Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella
Kuunneltavan musiikin voimakkuus ja sävy vaikuttavat oleellisesti siihen, miten ihminen havaitsee konserttisalin akustiikan. Tämä selvisi Aalto-yliopiston professori Tapio Lokin tutkimusryhmän kahdessa tuoreessa tutkimuksessa, jotka julkaistiin alan arvostetuimpiin kuuluvassa The Journal of the Acoustical Society of America - tiedelehdessä.
Ensimmäinen tutkimus osoitti, että konserttisalien erottaminen toisistaan pelkän musiikin perusteella on vaikeaa.Koehenkilöt kuuntelivat laboratoriossa näytteitä neljässä eri salissa soitetusta Beethovenin seitsemännestä sinfoniasta sekä yksittäisestä viulusta. He kuulivat aluksi näytteen referenssisalista, minkä jälkeen he yrittivät tunnistaa referenssisalin neljän näytteen joukosta.
Tehtävä onnistui hyvin, jos kuunneltava musiikkinäyte oli täsmälleen sama kaikissa saleissa. Jos referenssinäyte oli hieman eri kohdasta samaa kappaletta kuin verrokkisaleissa, tunnistaminen oli huomattavasti vaikeampaa. Tutkitut salit olivat suorakulmaiset Amsterdamin Concertgebouw ja Münchenin Herkulessaal, viinitarhamallinen Berliinin filharmonia sekä viuhkamainen Kölnin filharmonia.
”Jo pienet eroavaisuudet kuunneltavassa musiikissa tekivät kooltaan ja arkkitehtuuriltaan samankaltaisten salien tunnistamisen hyvin vaikeaksi. Keskenään hyvin erilaiset salit tunnistettiin selkeästi paremmin musiikista riippumatta”, sanoo tutkijatohtori Antti Kuusinen.
Toinen tutkimus osoitti, että konserttisalin akustiikka havaitaan eri tavalla riippuen siitä, missä dynamiikassa eli voimakkuudessa orkesteri soittaa. Mukana olivat Helsingin Musiikkitalo, Münchenin Herkulessaal, Berliinin filharmonia ja Berliinin konserttitalo.
Koehenkilöt kuuntelivat orkesterin soittoa eri dynamiikoissa hiljaisimmasta piano pianissimosta aina voimakkaimpaan forte fortissimoon, minkä jälkeen he järjestivät salit sen mukaan, kuinka voimakkaana ja ympäröivänä he soiton kokivat.Salien järjestys vaihteli selvästi dynamiikan mukaan.
”Perinteisesti konserttisalien akustiikkaa tutkitaan laskemalla objektiivisista mittauksista akustisia parametrejä, kuten jälkikaiuntaa, jotka eivät riipu musiikin ominaisuuksista tai voimakkuudesta. Tutkimuksemme osoittavat selvästi, että tämä on riittämätöntä akustiikan kokonaisuuden ymmärtämisessä, koska sekä äänensävy että ihmisen kuulohavainnot muuttuvat äänen voimakkuuden mukaan”, Lokki toteaa.
Lokin tutkimusryhmä on aiemmin tutkinut myös sitä, miten konserttisalien akustiikka vaikuttaa musiikin herättämiin tunnereaktioihin. Tutkimusten mukaan salit, joiden akustiikka tukee suuria dynaamisia vaihteluita, herättävät kuuntelijoissa vahvimpia tunnekokemuksia.
Konserttisalien akustiikan tunnistamista voi kokeilla itse osoitteessa: https://anttikuusinen.shinyapps.io/RoomAcousticsMatchingExperiment/(testi kannattaa tehdä kuulokkeilla)
Linkit artikkeleihin The Journal of the Acoustical Society of America -julkaisussa:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Antti Kuusinen
puh. 050 414 3294
antti.kuusinen@aalto.fi
Professori Tapio Lokki
puh. 040 578 2486
tapio.lokki@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme