Korkea hygieniataso, ei antibiootteja – vastustuskykyisten bakteerien esiintymistä voidaan hillitä suomalaisessa eläintuotannossa
Suomeen tuotavien broileriemojen on uskottu toimivan antibiooteille vastustuskykyisten ESBL-bakteereiden tartuntareittinä poikasille. Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteereita leviää kuitenkin hyvien tuotantokäytäntöjen vuoksi tuontiemojen välityksellä poikasille vain vähän.
Lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tuotantoeläimistä etenkin broilereilla esiintyy antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita. Nämä ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavat kolibakteerit kykenevät hajottamaan monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä.
Suomessa ESBL-bakteereita esiintyy vähemmän kuin missään muussa EU maassa, sillä vain noin 14 prosenttia tuotantotason broilereista kantaa sitä suolistossaan. Suomeen tuotavien emolintujen uskotaan toimivan resistenttien bakteerien tartuntareittinä poikasille.
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimon johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tutkinut ESBL-bakteerien esiintyvyyttä Suomeen tuoduilla broileriemoilla, näiden munimissa munissa ja munista kuoriutuvissa poikasissa.
ESBL-bakteereita todettiin noin neljännekseltä broileriemoista ja vähäisessä määrin munien pinnoilta muninnan jälkeen. Bakteereita ei kuitenkaan löytynyt lainkaan munien pinnoilta noin kolmeviikkoisen haudontajakson lopussa, eikä munista kuoriutuvilta poikasilta.
– ESBL-bakteerien leviäminen broilerituotannossa ei siis ole niin suoraviivaista kuin on aiemmin luultu. Vertailuna toimineen, ilman antibioottilisää viljellyn E. coli -bakteerin löytyminen kuoriutumassa olleesta poikasesta kuitenkin osoittaa, että bakteerin kulkeutuminen munan sisällä on mahdollista, sanoo aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Paula Oikarainen.
Munien kastaminen estoliuokseen ei ole tarpeen, jos tuotantohygienia on kunnossa
Tutkijat tutkivat myös, ehkäiseekö munien kastaminen lintujen suolistoterveyttä edistävään Broilact-tuotteeseen ESBL-bakteerien esiintyvyyttä. Broilact on kehitetty Suomessa 1970-luvulla ehkäisemään broilereiden salmonellatartuntoja. Tuote sisältää terveen, aikuisen broileriemon suolistobakteereita, jotka ehkäisevät haitallisten bakteerien yleistymistä lintujen suolistossa.
Suomalaisessa broilerituotannossa Broilactia annostellaan vastakuoriutuville untuvikoille, ja sen avulla untuvikkojen suolistoon kehittyy terve bakteerikanta. Broilactin syöttämisen kuoriutuvalle untuvikolle on todettu estävän ESBL-bakteerien esiintymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin erilaista annostelutapaa, munien kastamista Broilact-liuokseen. Tämä annostelutapa ei kuitenkaan näyttänyt tutkimustulosten perusteella tarpeelliselta ainakaan suomalaisessa tuotannossa.
– Hyvä tuotantohygienia näyttää suojaavan munien pintoja ESBL-bakteereilta. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että antibioottien käyttämättömyyden lisäksi myös korkea tuotantohygienia pitää broilerien ESBL-bakteerien esiintyvyyden Suomessa alhaisena muihin EU-maihin verrattuna, Paula Oikarainen toteaa.
Myös Suomessa pitkään käytössä ollut Broilactin käyttö luultavasti auttaa hillitsemään ESBL-bakteerien esiintymistä broilertuotannossa.
Bakteerit voivat säilyä pitkiä aikoja tuotantotilojen rakenteissa, joten ESBL-bakteerien selviytymistä ja leviämistä tuotantoympäristössä olisi hyvä tutkia tarkemmin.
– Vaikka ESBL-bakteereita löydetään myös broilerinlihasta, leviämistä kotikeittiöissä voidaan tehokkaasti estää hyvillä hygieniakäytännöillä. Bakteerit kuolevat kypsennettäessä liha läpikotaisin, Paula Oikarainen sanoo.
Tutkimus toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa (hankenumero 304832). Tutkimusta tuki myös Walter Ehrströmin säätiö.
Artikkeli:
Oikarainen P.E., Pohjola L.K., Pietola E.S., Heikinheimo A. 2019. Direct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia coli limited in poultry production pyramid. Vet Mic 231, 100-106.
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Paula Oikarainen, paula.oikarainen@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo, annamari.heikinheimo@helsinki.fi, puh. +358 44 272 6508
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @lifescihelsinki @elinaraukko
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu: KumpulaNyt – Ensimmäinen kuva mustasta aukosta, keskiviikko 24.4. klo 16-1818.4.2019 13:09:29 EEST | Kutsu
Ensimmäiset kuvat mustasta aukosta on julkaistu. Tule kuunteleman Helsingin yliopiston avaruustieteen ja fysiikan asiantuntijoiden näkemyksiä tästä tiedemaailmaa kohauttaneesta saavutuksesta.
Kosteikkoallas poistaa jätevedestä typpeä tehokkaasti talvellakin18.4.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Hämeenlinnan Lammille rakennettu kosteikko pidättää yli puolet esipuhdistetun jäteveden typestä. Kaksi kolmasosaa pidättyneestä typestä vapautuu kaasumuodossa ilmaan. Kosteikkoaltaan avulla puhdistamo täyttää tehostetulle typenpoistolle asetetut vaatimukset, eikä kylmä kausikaan estä altaan toimintaa.
Helsingin yliopiston rehtori Niemelälle Sustainability Science Award17.4.2019 10:13:22 EEST | Tiedote
The Ecological Society of America ESA on myöntänyt Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelälle Sustainability Science Awardin.
Yleinen hygienia ja kansalaisten terveys ovat merkittävässä roolissa antibioottiresistenssin globaalissa torjunnassa11.4.2019 16:29:35 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli mukana 60 maata kattaneessa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin terveen väestön vastustuskykyä antibiooteille jätevesiä tutkimalla. Tutkimus paljasti, että yksittäisen maan kansalaisten terveys ja hygienian taso ovat uusia muuttujia antibiootille vastustuskykyisten bakteerien palapelissä.
Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä11.4.2019 10:21:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.
Monet luontomatkailuyrittäjät kokevat käyttämänsä metsäalueet osittain omakseen11.4.2019 08:57:05 EEST | Tiedote
Metsäalueiden psykologinen omistajuus ulottuu laillista omistajuutta laajemmalle. Ristiriitatilanteiden syntymistä voi olla mahdollista vähentää, jos ymmärretään paremmin psykologisen omistajuuden roolia erilaisissa yhteistyösuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme