Audiomedia Oy

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patistelee metsäalaa aktiivisuuteen edunvalvonnassa

Jaa

EU:n komission varapuheenjohtajana viisi vuotta toiminut Jyrki Katainen yhtyy siihen kritiikkiin mitä on esitetty komission ja parlamentin vähäisestä metsäasioiden osaamisesta, mikä hankaloittaa metsäpolitiikan edunvalvontaa. – Se ei tahdo mennä perille, että samaan aikaan voidaan samassa maassa suojella merkittävästi metsiä, mutta samalla hyödyntää metsiä. Hiilinielujen määrä eli metsien kuutiomäärä talousmetsissä kasvaa, mitä paremmin sitä hoitaa.

- Ymmärrys kestävää metsätaloutta ja metsänhoitoa kohtaan on EU:n piirissä erittäin vähäistä. Keskimääräinen eurooppalainen ymmärtää metsiä ja metsänhoitoa yhtä hyvin kuin keskimääräinen itä- suomalainen ymmärtää Maltan tonnikalan viljelyä, eli metsä ei ole samalla tavalla läsnä ihmisten elämässä.

Kun EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsäasioita käsitellään monen eri politiikkasektorin alueella kuten maankäytön, ympäristö- ja ilmastopolitiikan alueilla. - Kun metsämaat vastustavat EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, niin kaikki ulottuvuudet huomioivasta metsävaikuttamisesta on tullut hankalaa.

- Ilmastokeskustelu on tuonut lisää kiinnostusta metsiä kohtaan. Nyt ymmärretään, että metsänielut ovat samalla tavalla varteenotettava asia kuin päästöjen vähentäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kestävän metsätalouden esittelylle. Kannustan metsäalaa tehostamaan ja aktivoimaan omaa edunvalvontaansa komission suuntaan.

Kataisen mukaan metsäalan tulisi tiimiytyä komissiossa ilmasto- ja ympäristöpääosaston lisäksi myös tutkimuspääosaston kanssa. – Sen sijaan että kommentoidaan tehtyjä esityksiä, nyt pitää olla proaktiivisesti kertomassa, miten metsäbiomassaa voidaan käyttää, miten se voi korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä puurakentamisella.

Parempaa yhteistyötä metsämaiden kesken

Kun ilmastopolitiikan täytäntöönpano tulee haastamaan metsäsektoria laajasti ja monin tavoin, Katainen toivoo metsämaiden yhteistä esiintymistä nykyistä enemmän. -Siinä yhteistyössä on paljonkin parannettavaa. Monta kertaa Suomi on jäänyt metsäasioissa lähes yksin.

Yhteisen metsäpolitiikan sijaan Katainen uskoo EU:n metsämaiden nykyistä parempaan yhteistyöhön ja metsäasioiden koordinaatioon eri pääosastojen kesken. – Tarvitaan varmaan kumpaakin. Metsämaiden yhteistyössä tarvitaan laadullinen loikka eteenpäin siten, että tuotetaan yhdessä proaktiivisia ratkaisuja sen sijaan että ollaan vain puolustuskannalla.

- Nyt ei kannata jäädä puolustusasemiin, vaan lähteä hyökkäämään ja osoittaa että järkevällä metsäpolitiikalla voidaan korvata fossiilista, kasvattaa nieluja ja parantaa sosiaalista taloudellista hyvinvointia. Koordinaatiossa ovat keskeisessä roolissa ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskomissaarit, joiden keskinäistä yhteistyötä voi tehostaa. Kun tutkimuspääosasto vastasi biotalousstrategian kirjoittamisesta, se on myös keskeinen kumppani metsäasioissa.

Vaikka metsäbiomassan käyttö on huomioitu EU:n biotalousstrategiassa, ei sitä vieläkään kaikkialla tunnisteta Kataisen mielestä kestävän kehityksen mukaiseksi raaka-aineeksi. -Kun tuntemus on vähäistä, metsien käytön uusista mahdollisuuksista tulee kertoa enemmän. Tulevien vuosien budjeteissa on merkittäviä varauksia biotalouden kehitys- ja tutkimusohjelmiin, joiden haussa suomalaisten kannattaa metsäpohjaisilla biotaloushankkeilla olla aktiivisia.

- Metsien merkitys tunnetaan ja tunnistetaan komissionkin piirissä, mutta se ei ole ollut yksi pää prioriteeteista, eikä perehtyneitä virkamiehiäkään ole kovin paljon. Kun metsäasioita käsitellään sirpalemaisesti useilla politiikan sektoreilla, metsäasioiden hoito jää niistä kiinnostuneiden yksilöiden varaan sen sijaan että luotaisiin yhteistä linjaa.

Suomen metsäosaamista vietävä maailmalle

Suomen uuden komissaarin Jutta Urpilaisen salkkuun kuuluvat Afrikka-asiat, joiden painoarvon Katainen näkee olevan nousussa. – Yhtenä painopistealueena voi olla esimerkiksi metsitykseen ja metsänhoitoon liittyvät hankkeet, joissa Suomi voisi olla metsäosaamisen tarjoajana. Kun määrärahojen tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen, metsityshankkeet sopivat sekä sen että ilmastopolitiikan kannalta tähän hyvin, arvioi Katainen.

- Euroopan lisäksi metsäosaamiselle on kysyntää kehittyvissä talouksissa metsitysprojekteina, joihin tarvitaan metsäosaamisen lisäksi rahoitusta. Näissä asioissa metsämaiden yhteistyö tuottaisi tulosta.

Komissio valmistelee parhaillaan esitystä, missä määritellään kestävän rahoituksen sääntöjä pankeille vihreään rahoitukseen. Katainen uskoo, että kun kestäviin kohteisiin suuntautuvien investointien määrä on kasvussa, kiinnostus Suomen metsäsektoria kohtaan kasvaa.

- Kun Suomen metsänhoito on maailman parasta, sitä voisi toistaa muuallakin. Suomessa on paljon sellaisia käytäntöjä kuten metsätietokanta, josta ei muissa EU- jäsenmaissa ei ole kuultukaan. Suomen kestävän metsätalouden käytännöt olisivat hyvä pohja työn alla olevan kestävän rahoituksen kriteeristöön.

Katainen ei usko, että taksonomia johtaa metsäpolitiikan ohjaamiseen EU-tasolla. - Kun vihreän rahoituksen kriteeristön luokittelussa, taksonomiassa tullaan määrittelemään metsänhoidon parhaat käytännöt ja kestävän metsätalouden kriteerit, nyt on vaikutettava siihen, että ne menevät Suomen metsien kannalta oikein. Ei voi olla niin, että sellaisen maan, joka hoitaa metsänsä parhaiten maailmassa, käytännöt eivät olisi hyväksyttyjä.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.markkulaukkanen.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöjärjestöt hallitsevat metsäkeskustelua – MTK:n Marttila: Valtamediat luoneet metsävastaisen ilmapiirin11.11.2019 10:00:00 EETTiedote

Suomessa käytävä metsäkeskustelu on polarisoitunutta sekä teemoiltaan että mielipiteiltään. Pohjoisranta BCW:n tekemä Kuka puhuu metsästä -tutkimus osoittaa, että esimerkiksi metsiin liittyvässä ilmasto- ja ympäristökeskustelussa äänekkäimpiä ovat ympäristöjärjestöt, kun metsäteollisuuden yritykset ovat keskustelussa jääneet altavastaajiksi.

Suomen perustuslaki kirjoitettiin sata vuotta sitten Anjalassa – Juhlaseminaari Anjalan kartanossa12.7.2019 15:16:30 EESTTiedote

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, vuonna 1919 säädetty perustuslaki, täyttää tänä vuonna sata vuotta. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Mannerheim vahvisti heinäkuun 17. päivänä 1919. Hallitusmuoto, sekä aiemmin vahvistetut valtiopäiväjärjestys, vaalilaki ja kunnallisvaalilaki, ovat edelleen suomalaisen demokratian kulmakiviä. Nämä päätökset ovat ohjanneet suomalaisen yhteiskunnan rakentumista ja Suomen kehittymistä nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi. Hallitusmuoto 100 vuotta on kansanvallan ja suomalaisen demokraattisen sekä parlamentaarisen päätöksenteon ja kansalaisten perusoikeuksien merkkivuosi.

Metsäpolitiikassa voidaan yhdistää taloudelliset ja ilmastopolitiikan tavoitteet27.6.2019 14:00:00 EESTTiedote

Entinen EU:n tiede- ja tutkimus- sekä ympäristöasioista vastannut komissaari Janez Potočnik on valittu Euroopan metsäinstituutin EFI: n korkean tason tiede-politiikkafoorumin ThinkForestin puheenjohtajaksi. Slovenialainen Potočnik seuraa tehtävässä entistä Ruotsin pääministeri Göran Perssonia. ThinkForest-foorumin tehtävänä on koota yhteen päättäjiä, tutkijoita ja metsäpolitiikkaan vaikuttavia sidosryhmiä sekä vaikuttaa ja ylläpitää metsä- ja biotaloutta koskevaa keskustelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme