Audiomedia Oy

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patistelee metsäalaa aktiivisuuteen edunvalvonnassa

Jaa

EU:n komission varapuheenjohtajana viisi vuotta toiminut Jyrki Katainen yhtyy siihen kritiikkiin mitä on esitetty komission ja parlamentin vähäisestä metsäasioiden osaamisesta, mikä hankaloittaa metsäpolitiikan edunvalvontaa. – Se ei tahdo mennä perille, että samaan aikaan voidaan samassa maassa suojella merkittävästi metsiä, mutta samalla hyödyntää metsiä. Hiilinielujen määrä eli metsien kuutiomäärä talousmetsissä kasvaa, mitä paremmin sitä hoitaa.

- Ymmärrys kestävää metsätaloutta ja metsänhoitoa kohtaan on EU:n piirissä erittäin vähäistä. Keskimääräinen eurooppalainen ymmärtää metsiä ja metsänhoitoa yhtä hyvin kuin keskimääräinen itä- suomalainen ymmärtää Maltan tonnikalan viljelyä, eli metsä ei ole samalla tavalla läsnä ihmisten elämässä.

Kun EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsäasioita käsitellään monen eri politiikkasektorin alueella kuten maankäytön, ympäristö- ja ilmastopolitiikan alueilla. - Kun metsämaat vastustavat EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, niin kaikki ulottuvuudet huomioivasta metsävaikuttamisesta on tullut hankalaa.

- Ilmastokeskustelu on tuonut lisää kiinnostusta metsiä kohtaan. Nyt ymmärretään, että metsänielut ovat samalla tavalla varteenotettava asia kuin päästöjen vähentäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kestävän metsätalouden esittelylle. Kannustan metsäalaa tehostamaan ja aktivoimaan omaa edunvalvontaansa komission suuntaan.

Kataisen mukaan metsäalan tulisi tiimiytyä komissiossa ilmasto- ja ympäristöpääosaston lisäksi myös tutkimuspääosaston kanssa. – Sen sijaan että kommentoidaan tehtyjä esityksiä, nyt pitää olla proaktiivisesti kertomassa, miten metsäbiomassaa voidaan käyttää, miten se voi korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä puurakentamisella.

Parempaa yhteistyötä metsämaiden kesken

Kun ilmastopolitiikan täytäntöönpano tulee haastamaan metsäsektoria laajasti ja monin tavoin, Katainen toivoo metsämaiden yhteistä esiintymistä nykyistä enemmän. -Siinä yhteistyössä on paljonkin parannettavaa. Monta kertaa Suomi on jäänyt metsäasioissa lähes yksin.

Yhteisen metsäpolitiikan sijaan Katainen uskoo EU:n metsämaiden nykyistä parempaan yhteistyöhön ja metsäasioiden koordinaatioon eri pääosastojen kesken. – Tarvitaan varmaan kumpaakin. Metsämaiden yhteistyössä tarvitaan laadullinen loikka eteenpäin siten, että tuotetaan yhdessä proaktiivisia ratkaisuja sen sijaan että ollaan vain puolustuskannalla.

- Nyt ei kannata jäädä puolustusasemiin, vaan lähteä hyökkäämään ja osoittaa että järkevällä metsäpolitiikalla voidaan korvata fossiilista, kasvattaa nieluja ja parantaa sosiaalista taloudellista hyvinvointia. Koordinaatiossa ovat keskeisessä roolissa ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskomissaarit, joiden keskinäistä yhteistyötä voi tehostaa. Kun tutkimuspääosasto vastasi biotalousstrategian kirjoittamisesta, se on myös keskeinen kumppani metsäasioissa.

Vaikka metsäbiomassan käyttö on huomioitu EU:n biotalousstrategiassa, ei sitä vieläkään kaikkialla tunnisteta Kataisen mielestä kestävän kehityksen mukaiseksi raaka-aineeksi. -Kun tuntemus on vähäistä, metsien käytön uusista mahdollisuuksista tulee kertoa enemmän. Tulevien vuosien budjeteissa on merkittäviä varauksia biotalouden kehitys- ja tutkimusohjelmiin, joiden haussa suomalaisten kannattaa metsäpohjaisilla biotaloushankkeilla olla aktiivisia.

- Metsien merkitys tunnetaan ja tunnistetaan komissionkin piirissä, mutta se ei ole ollut yksi pää prioriteeteista, eikä perehtyneitä virkamiehiäkään ole kovin paljon. Kun metsäasioita käsitellään sirpalemaisesti useilla politiikan sektoreilla, metsäasioiden hoito jää niistä kiinnostuneiden yksilöiden varaan sen sijaan että luotaisiin yhteistä linjaa.

Suomen metsäosaamista vietävä maailmalle

Suomen uuden komissaarin Jutta Urpilaisen salkkuun kuuluvat Afrikka-asiat, joiden painoarvon Katainen näkee olevan nousussa. – Yhtenä painopistealueena voi olla esimerkiksi metsitykseen ja metsänhoitoon liittyvät hankkeet, joissa Suomi voisi olla metsäosaamisen tarjoajana. Kun määrärahojen tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen, metsityshankkeet sopivat sekä sen että ilmastopolitiikan kannalta tähän hyvin, arvioi Katainen.

- Euroopan lisäksi metsäosaamiselle on kysyntää kehittyvissä talouksissa metsitysprojekteina, joihin tarvitaan metsäosaamisen lisäksi rahoitusta. Näissä asioissa metsämaiden yhteistyö tuottaisi tulosta.

Komissio valmistelee parhaillaan esitystä, missä määritellään kestävän rahoituksen sääntöjä pankeille vihreään rahoitukseen. Katainen uskoo, että kun kestäviin kohteisiin suuntautuvien investointien määrä on kasvussa, kiinnostus Suomen metsäsektoria kohtaan kasvaa.

- Kun Suomen metsänhoito on maailman parasta, sitä voisi toistaa muuallakin. Suomessa on paljon sellaisia käytäntöjä kuten metsätietokanta, josta ei muissa EU- jäsenmaissa ei ole kuultukaan. Suomen kestävän metsätalouden käytännöt olisivat hyvä pohja työn alla olevan kestävän rahoituksen kriteeristöön.

Katainen ei usko, että taksonomia johtaa metsäpolitiikan ohjaamiseen EU-tasolla. - Kun vihreän rahoituksen kriteeristön luokittelussa, taksonomiassa tullaan määrittelemään metsänhoidon parhaat käytännöt ja kestävän metsätalouden kriteerit, nyt on vaikutettava siihen, että ne menevät Suomen metsien kannalta oikein. Ei voi olla niin, että sellaisen maan, joka hoitaa metsänsä parhaiten maailmassa, käytännöt eivät olisi hyväksyttyjä.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen: Kemin ja Rauman investoinneilla biotalouden edelläkävijäksi Viennin kasvua haetaan Aasiasta ja fossiilivapaista tuotteista1.12.2020 10:00:00 EETTiedote

Metsä Group konserniin kuuluva Metsä Fibre valmistelee parhaillaan kahta suurta investointihanketta Suomessa. Raumalle on rakenteilla sahalaitos ja Kemissä on hankesuunnittelun loppusuoralla energia- ja ympäristötehokas biotuotetehdas, joita kumpaakin pidetään maailmalaajuisina edelläkävijähankkeina. Sekä biotuotetehtaan että sahatavaran markkinat kasvavat erityisesti Aasiassa, missä ympäristötietoisuus ja kysyntä uusiutuviin materiaaleihin on vahvassa kasvussa.

Kotkamillsin Markku Hämäläinen: Puupohjaisissa muovittomissa tuotteissa suuri mahdollisuus suomalaisen metsäteollisuuden uusiutumiselle14.11.2020 10:00:00 EETTiedote

Vaikka Kotkamills on erityisen tunnettu uuden muovittoman kuppikartongin tuottamisesta, yhtiö tuottaa sahatavaraa, laminaattipaperia sekä sellua oman sahan purusta ja hakkeesta. Yhteisenä nimittäjänä kaikille tuotteille voidaan pitää niiden muovittomuutta, uusiutuvuutta, hiilen sidontaa ja kykyä korvata markkinoilla fossiilisia tuotteita. - Me teemme täällä joka päivä ilmastotekoja, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Puunhuoltoketjun työhyvinvoinnissa parannettavaa: Pitkät päivät rasittavat, metsäkeskustelu syyllistää - motivaatio silti korkealla24.10.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puunhuoltoketjussa tehdään tunnetusti pitkiä päiviä. Viikkotyötuntien määrä on helposti 45 tuntia, puutavarakuljetuksissa jopa kymmenen tuntia enemmän. Epäsäännöllisyys työajoissa, ruokailuaikojen ja taukojen pitämisessä heijastuvat yöuneen, yleiseen hyvinvointiin tai perhe-elämään. Vaikka lähes puolet vastaajista arvioi työn henkisesti rasittavaksi, alalla työskentelevien motivaatio työhön on korkealla, ja he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Toisaalta yhteiskunnallinen metsäkeskustelu koetaan metsäammattilaisia syyllistäväksi ja herättää kysymyksen, onko metsäkeskustelussa sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus jäänyt taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon.

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme