Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus: Opiskelupaikkojen enemmistön täyttäminen todistusvalinnalla tehosti opiskelijavalintaa

Jaa

Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. Tämä muutos aikaisempaan, pirstaleiseen hakujärjestelmään tehosti opiskelijavalintaa, selviää VATT:n ja Laboren tuoreesta tutkimuksesta.

Mittava opiskelijavalintauudistus saavutti keskeiset tavoitteensa, eikä aiheuttanut korkeakoulujen opiskelijavalintaan merkittäviä epätoivottuja lieveilmiöitä. Tämä käy ilmi VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) sekä Työn ja talouden tutkimus LABOREn yhteisestä tutkimushankkeesta. VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarisen johtamaan tutkimuskonsortioon kuuluivat myös tutkijat Tuomo Virkola VATT:sta ja Hannu Karhunen sekä Tuomo Suhonen Laboresta.

Juha Sipilän hallitus, yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättivät yhteistyössä muuttaa korkeakoulujen opiskelijavalintaa siten, että useimmilla koulutusaloilla vähintään puolet opiskelijoista valitaan opiskelupaikkoihin ylioppilastodistuksen tai ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella. Muutos alkoi ammattikorkeakouluista vuonna 2018 ja tuli voimaan koko laajuudessaan yliopistoissa vuonna 2020.

Aikaisemmin korkeakoulut järjestivät satoja räätälöityjä koulutusohjelmakohtaisia pääsykokeitaan opiskelijoiden valitsemiseksi. Lisäksi aikaisemmassa mallissa todistusvalinnan lisäksi oli laajasti käytössä malli, jossa suuri osa opiskelijoista valittiin ylioppilastodistuksen ja erillisen pääsykokeen yhteispisteillä.

”Aikaisempi malli osaltaan pahensi ns. hakijasumaa, jossa suuri määrä ylioppilaita pyrki useana vuonna opiskelupaikkoihin ja pääsi niihin joko monien pääsykoekertojen jälkeen tai ei ollenkaan. Valintauudistuksella tästä ilmiöstä haluttiin päästä eroon mahdollisimman suuressa määrin ja päästiinkin”, kiteyttää VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen tutkimushankkeen päätuloksen.

Uudistuksen kuusi keskeistä tulosta

  1. Uudistus nosti saman kevään ylioppilaiden osuutta opiskelemaan hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista.
  2. Uudistus tehosti hakukäyttäytymistä siten, että haut kohdistuivat useampiin kohteisiin ja myös kohteisiin, jotka sijaitsivat kauempana hakijan kotipaikkakunnasta.
  3. Uudistus ei aiheuttanut muutoksia hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden sukupuolijakaumassa tai sosioekonomisessa taustassa. Uudistus ei vaikuttanut opiskelijoiden sosiaaliseen liikkuvuuteen. Korkeakoulutus periytyy edelleen vahvasti Suomessa.
  4. Korkeakouluihin valittujen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden äidinkielen ja matematiikan ylioppilaskokeiden arvosanat olivat korkeampia kuin ennen uudistusta. Valittujen ja paikan vastaanottaneiden äidinkielen, lyhyen ja pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tuloksissa ero oli noin 0,4 arvosanaa korkeampi kuin ennen uudistusta.
  5. Opiskelupaikan vastaanottaneet aloittivat opinnot aikaisempaa useammin muussa kuin ensisijaisessa hakutoiveessaan.
  6. Uudistuksen seurauksena aikaisempaa suurempi osuus valituista ja paikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Se voi kertoa siitä, että uudistus on tehnyt hakemisesta helpompaa sekä ensikertalaisille että korkeakoulupaikan jo saaneille.

Lisätutkimusta uudistuksen vaikutuksista tarvitaan

Opiskelijavalintauudistukseen liittyvässä keskustelussa on ollut esillä ennen kaikkea kaksi huolta. Ensinnäkin huolta on saanut aikaan uudistuksen vaikutus opiskelijoiden toisen asteen ainevalintoihin. Erityisesti pitkän matematiikan painotus lukuisten ei-luonnontieteellisten opinto-ohjelmien yliopistovalinnoissa on herättänyt kritiikkiä.

”Opetushallituksen yksilötason aineistot toisen asteen opintojen ainevalinnoista eivät olleet tutkimusta tehdessä vielä käytössä, joten tämän kysymyksen selvittäminen jää jatkotutkimuksen varaan. On hyvä muistaa, että opiskelijavalinnan pisteytykset tehdään korkeakouluissa ja ovat siellä muutettavissa, jos aihetta siihen katsotaan olevan”, toteaa hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.

On myös esitetty laajaa kritiikkiä korkeakoulujen opiskelijavalintaan liittyvän taktikoinnin siirtymisestä toisen asteen eli käytännössä lukioiden ainevalintoihin. Tämän on katsottu aiheuttavan aikaisempaa enemmän painetta lukio-opiskelijoille.

”Opiskelijavalintauudistuksen vaikutus opintostressiin ja sen ajoittumiseen on tärkeä jatkotutkimuksen aihe”, korostaa Tuomas Pekkarinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi kilpailutuksen perusteella tutkimuksen VATT:n ja Laboren konsortiolta.

Median edustajat saavat halutessaan tutkimusraportin ennakkotutustumista varten VATT:n viestinnästä (yhteystiedot alla). Raporttia koskee sama embargo pe 3.6. klo 01.00 kuin tätä tiedotettakin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.

Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä21.6.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Kuluttajan sähkölaskun keskeiset osat ovat sähköenergian hinta ja sähkönsiirron hinta sekä verot. Sähköenergian toimittajan ja hinnan kuluttaja voi kilpailuttaa, mutta siirtohintaan tai veroihin kuluttaja ei voi vaikuttaa. Sähkön kokonaishinta ja sähkön siirtohinta ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Sähkön siirtohintaa ohjaa Suomessa Energiaviraston rakentama valvontamalli, joka nykyisellään sisältää useita ongelmia. Tämä käy ilmi TEM:n asettaman akateemisen työryhmän lausunnosta. Yksi työryhmän jäsenistä oli VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.

Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa13.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 eläkeuudistus, jossa alinta eläkeikärajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Samalla kannustettiin taloudellisesti suomalaisia jäämään eläkkeelle itselleen sopivaan aikaan 63 ikävuoden ja 68 ikävuoden välillä. VATT:n ja Laboren tuore tutkimus osoittaa, että uudeksi normieläkeiäksi tuli uusi alaraja 63 vuotta ja joustava työssä jatkaminen toteutui vain hyvin vähäisessä määrin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme