Konecranesin entisen toimitusjohtajan DBA-väitöskirja kertoo, millaista johtamista tarvitaan epävarmoina aikoina

Suuret muutokset, kuten isot yrityskaupat, luovat aina epävarmuutta organisaation sisälle ja sen ympärille. Jotta muutokset saadaan vietyä läpi onnistuneesti, yrityksen ylimmän johdon on elintärkeää ymmärtää itse syvällisesti, miksi muutosta tarvitaan. Yritysoston ollessa kyseessä sen perusteet on syytä olla hyvin mietittyinä, jotta ne tuottaisivat arvoa. Johdon täytyy myös osata ja haluta viestiä muutoksesta ja sen taustoista läpinäkyvästi muulle organisaatiolle, sidosryhmille ja sijoittajille.

Nämä havainnot korostuvat Panu Routilan tuoreessa DBA-väitöskirjassa, joka tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 4. toukokuuta 2022. Routila keskittyi tutkimuksessaan yritysjohtamiseen epävarmuuden vallitessa (engl. ambiguity management).

Tutkimustuloksissa korostuu, että muutosten aiheuttaman epävarmuuden keskellä oleellista on huolehtia siitä, että muutokset osataan perustella ja hyväksyttää sidosryhmille (engl. legitimation) ja että organisaation henkilöstö kokee edelleen organisaation sekä sen tehtävän omakseen (engl. organizational identification).

”Epävarmuuden vallitessa yritys tarvitsee edestä johtamista ja vahvaa mukana oloa ja sitä, että epävarmuuden ei anneta velloa, vaan sitä hallitaan ja johdetaan”, Routila sanoo.

Ylimmän johdon vastuulla on johtaa muutosta mutta samalla myös normaalia liiketoimintaa. Oleellista on ottaa keskijohto mukaan: asioita ei sanella ylhäältä alaspäin vaan epävarmuutta johdetaan ja muutosta hallitaan yhdessä vahvasti faktoihin pohjautuen.

Epävarmuutta on syytä minimoida mutta johdon ei pidä kieltää sen olemassaoloa. ”On tärkeää antaa ihmisille toivoa, ruokkia heidän innostustaan ja voittaa heidän luottamuksensa takaisin.”

Ainutlaatuista tutkimusta

Väitöskirjasta tekee ainutlaatuisen se, että Konecranesin entisenä toimitusjohtajana Routila on tarkastellut siinä omaa toimintaansa suuria muutoksia läpikäyneessä konepajayhtiössä.

Routila nimitettiin Konecranesin johtoon vuonna 2015. Hän johti yhtiötä sekä sen neuvotellessa ensin fuusioitumisesta yhdysvaltalaisen konepajayritys Terexin kanssa että sen ostaessa lopulta Terexin satamalaite- ja nosturiliiketoiminnan. Tuona aikana Konecranes kasvoi 2,2 miljardista eurosta 3,4 miljardiin euroon ja tulos sadasta miljoonasta eurosta lähes 300 miljoonaan euroon integroinnin onnistuessa.

DBA-väitöskirja hyödyntää autoetnografista eli omaelämäkerrallista tutkimusmenetelmää. Routila käytti siinä teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuskirjallisuuden ohella omia muistiinpanojaan, kalenterimerkintöjään, valokuviaan ja muuta julkista dokumentointia Konecranes-vuosiltaan. Neljä henkilöä, jotka olivat olleet mukana yrityskaupassa, lukivat väitöskirjaa eri vaiheissa ja kommentoivat sen sisältöä ja validoivat siten osaltaan tutkimustuloksia.

”Maailmalta ei ole juuri löytynyt tutkimusta, jossa toimitusjohtaja itse tutkisi sitä, mitä on tehnyt. Tavallisesti, kun tutkitaan johdon toimia, ylimmältä johdolta on voitu saada haastattelu tai pari ja ehkä vastaukset kyselylomakkeeseen, mutta ei sellaista dataa, joka kuvaisi koko prosessia”, Routila sanoo.

"Panu Routilan työssä yhdistyy vahva ja uniikki käytännön kokemus kohdeilmiöstä – yritysostoista ja fuusioista – ja laaja teoreettinen lukeneisuus. Tämä on huippuharvinaista strategiatutkimuksen kentällä”, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori, Aalto Executive DBA -ohjelman akateeminen johtaja Henrikki Tikkanen.

DBA-väitöstilaisuus

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu tarkastaa KTM Panu Routilan DBA-väitöskirjan ”Managerial Sensemaking and Sensegiving in a Merger and Acquisitions Process: The Case of Konecranes, 2015–2019” keskiviikkona 4.5.2022 kello 12.00 Aalto-yliopisto Töölössä, salissa Osipow.

Vastaväittäjänä toimii professori Juha-Antti Lamberg Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Henrikki Tikkanen Aalto -yliopistosta.

Tilaisuutta voi seurata myös Zoomissa.
Meeting ID: 812 8918 2816.