Korkea hygieniataso, ei antibiootteja – vastustuskykyisten bakteerien esiintymistä voidaan hillitä suomalaisessa eläintuotannossa
Suomeen tuotavien broileriemojen on uskottu toimivan antibiooteille vastustuskykyisten ESBL-bakteereiden tartuntareittinä poikasille. Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteereita leviää kuitenkin hyvien tuotantokäytäntöjen vuoksi tuontiemojen välityksellä poikasille vain vähän.
Lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tuotantoeläimistä etenkin broilereilla esiintyy antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita. Nämä ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavat kolibakteerit kykenevät hajottamaan monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä.
Suomessa ESBL-bakteereita esiintyy vähemmän kuin missään muussa EU maassa, sillä vain noin 14 prosenttia tuotantotason broilereista kantaa sitä suolistossaan. Suomeen tuotavien emolintujen uskotaan toimivan resistenttien bakteerien tartuntareittinä poikasille.
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimon johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tutkinut ESBL-bakteerien esiintyvyyttä Suomeen tuoduilla broileriemoilla, näiden munimissa munissa ja munista kuoriutuvissa poikasissa.
ESBL-bakteereita todettiin noin neljännekseltä broileriemoista ja vähäisessä määrin munien pinnoilta muninnan jälkeen. Bakteereita ei kuitenkaan löytynyt lainkaan munien pinnoilta noin kolmeviikkoisen haudontajakson lopussa, eikä munista kuoriutuvilta poikasilta.
– ESBL-bakteerien leviäminen broilerituotannossa ei siis ole niin suoraviivaista kuin on aiemmin luultu. Vertailuna toimineen, ilman antibioottilisää viljellyn E. coli -bakteerin löytyminen kuoriutumassa olleesta poikasesta kuitenkin osoittaa, että bakteerin kulkeutuminen munan sisällä on mahdollista, sanoo aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Paula Oikarainen.
Munien kastaminen estoliuokseen ei ole tarpeen, jos tuotantohygienia on kunnossa
Tutkijat tutkivat myös, ehkäiseekö munien kastaminen lintujen suolistoterveyttä edistävään Broilact-tuotteeseen ESBL-bakteerien esiintyvyyttä. Broilact on kehitetty Suomessa 1970-luvulla ehkäisemään broilereiden salmonellatartuntoja. Tuote sisältää terveen, aikuisen broileriemon suolistobakteereita, jotka ehkäisevät haitallisten bakteerien yleistymistä lintujen suolistossa.
Suomalaisessa broilerituotannossa Broilactia annostellaan vastakuoriutuville untuvikoille, ja sen avulla untuvikkojen suolistoon kehittyy terve bakteerikanta. Broilactin syöttämisen kuoriutuvalle untuvikolle on todettu estävän ESBL-bakteerien esiintymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin erilaista annostelutapaa, munien kastamista Broilact-liuokseen. Tämä annostelutapa ei kuitenkaan näyttänyt tutkimustulosten perusteella tarpeelliselta ainakaan suomalaisessa tuotannossa.
– Hyvä tuotantohygienia näyttää suojaavan munien pintoja ESBL-bakteereilta. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että antibioottien käyttämättömyyden lisäksi myös korkea tuotantohygienia pitää broilerien ESBL-bakteerien esiintyvyyden Suomessa alhaisena muihin EU-maihin verrattuna, Paula Oikarainen toteaa.
Myös Suomessa pitkään käytössä ollut Broilactin käyttö luultavasti auttaa hillitsemään ESBL-bakteerien esiintymistä broilertuotannossa.
Bakteerit voivat säilyä pitkiä aikoja tuotantotilojen rakenteissa, joten ESBL-bakteerien selviytymistä ja leviämistä tuotantoympäristössä olisi hyvä tutkia tarkemmin.
– Vaikka ESBL-bakteereita löydetään myös broilerinlihasta, leviämistä kotikeittiöissä voidaan tehokkaasti estää hyvillä hygieniakäytännöillä. Bakteerit kuolevat kypsennettäessä liha läpikotaisin, Paula Oikarainen sanoo.
Tutkimus toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa (hankenumero 304832). Tutkimusta tuki myös Walter Ehrströmin säätiö.
Artikkeli:
Oikarainen P.E., Pohjola L.K., Pietola E.S., Heikinheimo A. 2019. Direct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia coli limited in poultry production pyramid. Vet Mic 231, 100-106.
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Paula Oikarainen, paula.oikarainen@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo, annamari.heikinheimo@helsinki.fi, puh. +358 44 272 6508
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @lifescihelsinki @elinaraukko
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Miten tekoäly mullistaa liikenteen? Uusi tapahtumasarja näyttää, miten tekoäly muuttaa elämäämme käytännössä21.8.2019 08:30:47 EEST | Tiedote
Uusi tapahtumasarja AIX Forum tuo tekoälyn kehittäjät ja käyttäjät yhteen. Tavoite on löytää uusia tapoja hyödyntää tekoälyä yhteiskunnan eri aloilla.
Vakava mielenterveyden häiriö nuoruudessa jättää jäljen työuraan21.8.2019 08:30:00 EEST | Tiedote
Nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa sairaalahoitoa vaatineet mielenterveysongelmat ovat yhteydessä alhaisiin tuloihin, heikkoon koulutukseen ja työttömyyteen elämänkaaren aikana.
Väitös: isostoiminta edistää monipuolisesti monen nuoren kasvua – isosryhmien monimuotoisuutta tulisi tukea20.8.2019 09:28:16 EEST | Tiedote
Uusi uskonnonpedagogiikan väitöstutkimus avaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon isostoimintaan osallistuvien nuorten ajatuksia. Tulokset kertovat, että toiminta lisää nuorten halua osallistua yhteiskunnan vapaaehtoistoimintaan muuallakin kuin pelkästään kirkossa. Haasteena on varmistaa, että eri tavoin motivoituneille ja eri tavoin uskoville on isosryhmissä tilaa.
Henkilönnimissä kuvastuvat kulttuurit ja identiteetit – Helsinkiin saapuu nimistöntutkijoita liki 30 maasta19.8.2019 11:06:18 EEST | Tiedote
Henkilönnimet kertovat, keitä olemme ja mistä tulemme. Nimi on yksilöllisyytemme ja identiteettimme osoittaja, mutta samalla se kertoo, mihin ryhmään ja yhteisöön kuulumme.
Lääkärin vaikuttava viestintä parantaa terveydenhuoltoa19.8.2019 10:32:21 EEST | Tiedote
Jo kaksi lääkärin esittämää hyvin valittua kysymystä voivat voimauttaa potilasta ja muuttaa hänen haluaan ja kykyään edistää hoitoa ja omaa kuntoutumista, havaittiin Helsingin yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa.
Apollo ja Artemis – Näin mentiin Kuuhun 60-luvulla ja tätä suunnitellaan nyt (29.8. klo 16.15 - 17)19.8.2019 10:06:59 EEST | Tiedote
Aika: torstai 29.8.2019 klo 16.15-17.00 Paikka: Porthania, Sali PII, 1. kerros (Yliopistonkatu 3, Helsinki)
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme