Korkea hygieniataso, ei antibiootteja – vastustuskykyisten bakteerien esiintymistä voidaan hillitä suomalaisessa eläintuotannossa
Lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tuotantoeläimistä etenkin broilereilla esiintyy antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita. Nämä ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavat kolibakteerit kykenevät hajottamaan monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä.
Suomessa ESBL-bakteereita esiintyy vähemmän kuin missään muussa EU maassa, sillä vain noin 14 prosenttia tuotantotason broilereista kantaa sitä suolistossaan. Suomeen tuotavien emolintujen uskotaan toimivan resistenttien bakteerien tartuntareittinä poikasille.
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimon johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tutkinut ESBL-bakteerien esiintyvyyttä Suomeen tuoduilla broileriemoilla, näiden munimissa munissa ja munista kuoriutuvissa poikasissa.
ESBL-bakteereita todettiin noin neljännekseltä broileriemoista ja vähäisessä määrin munien pinnoilta muninnan jälkeen. Bakteereita ei kuitenkaan löytynyt lainkaan munien pinnoilta noin kolmeviikkoisen haudontajakson lopussa, eikä munista kuoriutuvilta poikasilta.
– ESBL-bakteerien leviäminen broilerituotannossa ei siis ole niin suoraviivaista kuin on aiemmin luultu. Vertailuna toimineen, ilman antibioottilisää viljellyn E. coli -bakteerin löytyminen kuoriutumassa olleesta poikasesta kuitenkin osoittaa, että bakteerin kulkeutuminen munan sisällä on mahdollista, sanoo aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Paula Oikarainen.
Munien kastaminen estoliuokseen ei ole tarpeen, jos tuotantohygienia on kunnossa
Tutkijat tutkivat myös, ehkäiseekö munien kastaminen lintujen suolistoterveyttä edistävään Broilact-tuotteeseen ESBL-bakteerien esiintyvyyttä. Broilact on kehitetty Suomessa 1970-luvulla ehkäisemään broilereiden salmonellatartuntoja. Tuote sisältää terveen, aikuisen broileriemon suolistobakteereita, jotka ehkäisevät haitallisten bakteerien yleistymistä lintujen suolistossa.
Suomalaisessa broilerituotannossa Broilactia annostellaan vastakuoriutuville untuvikoille, ja sen avulla untuvikkojen suolistoon kehittyy terve bakteerikanta. Broilactin syöttämisen kuoriutuvalle untuvikolle on todettu estävän ESBL-bakteerien esiintymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin erilaista annostelutapaa, munien kastamista Broilact-liuokseen. Tämä annostelutapa ei kuitenkaan näyttänyt tutkimustulosten perusteella tarpeelliselta ainakaan suomalaisessa tuotannossa.
– Hyvä tuotantohygienia näyttää suojaavan munien pintoja ESBL-bakteereilta. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että antibioottien käyttämättömyyden lisäksi myös korkea tuotantohygienia pitää broilerien ESBL-bakteerien esiintyvyyden Suomessa alhaisena muihin EU-maihin verrattuna, Paula Oikarainen toteaa.
Myös Suomessa pitkään käytössä ollut Broilactin käyttö luultavasti auttaa hillitsemään ESBL-bakteerien esiintymistä broilertuotannossa.
Bakteerit voivat säilyä pitkiä aikoja tuotantotilojen rakenteissa, joten ESBL-bakteerien selviytymistä ja leviämistä tuotantoympäristössä olisi hyvä tutkia tarkemmin.
– Vaikka ESBL-bakteereita löydetään myös broilerinlihasta, leviämistä kotikeittiöissä voidaan tehokkaasti estää hyvillä hygieniakäytännöillä. Bakteerit kuolevat kypsennettäessä liha läpikotaisin, Paula Oikarainen sanoo.
Tutkimus toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa (hankenumero 304832). Tutkimusta tuki myös Walter Ehrströmin säätiö.
Artikkeli:
Oikarainen P.E., Pohjola L.K., Pietola E.S., Heikinheimo A. 2019. Direct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia coli limited in poultry production pyramid. Vet Mic 231, 100-106.
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Paula Oikarainen, paula.oikarainen@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo, annamari.heikinheimo@helsinki.fi, puh. +358 44 272 6508
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @lifescihelsinki @elinaraukko
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme