Kompostointi on vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle

Biojätteen erilliskeräys laajenee HSY:n uusien jätehuoltomääräysten myötä pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen pienkiinteistöihin. HSY tiedottaa 1–4 asunnon kiinteistöjen asukkaita koteihin jaettavalla asiakaskirjeellä hyvissä ajoin ennen erilliskeräyksen porrastetun velvoitteen alkamista vuosina 2023–24. Aiemmin biojätelajittelu on koskenut kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä.

Erilliskeräyksen sijaan asukkaat voivat halutessaan myös kompostoida itse biojätteensä, jolloin HSY ei automaattisesti toimita biojäteastiaa kompostoivalle kiinteistölle. Kompostointia valvovat HSY:n jätehuoltoasiamiehet, mutta erillisiä kompostitarkastajia ei palkata.

- Julkisuudessa on liikkunut huhuja, joiden mukaan uuden jätelain myötä palkkaisimme uusia kompostitarkastajia tai että se olisi erillinen virka. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. HSY:n palveluksessa on jätehuoltoasiamiehiä, jotka auttavat asukkaita löytämään sopivia lajitteluvaihtoehtoja. He voivat tehdä kompostien ennalta sovittuja satunnaistarkastuksia oman työnsä ohessa, sanoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.

Kompostointitarkastus ja -ilmoitus ovat aiemminkin sovellettuja käytäntöjä

Kaikkien biojätettä kompostoivien kiinteistöjen (mukaan lukien vapaa-ajan asunnot, siirtolapuutarhat ja pienvenesatamat) on tehtävä kompostointi-ilmoitus (pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella HSY:lle) kahden kuukauden kuluessa biojätteen kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se on uusittava.

Kompostoinnin ilmoitusvelvoitteet ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta valvontaviranomaiset ovat tehneet tarkastuksia aiemminkin. Kompostointi-ilmoitusvelvollisuus koski tätä ennen pääkaupunkiseudulla vain niitä asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään viisi asuntoa, tai jotka ovat halunneet pitkän tyhjennysvälin sekajätteelle.

- Satunnaisten kompostitarkastusten tarkoitus on haittaeläimistä johtuvien riskien ennaltaehkäisy ja että kiinteistö täyttää määräysten mukaisen lajitteluvelvoitteensa. Valvontaa toteutetaan ensisijaisesti auttavassa ja neuvovassa hengessä, Nuutinen toteaa.

Kiinteistöjen lajittelu- ja liittymisvelvoitetta valvotaan jätehuoltorekisterin ja kiinteistöillä tapahtuvien tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi kompostointi-ilmoitusten avulla seurataan lakisääteisesti Suomen ja EU-alueen kierrätysasteen kehitystä.

Kompostointi ei ole kenellekään pakollista vaan se on vapaaehtoinen vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Vinkkejä ja apua kompostointioppaasta ja -kursseilta

HSY:n kompostointiopas on myös uudistunut. Se tarjoaa tarkat ohjeet sekä hyödyllisiä vinkkejä kompostointiin omalla kiinteistöllä. Elintarvikejätteet täytyy kompostoida haittaeläimiltä suojatussa tiiviissä kompostorissa, ja myös esimerkiksi bokashointi on jätehuoltomääräysten mukainen biojätteiden käsittelytapa.

- Bokashointi on ilman muuta sallittu, kunhan fermentoitu biojäte jatkokompostoidaan suljetussa ja ilmastoidussa kompostorissa tai säiliössä. Bokashi-jäännöstä tai esikompostoitua biojätemassaa ei siis saa haudata maahan tai avokompostoida, sillä jätteen hautaaminen maahan on kielletty ja se voi houkutella haittaeläimiä tontille ja naapurustoon, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti.

HSY järjestää avoimia, maksuttomia kompostointiverkkokursseja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Seuraavat kurssit ovat keväällä 2023. Omakoti- ja muut yhdistykset voivat tilata myös oman kurssin.

FAKTALAATIKOT:

Miksi biojäte tulisi lajitella (tai kompostoida itse) ja välttää sen päätymistä sekajätteeseen:

• Märkä biojäte heikentää sekajätettä hyödyntävän jätevoimalan energiatehokkuutta sekä lisää päästöjä ja korroosiota. Erilliskerätystä biojätteestä tuotetaan biokaasua, jota voidaan hyödyntää sähkö- ja lämpöenergiana. Jätevoimalaan tulisi päätyä vain kierrätyskelvottomat jätteet.
• Biokaasun talteenoton jälkeen biojätteestä tuotetaan maanviljelylle elintärkeää typpi- ja fosforipitoista ravinnemultaa. Se on arvokas voimavara, sillä synteettinen lannoitevalmistus kuluttaa valtavasti energiaa ja sen raaka-aineet ovat pitkälti Venäjän-tuonnin varassa.
• Erilliskerätystä tai kiinteistöllä kompostoidusta biojätteestä syntyvän mullan myötä kiertoon palautuu orgaanista humusta, joka parantaa viljelyominaisuuksia, sitoo hiiltä ja elvyttää lajimonimuotoisuutta maaperässä.
• Kaikenlaisten jätteiden tehokas lajittelu (muualle kuin sekajätteeseen) säästää luontoa ja raaka-aineita sekä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
• Kierrätystavoitteiden saavuttamisessa biojätteen lajittelu on tärkeää. Pääkaupunkiseudun asukkaiden sekajätteestä edelleen lähes 40 prosenttia on biojätettä (HSY:n sekajätetutkimus 2021).
• Sekajäte on kiinteistöille kaikkein kallein jäte. Kun asukkaat lajittelevat aktiivisesti ja jäteastioiden tyhjennysvälit mitoitetaan kunkin tarpeisiin sopiviksi, kokonaisratkaisu voi olla heille pitkällä aikavälillä edullisempi.

Biojätteen erilliskeräys astuu voimaan porrastetusti HSY:n alueella

HSY toteuttaa biojätteen erilliskeräyksen laajentamisen vaiheittain, jotta kiinteistöt voivat varautua muutokseen ja HSY voi toteuttaa laajan muutoksen hallitusti turvaten kuljetusten ja asiakaspalvelun toimivuuden.

HSY:n toimialueella on 1–4 asunnon kiinteistöjä yhteensä lähes 63 000, joista 70 prosenttia on omakotitaloja ja 30 prosenttia 2–4 asunnon kiinteistöjä. Kiinteistöjä, joilla ei vielä ole biojäteastiaa tai jotka eivät kompostoi, on yhteensä noin 50 000.

Pienkiinteistöjen (1–4 asuntoa) asukkaiden ei tarvitse reagoida uudistukseen välittömästi, vaan HSY tiedottaa lajittelu-uudistuksesta kotiin lähetettävillä asiakaskirjeillä. Kompostointi täytyy aloittaa viimeistään samaan aikaan, kun erilliskeräys laajenee omaan kotikaupunkiin. Kompostointi-ilmoitus on tehtävä kompostoinnin aloittamisen yhteydessä, ettei kiinteistölle toimiteta biojäteastiaa turhaan.

Biojätteen erilliskeräystä koskevat muutokset tulevat voimaan porrastetusti:

• Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi 1.7.2023
• Vantaa 1.1.2024
• Helsinki 1.7.2024