KORJATTU: Korttiluotot jätettävä korkokattolain ulkopuolelle – luottojen aggressiivista markkinointia suitsittava
Kulutusluottojen enimmäiskoron väliaikainen alentaminen kymmeneen prosenttiin voi vaikeuttaa korttiluottojen käyttöä ja heikentää siten kuluttajien joustomahdollisuuksia arjessa. Lakiesityksen tavoitteena on helpottaa kuluttajien asemaa koronakriisiin liittyvissä yllättävissä talousvaikeuksissa sekä ehkäistä uusien velkaongelmien syntyä. ”Tavoite on hyvin ymmärrettävä, mutta se voi vaikeuttaa talousahdingossa olevien kotitalouksien arjen hallintaa” toteaa FA:n johtaja Lea Mäntyniemi.
Luottolaitosten vakavaraisuussääntely edellyttää riskin hinnoittelemista oikein. ”Ehdotettu kymmenen prosentin korkokatto ei kaikkien asiakkaiden kohdalla vastaa luottoriskiä. Aiempaa suurempi osa asiakkaista saattaisi jäädä kokonaan ilman luottoa”, Mäntyniemi kertoo.
Luotonsaannin vaikeutumisella voi olla ainakin väliaikaisesti suuria vaikutuksia yksittäisten kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen. ”Moni joutuu nyt työttömäksi tai lomautetuksi, jolloin etuushakemusten ja ei-kaupallisille luotonantajille, kuten Takuusäätiölle, tehtyjen luottohakemusten määrä kasvaa ja käsittelyajat pitenevät. Kiristykset luotonsaantiin vaikeuttavat arjessa selviämistä, kun menoista on huolehdittava, mutta tuloja joutuu odottamaan”, Mäntyniemi toteaa.
Korttiluottojen jättäminen väliaikaisen sääntelyn ulkopuolelle antaisi Mäntyniemen mukaan monille kotitalouksille joustovaraa välttämättömien menojen hoitamiseen. Sääntelyn vaatimien muutosten tekeminen luotonantajien tietojärjestelmiin ei parissa viikossa onnistu. Voimavaroja tarvitaan muihin asioihin, kuten lyhennysvapaahakemusten käsittelyyn.
Väliaikaisuus on tärkeää
Korkosääntelyn voimassaoloaika ei tulisi olla yhtään pidempi kuin on välttämätöntä. Mäntyniemen mukaan kymmenen prosentin korkokatto on hyväksyttävä vain, jos se esityksessä mainitulla tavalla jää väliaikaiseksi. ”Paluu entiselle korkotasolle pitäisi tehdä automaattiseksi. Lyhyempää poikkeusaikaa tulisi harkita myös tässä, kuten muissakin virusepidemiaan liittyvässä lakiesityksissä”, Mäntyniemi sanoo.
Kulutusluottojen suoramarkkinoinnin väliaikainen kieltäminen on Mäntyniemen mielestä poikkeustilanteessa ymmärrettävää. Luotonantajien on kuitenkin voitava kertoa asiakkailleen tuotteidensa ominaisuuksista omissa yhteydenpitokanavissaan, esimerkiksi verkkopankissa.
”Tehokkaimmin ylivelkaantumiseen puututaan kuitenkin luotontarjoajien asianmukaisella valvonnalla sekä luomalla positiivisen luottotietorekisterin kaltaisia ratkaisuja, jotka valmistellaan yhteistyössä alan kanssa”, Mäntyniemi muistuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lea MäntyniemiJohtaja, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4230lea.mantyniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta10.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.
Oikeusvaltion kulmakivi uhattuna – Verohallinnolle kaavaillaan oikeutta kerätä yksityisiä tietoja paljastavia tilitietoja kansalaisen siitä tietämättä7.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää Verohallinnolle mahdollisuutta hyvin laajoihin tietopyyntöihin kansalaisten tilitiedoista. Esityksen myötä Verohallinto saisi jatkossa käsitellä laajamittaisesti data-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Datamassat voivat sisältää arkaluonteisia tietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin. Esitys on menossa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan turvaamiksi tiedoiksi. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.
Pakotteiden rikkominen voi jopa kaataa pankin – FA on julkaissut tietopaketin USA:n pakotelinjan heijastumisesta pankkeihin Suomessa5.11.2025 15:43:44 EET | Tiedote
Pankit seuraavat tarkasti myös kolmansien maiden ja erityisesti USA:n asettamia pakotteita, koska niiden rikkominen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä pankin maksuvalmiudelle ja vakavaraisuudelle. Pankit noudattavat suoraan lain nojalla EU:n ja YK:n asettamia pakotteita, mutta dollarin hallitseva asema kansainvälisessä maksuliikenteessä pakottaa pankit huomioimaan myös USA:n asettamat pakotteet. Näiden pakotteiden rikkominen voi johtaa pankin sulkemiseen dollarimaksuliikenteen ulkopuolelle ja pahimmassa tapauksessa jopa pankin toiminnan loppumiseen. USA:n pakotteiden noudattaminen onkin välttämätöntä pankkien toimintakyvyn ja asiakkaiden palveluiden turvaamiseksi. Finanssiala ry (FA) on julkaissut päivittyvän sivun pakotteiden vaikutuksista pankkeihin. Linkki tietopakettiin tiedotteen lopussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
