KORJATTU: Korttiluotot jätettävä korkokattolain ulkopuolelle – luottojen aggressiivista markkinointia suitsittava
Kulutusluottojen enimmäiskoron väliaikainen alentaminen kymmeneen prosenttiin voi vaikeuttaa korttiluottojen käyttöä ja heikentää siten kuluttajien joustomahdollisuuksia arjessa. Lakiesityksen tavoitteena on helpottaa kuluttajien asemaa koronakriisiin liittyvissä yllättävissä talousvaikeuksissa sekä ehkäistä uusien velkaongelmien syntyä. ”Tavoite on hyvin ymmärrettävä, mutta se voi vaikeuttaa talousahdingossa olevien kotitalouksien arjen hallintaa” toteaa FA:n johtaja Lea Mäntyniemi.
Luottolaitosten vakavaraisuussääntely edellyttää riskin hinnoittelemista oikein. ”Ehdotettu kymmenen prosentin korkokatto ei kaikkien asiakkaiden kohdalla vastaa luottoriskiä. Aiempaa suurempi osa asiakkaista saattaisi jäädä kokonaan ilman luottoa”, Mäntyniemi kertoo.
Luotonsaannin vaikeutumisella voi olla ainakin väliaikaisesti suuria vaikutuksia yksittäisten kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen. ”Moni joutuu nyt työttömäksi tai lomautetuksi, jolloin etuushakemusten ja ei-kaupallisille luotonantajille, kuten Takuusäätiölle, tehtyjen luottohakemusten määrä kasvaa ja käsittelyajat pitenevät. Kiristykset luotonsaantiin vaikeuttavat arjessa selviämistä, kun menoista on huolehdittava, mutta tuloja joutuu odottamaan”, Mäntyniemi toteaa.
Korttiluottojen jättäminen väliaikaisen sääntelyn ulkopuolelle antaisi Mäntyniemen mukaan monille kotitalouksille joustovaraa välttämättömien menojen hoitamiseen. Sääntelyn vaatimien muutosten tekeminen luotonantajien tietojärjestelmiin ei parissa viikossa onnistu. Voimavaroja tarvitaan muihin asioihin, kuten lyhennysvapaahakemusten käsittelyyn.
Väliaikaisuus on tärkeää
Korkosääntelyn voimassaoloaika ei tulisi olla yhtään pidempi kuin on välttämätöntä. Mäntyniemen mukaan kymmenen prosentin korkokatto on hyväksyttävä vain, jos se esityksessä mainitulla tavalla jää väliaikaiseksi. ”Paluu entiselle korkotasolle pitäisi tehdä automaattiseksi. Lyhyempää poikkeusaikaa tulisi harkita myös tässä, kuten muissakin virusepidemiaan liittyvässä lakiesityksissä”, Mäntyniemi sanoo.
Kulutusluottojen suoramarkkinoinnin väliaikainen kieltäminen on Mäntyniemen mielestä poikkeustilanteessa ymmärrettävää. Luotonantajien on kuitenkin voitava kertoa asiakkailleen tuotteidensa ominaisuuksista omissa yhteydenpitokanavissaan, esimerkiksi verkkopankissa.
”Tehokkaimmin ylivelkaantumiseen puututaan kuitenkin luotontarjoajien asianmukaisella valvonnalla sekä luomalla positiivisen luottotietorekisterin kaltaisia ratkaisuja, jotka valmistellaan yhteistyössä alan kanssa”, Mäntyniemi muistuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lea MäntyniemiJohtaja, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4230lea.mantyniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
