KORJATTU: Korttiluotot jätettävä korkokattolain ulkopuolelle – luottojen aggressiivista markkinointia suitsittava
16.4.2020 08:18:55 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kulutusluottojen enimmäiskoron väliaikainen alentaminen kymmeneen prosenttiin voi vaikeuttaa korttiluottojen käyttöä ja heikentää siten kuluttajien joustomahdollisuuksia arjessa. Lakiesityksen tavoitteena on helpottaa kuluttajien asemaa koronakriisiin liittyvissä yllättävissä talousvaikeuksissa sekä ehkäistä uusien velkaongelmien syntyä. ”Tavoite on hyvin ymmärrettävä, mutta se voi vaikeuttaa talousahdingossa olevien kotitalouksien arjen hallintaa” toteaa FA:n johtaja Lea Mäntyniemi.
Luottolaitosten vakavaraisuussääntely edellyttää riskin hinnoittelemista oikein. ”Ehdotettu kymmenen prosentin korkokatto ei kaikkien asiakkaiden kohdalla vastaa luottoriskiä. Aiempaa suurempi osa asiakkaista saattaisi jäädä kokonaan ilman luottoa”, Mäntyniemi kertoo.
Luotonsaannin vaikeutumisella voi olla ainakin väliaikaisesti suuria vaikutuksia yksittäisten kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen. ”Moni joutuu nyt työttömäksi tai lomautetuksi, jolloin etuushakemusten ja ei-kaupallisille luotonantajille, kuten Takuusäätiölle, tehtyjen luottohakemusten määrä kasvaa ja käsittelyajat pitenevät. Kiristykset luotonsaantiin vaikeuttavat arjessa selviämistä, kun menoista on huolehdittava, mutta tuloja joutuu odottamaan”, Mäntyniemi toteaa.
Korttiluottojen jättäminen väliaikaisen sääntelyn ulkopuolelle antaisi Mäntyniemen mukaan monille kotitalouksille joustovaraa välttämättömien menojen hoitamiseen. Sääntelyn vaatimien muutosten tekeminen luotonantajien tietojärjestelmiin ei parissa viikossa onnistu. Voimavaroja tarvitaan muihin asioihin, kuten lyhennysvapaahakemusten käsittelyyn.
Väliaikaisuus on tärkeää
Korkosääntelyn voimassaoloaika ei tulisi olla yhtään pidempi kuin on välttämätöntä. Mäntyniemen mukaan kymmenen prosentin korkokatto on hyväksyttävä vain, jos se esityksessä mainitulla tavalla jää väliaikaiseksi. ”Paluu entiselle korkotasolle pitäisi tehdä automaattiseksi. Lyhyempää poikkeusaikaa tulisi harkita myös tässä, kuten muissakin virusepidemiaan liittyvässä lakiesityksissä”, Mäntyniemi sanoo.
Kulutusluottojen suoramarkkinoinnin väliaikainen kieltäminen on Mäntyniemen mielestä poikkeustilanteessa ymmärrettävää. Luotonantajien on kuitenkin voitava kertoa asiakkailleen tuotteidensa ominaisuuksista omissa yhteydenpitokanavissaan, esimerkiksi verkkopankissa.
”Tehokkaimmin ylivelkaantumiseen puututaan kuitenkin luotontarjoajien asianmukaisella valvonnalla sekä luomalla positiivisen luottotietorekisterin kaltaisia ratkaisuja, jotka valmistellaan yhteistyössä alan kanssa”, Mäntyniemi muistuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lea MäntyniemiJohtaja, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4230lea.mantyniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
