Helsingin yliopisto

Koneellinen annosjakelupalvelu vähensi lääkkeiden kulutusta ja iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä

Jaa

Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan riittävä lääkehoidon arviointi tulisi liittää kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua.

Suomessa on noin 76 000 lääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjää, joiden lääkkeet toimitetaan apteekkien kautta koneellisesti annospusseihin jaeltuina.  Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on ollut Suomessa käytössä lähes 20 vuotta.

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Juha Sinnemäki tutki väitöskirjaansa varten koneellista annosjakelupalvelua sekä palvelun vaikutusta lääkkeiden käyttöön, lääkehoitojen laatuun ja lääkitysturvallisuuteen.

Sinnemäen tutkimuksen mukaan yli puolella annosjakelupotilaista lääkityslista ei koneellisen annosjakelun alkaessa vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä. Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta selvitti palvelun alkaessa potilaiden käyttämiä lääkkeitä useista eri lähteistä. Lähes kaikille potilaille tehtiin lääkehoidon arviointi palvelun aloituksen yhteydessä. Tehty arviointi oli kuitenkin tyypillisesti melko suppea. Silti lähes puolelle palvelun aloittaneista tehtiin hoidolliseen syyhyn perustuva muutos lääkehoitoon.

Annosjakeluun siirtyminen vähensi lääkkeiden kulutusta. Annosjakeluasiakkailla tehtiin enemmän lääkehoitomuutoksia kuin verrokkiryhmällä. Lisäksi palvelu vähensi yksittäisten, iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä. Kuitenkaan lääkehoitojen monimutkaisempia haasteita, esimerkiksi usean psyykenlääkkeen samanaikaista käyttöä, palvelulla ei voitu poistaa.

Väitöstutkimus osoittaa, että riittävä lääkehoidon arviointi tulisi liittää kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua.

– Terveydenhuollon tietojärjestelmiä tulisi myös kehittää ja terveydenhuollon prosesseja muokata siten, että potilaiden lääkityslistojen ajantasaisuus voidaan varmistaa. Näin voitaisiin varmistaa paremmin, että annosjakelupalvelussa mukana olevat, useita lääkkeitä käyttävät iäkkäät henkilöt saavat asianmukaista lääkehoitoa. Kuntien ja terveydenhuollon toimijoiden tulisikin kiinnittää huomioita lääkityslistan ajantasaisuuden varmistamiseen ja lääkehoidon arvioinnin toteuttamiseen, kun he hankkivat annosjakelupalvelua apteekeilta. Rationaalista lääkehoitoa varmistavista toimista tulisi tehdä sopimus toimijoiden välillä, Juha Sinnemäki toteaa.


______________

Koneellinen annosjakelupalvelu

Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet pakataan kerta-annospusseihin annosteluajankohtien mukaan. Palvelu toteutetaan apteekkien kautta yhteistyössä hoitavan lääkärin ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Palvelun on oletettu ehkäisevän lääkkeiden annosteluvirheitä, parantavan potilaiden lääkehoitojen laatua ja hoitoon sitoutumista, vähentävän lääkkeiden kulutusta sekä säästävän hoitajien työaikaa avoterveydenhuollossa.

Suomen lisäksi koneellinen annosjakelupalvelu on käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Alankomaissa.

__________________

Proviisori Juha Sinnemäki väittelee 9.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Automated dose dispensing service for primary care patients and its impact on medication use, quality and safety“ (Koneellinen annosjakelupalvelu avoterveydenhuollossa ja palvelun vaikutus lääkkeiden käyttöön, lääkehoitojen laatuun ja lääkitysturvallisuuteen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P674, Yliopistonkatu 3.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden välityksellä.









Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Sinnemäki, juha.sinnemaki@gmail.com

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Wilma-palautteella yhteys oppimiseen ja hyvinvointiin30.11.2020 11:03:48 EETTiedote

Opettaja voi antaa palautetta oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä tunnilla Wilma-järjestelmän avulla. Sanna Oinaan väitöstutkimuksen mukaan Wilma-merkinnöillä on yhteys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista ilahtui Wilma-palautteesta, toisaalta osa koki turhautumista jäädessään ilman palautemerkintöjä. Tutkimus osoittaa, että tukeutuminen Wilma-palautteeseen voi ohjata oppilaan huomion oppitunnilla käyttäytymiseen oppimisen sijaan.

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme