KORJATTU: Korttiluotot jätettävä korkokattolain ulkopuolelle – luottojen aggressiivista markkinointia suitsittava
Kulutusluottojen enimmäiskoron väliaikainen alentaminen kymmeneen prosenttiin voi vaikeuttaa korttiluottojen käyttöä ja heikentää siten kuluttajien joustomahdollisuuksia arjessa. Lakiesityksen tavoitteena on helpottaa kuluttajien asemaa koronakriisiin liittyvissä yllättävissä talousvaikeuksissa sekä ehkäistä uusien velkaongelmien syntyä. ”Tavoite on hyvin ymmärrettävä, mutta se voi vaikeuttaa talousahdingossa olevien kotitalouksien arjen hallintaa” toteaa FA:n johtaja Lea Mäntyniemi.
Luottolaitosten vakavaraisuussääntely edellyttää riskin hinnoittelemista oikein. ”Ehdotettu kymmenen prosentin korkokatto ei kaikkien asiakkaiden kohdalla vastaa luottoriskiä. Aiempaa suurempi osa asiakkaista saattaisi jäädä kokonaan ilman luottoa”, Mäntyniemi kertoo.
Luotonsaannin vaikeutumisella voi olla ainakin väliaikaisesti suuria vaikutuksia yksittäisten kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen. ”Moni joutuu nyt työttömäksi tai lomautetuksi, jolloin etuushakemusten ja ei-kaupallisille luotonantajille, kuten Takuusäätiölle, tehtyjen luottohakemusten määrä kasvaa ja käsittelyajat pitenevät. Kiristykset luotonsaantiin vaikeuttavat arjessa selviämistä, kun menoista on huolehdittava, mutta tuloja joutuu odottamaan”, Mäntyniemi toteaa.
Korttiluottojen jättäminen väliaikaisen sääntelyn ulkopuolelle antaisi Mäntyniemen mukaan monille kotitalouksille joustovaraa välttämättömien menojen hoitamiseen. Sääntelyn vaatimien muutosten tekeminen luotonantajien tietojärjestelmiin ei parissa viikossa onnistu. Voimavaroja tarvitaan muihin asioihin, kuten lyhennysvapaahakemusten käsittelyyn.
Väliaikaisuus on tärkeää
Korkosääntelyn voimassaoloaika ei tulisi olla yhtään pidempi kuin on välttämätöntä. Mäntyniemen mukaan kymmenen prosentin korkokatto on hyväksyttävä vain, jos se esityksessä mainitulla tavalla jää väliaikaiseksi. ”Paluu entiselle korkotasolle pitäisi tehdä automaattiseksi. Lyhyempää poikkeusaikaa tulisi harkita myös tässä, kuten muissakin virusepidemiaan liittyvässä lakiesityksissä”, Mäntyniemi sanoo.
Kulutusluottojen suoramarkkinoinnin väliaikainen kieltäminen on Mäntyniemen mielestä poikkeustilanteessa ymmärrettävää. Luotonantajien on kuitenkin voitava kertoa asiakkailleen tuotteidensa ominaisuuksista omissa yhteydenpitokanavissaan, esimerkiksi verkkopankissa.
”Tehokkaimmin ylivelkaantumiseen puututaan kuitenkin luotontarjoajien asianmukaisella valvonnalla sekä luomalla positiivisen luottotietorekisterin kaltaisia ratkaisuja, jotka valmistellaan yhteistyössä alan kanssa”, Mäntyniemi muistuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lea MäntyniemiJohtaja, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4230lea.mantyniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
