Tulokset julkaistiin tieteellisessä Translational Sports Medicine -lehdessä.

Kestävyyskunto ei kulje käsi kädessä motoristen taitojen kanssa

Yleisen käsityksen mukaan hyvä kestävyyskunto kulkee käsi kädessä hyvien motoristen taitojen kanssa, ja matalan kestävyyskunnon on ajateltu myös olevan heikkojen motoristen taitojen ja ylipainon yhteyttä välittävä tekijä. Tämä käsitys perustuu tutkimuksiin, joiden menetelmät eivät mahdollista kestävyyskunnon ja kehon rasvapitoisuuden roolien erottelua heikkojen motoristen taitojen ja ylipainon riskitekijöinä.

– Tutkimuksessamme osoitettiin selkeästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä motorisisiin taitoihin, kun kehon koostumus huomioidaan asianmukaisesti. Kestävyyskunto ei myöskään näytä olevan vahvasti yhteydessä ylipainoon. Näyttää siis siltä, että huonon kestävyyskunnon roolia heikkojen motoristen taitojen ja ylipainon riskitekijänä on vahvasti liioiteltu, kertoo FT Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Haapala on myös Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti.

Motoristen taitojen kehittymistä voidaan tukea

Vaikka tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu liikunnan roolia motorisiin taitoihin, aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että monipuolinen, motorisilta haasteiltaan ja kuormittavuudeltaan vaihteleva liikunta edistää motoristen taitojen kehittymistä riippumatta kestävyyskunnosta ja kehon rasvapitoisuudesta. Runsaampi liikunta ja vähäisempi paikoillaanolo voi suojata myös ylipainon kehittymiseltä.

– Tulostemme keskeinen sanoma on se, että huonokuntoisempikin lapsi voi olla motorisesti taitava ja kömpelönkin lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistö voi olla hyvässä kunnossa. Lisäksi runsas ja monipuolinen liikunta ja paikoillaanolon vähentäminen ovat keskeisiä motoristen taitojen kehittymisen ja ylipainon ehkäisyn kannalta lapsuudesta alkaen, Haapala sanoo. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 332 iältään 7–11-vuotiaan lapsen kestävyyskunnon, kehon rasvapitoisuuden määrän, ja motoristen taitojen yhteyksiä kahdessa eri tutkimusaineistossa. Kestävyyskuntoa mitattiin maksimaalisella polkupyöräergometritestillä ja kehon koostumusta bioimpedanssi- sekä DXA-laitteilla. Motorisia taitoja arvioitiin yleisesti käytössä olevilla motoristen taitojen arviointimenetelmillä.

Linkki artikkeliin:

Haapala EA, Gao Y, Lintu N, Väistö J, Vanhala A, Tompuri T, Lakka TA, Finni T. Associations between cardiorespiratory fitness, motor competence, and adiposity in children. Translational Sports Medicine 2020.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/tsm2.198