Audiomedia Oy

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patistelee metsäalaa aktiivisuuteen edunvalvonnassa

Jaa
EU:n komission varapuheenjohtajana viisi vuotta toiminut Jyrki Katainen yhtyy siihen kritiikkiin mitä on esitetty komission ja parlamentin vähäisestä metsäasioiden osaamisesta, mikä hankaloittaa metsäpolitiikan edunvalvontaa. – Se ei tahdo mennä perille, että samaan aikaan voidaan samassa maassa suojella merkittävästi metsiä, mutta samalla hyödyntää metsiä. Hiilinielujen määrä eli metsien kuutiomäärä talousmetsissä kasvaa, mitä paremmin sitä hoitaa.

- Ymmärrys kestävää metsätaloutta ja metsänhoitoa kohtaan on EU:n piirissä erittäin vähäistä. Keskimääräinen eurooppalainen ymmärtää metsiä ja metsänhoitoa yhtä hyvin kuin keskimääräinen itä- suomalainen ymmärtää Maltan tonnikalan viljelyä, eli metsä ei ole samalla tavalla läsnä ihmisten elämässä.

Kun EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsäasioita käsitellään monen eri politiikkasektorin alueella kuten maankäytön, ympäristö- ja ilmastopolitiikan alueilla. - Kun metsämaat vastustavat EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, niin kaikki ulottuvuudet huomioivasta metsävaikuttamisesta on tullut hankalaa.

- Ilmastokeskustelu on tuonut lisää kiinnostusta metsiä kohtaan. Nyt ymmärretään, että metsänielut ovat samalla tavalla varteenotettava asia kuin päästöjen vähentäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kestävän metsätalouden esittelylle. Kannustan metsäalaa tehostamaan ja aktivoimaan omaa edunvalvontaansa komission suuntaan.

Kataisen mukaan metsäalan tulisi tiimiytyä komissiossa ilmasto- ja ympäristöpääosaston lisäksi myös tutkimuspääosaston kanssa. – Sen sijaan että kommentoidaan tehtyjä esityksiä, nyt pitää olla proaktiivisesti kertomassa, miten metsäbiomassaa voidaan käyttää, miten se voi korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä puurakentamisella.

Parempaa yhteistyötä metsämaiden kesken

Kun ilmastopolitiikan täytäntöönpano tulee haastamaan metsäsektoria laajasti ja monin tavoin, Katainen toivoo metsämaiden yhteistä esiintymistä nykyistä enemmän. -Siinä yhteistyössä on paljonkin parannettavaa. Monta kertaa Suomi on jäänyt metsäasioissa lähes yksin.

Yhteisen metsäpolitiikan sijaan Katainen uskoo EU:n metsämaiden nykyistä parempaan yhteistyöhön ja metsäasioiden koordinaatioon eri pääosastojen kesken. – Tarvitaan varmaan kumpaakin. Metsämaiden yhteistyössä tarvitaan laadullinen loikka eteenpäin siten, että tuotetaan yhdessä proaktiivisia ratkaisuja sen sijaan että ollaan vain puolustuskannalla.

- Nyt ei kannata jäädä puolustusasemiin, vaan lähteä hyökkäämään ja osoittaa että järkevällä metsäpolitiikalla voidaan korvata fossiilista, kasvattaa nieluja ja parantaa sosiaalista taloudellista hyvinvointia. Koordinaatiossa ovat keskeisessä roolissa ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskomissaarit, joiden keskinäistä yhteistyötä voi tehostaa. Kun tutkimuspääosasto vastasi biotalousstrategian kirjoittamisesta, se on myös keskeinen kumppani metsäasioissa.

Vaikka metsäbiomassan käyttö on huomioitu EU:n biotalousstrategiassa, ei sitä vieläkään kaikkialla tunnisteta Kataisen mielestä kestävän kehityksen mukaiseksi raaka-aineeksi. -Kun tuntemus on vähäistä, metsien käytön uusista mahdollisuuksista tulee kertoa enemmän. Tulevien vuosien budjeteissa on merkittäviä varauksia biotalouden kehitys- ja tutkimusohjelmiin, joiden haussa suomalaisten kannattaa metsäpohjaisilla biotaloushankkeilla olla aktiivisia.

- Metsien merkitys tunnetaan ja tunnistetaan komissionkin piirissä, mutta se ei ole ollut yksi pää prioriteeteista, eikä perehtyneitä virkamiehiäkään ole kovin paljon. Kun metsäasioita käsitellään sirpalemaisesti useilla politiikan sektoreilla, metsäasioiden hoito jää niistä kiinnostuneiden yksilöiden varaan sen sijaan että luotaisiin yhteistä linjaa.

Suomen metsäosaamista vietävä maailmalle

Suomen uuden komissaarin Jutta Urpilaisen salkkuun kuuluvat Afrikka-asiat, joiden painoarvon Katainen näkee olevan nousussa. – Yhtenä painopistealueena voi olla esimerkiksi metsitykseen ja metsänhoitoon liittyvät hankkeet, joissa Suomi voisi olla metsäosaamisen tarjoajana. Kun määrärahojen tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen, metsityshankkeet sopivat sekä sen että ilmastopolitiikan kannalta tähän hyvin, arvioi Katainen.

- Euroopan lisäksi metsäosaamiselle on kysyntää kehittyvissä talouksissa metsitysprojekteina, joihin tarvitaan metsäosaamisen lisäksi rahoitusta. Näissä asioissa metsämaiden yhteistyö tuottaisi tulosta.

Komissio valmistelee parhaillaan esitystä, missä määritellään kestävän rahoituksen sääntöjä pankeille vihreään rahoitukseen. Katainen uskoo, että kun kestäviin kohteisiin suuntautuvien investointien määrä on kasvussa, kiinnostus Suomen metsäsektoria kohtaan kasvaa.

- Kun Suomen metsänhoito on maailman parasta, sitä voisi toistaa muuallakin. Suomessa on paljon sellaisia käytäntöjä kuten metsätietokanta, josta ei muissa EU- jäsenmaissa ei ole kuultukaan. Suomen kestävän metsätalouden käytännöt olisivat hyvä pohja työn alla olevan kestävän rahoituksen kriteeristöön.

Katainen ei usko, että taksonomia johtaa metsäpolitiikan ohjaamiseen EU-tasolla. - Kun vihreän rahoituksen kriteeristön luokittelussa, taksonomiassa tullaan määrittelemään metsänhoidon parhaat käytännöt ja kestävän metsätalouden kriteerit, nyt on vaikutettava siihen, että ne menevät Suomen metsien kannalta oikein. Ei voi olla niin, että sellaisen maan, joka hoitaa metsänsä parhaiten maailmassa, käytännöt eivät olisi hyväksyttyjä.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye