vähäistä. Keskimääräinen eurooppalainen ymmärtää metsiä ja metsänhoitoa yhtä hyvin kuin keskimääräinen itä- suomalainen ymmärtää Maltan tonnikalan viljelyä, eli metsä ei ole samalla tavalla läsnä ihmisten elämässä.

Kun EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsäasioita käsitellään monen eri politiikkasektorin alueella kuten maankäytön, ympäristö- ja ilmastopolitiikan alueilla. - Kun metsämaat vastustavat EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, niin kaikki ulottuvuudet huomioivasta metsävaikuttamisesta on tullut hankalaa.

- Ilmastokeskustelu on tuonut lisää kiinnostusta metsiä kohtaan. Nyt ymmärretään, että metsänielut ovat samalla tavalla varteenotettava asia kuin päästöjen vähentäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kestävän metsätalouden esittelylle. Kannustan metsäalaa tehostamaan ja aktivoimaan omaa edunvalvontaansa komission suuntaan.

Kataisen mukaan metsäalan tulisi tiimiytyä komissiossa ilmasto- ja ympäristöpääosaston lisäksi myös tutkimuspääosaston kanssa. – Sen sijaan että kommentoidaan tehtyjä esityksiä, nyt pitää olla proaktiivisesti kertomassa, miten metsäbiomassaa voidaan käyttää, miten se voi korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä puurakentamisella.

Parempaa yhteistyötä metsämaiden kesken

Kun ilmastopolitiikan täytäntöönpano tulee haastamaan metsäsektoria laajasti ja monin tavoin, Katainen toivoo metsämaiden yhteistä esiintymistä nykyistä enemmän. -Siinä yhteistyössä on paljonkin parannettavaa. Monta kertaa Suomi on jäänyt metsäasioissa lähes yksin.

Yhteisen metsäpolitiikan sijaan Katainen uskoo EU:n metsämaiden nykyistä parempaan yhteistyöhön ja metsäasioiden koordinaatioon eri pääosastojen kesken. – Tarvitaan varmaan kumpaakin. Metsämaiden yhteistyössä tarvitaan laadullinen loikka eteenpäin siten, että tuotetaan yhdessä proaktiivisia ratkaisuja sen sijaan että ollaan vain puolustuskannalla.

- Nyt ei kannata jäädä puolustusasemiin, vaan lähteä hyökkäämään ja osoittaa että järkevällä metsäpolitiikalla voidaan korvata fossiilista, kasvattaa nieluja ja parantaa sosiaalista taloudellista hyvinvointia. Koordinaatiossa ovat keskeisessä roolissa ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskomissaarit, joiden keskinäistä yhteistyötä voi tehostaa. Kun tutkimuspääosasto vastasi biotalousstrategian kirjoittamisesta, se on myös keskeinen kumppani metsäasioissa.

Vaikka metsäbiomassan käyttö on huomioitu EU:n biotalousstrategiassa, ei sitä vieläkään kaikkialla tunnisteta Kataisen mielestä kestävän kehityksen mukaiseksi raaka-aineeksi. -Kun tuntemus on vähäistä, metsien käytön uusista mahdollisuuksista tulee kertoa enemmän. Tulevien vuosien budjeteissa on merkittäviä varauksia biotalouden kehitys- ja tutkimusohjelmiin, joiden haussa suomalaisten kannattaa metsäpohjaisilla biotaloushankkeilla olla aktiivisia.

- Metsien merkitys tunnetaan ja tunnistetaan komissionkin piirissä, mutta se ei ole ollut yksi pää prioriteeteista, eikä perehtyneitä virkamiehiäkään ole kovin paljon. Kun metsäasioita käsitellään sirpalemaisesti useilla politiikan sektoreilla, metsäasioiden hoito jää niistä kiinnostuneiden yksilöiden varaan sen sijaan että luotaisiin yhteistä linjaa.

Suomen metsäosaamista vietävä maailmalle

Suomen uuden komissaarin Jutta Urpilaisen salkkuun kuuluvat Afrikka-asiat, joiden painoarvon Katainen näkee olevan nousussa. – Yhtenä painopistealueena voi olla esimerkiksi metsitykseen ja metsänhoitoon liittyvät hankkeet, joissa Suomi voisi olla metsäosaamisen tarjoajana. Kun määrärahojen tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen, metsityshankkeet sopivat sekä sen että ilmastopolitiikan kannalta tähän hyvin, arvioi Katainen.

- Euroopan lisäksi metsäosaamiselle on kysyntää kehittyvissä talouksissa metsitysprojekteina, joihin tarvitaan metsäosaamisen lisäksi rahoitusta. Näissä asioissa metsämaiden yhteistyö tuottaisi tulosta.

Komissio valmistelee parhaillaan esitystä, missä määritellään kestävän rahoituksen sääntöjä pankeille vihreään rahoitukseen. Katainen uskoo, että kun kestäviin kohteisiin suuntautuvien investointien määrä on kasvussa, kiinnostus Suomen metsäsektoria kohtaan kasvaa.

- Kun Suomen metsänhoito on maailman parasta, sitä voisi toistaa muuallakin. Suomessa on paljon sellaisia käytäntöjä kuten metsätietokanta, josta ei muissa EU- jäsenmaissa ei ole kuultukaan. Suomen kestävän metsätalouden käytännöt olisivat hyvä pohja työn alla olevan kestävän rahoituksen kriteeristöön.

Katainen ei usko, että taksonomia johtaa metsäpolitiikan ohjaamiseen EU-tasolla. - Kun vihreän rahoituksen kriteeristön luokittelussa, taksonomiassa tullaan määrittelemään metsänhoidon parhaat käytännöt ja kestävän metsätalouden kriteerit, nyt on vaikutettava siihen, että ne menevät Suomen metsien kannalta oikein. Ei voi olla niin, että sellaisen maan, joka hoitaa metsänsä parhaiten maailmassa, käytännöt eivät olisi hyväksyttyjä.

Markku Laukkanen