Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi vähentyi, mutta nuuskan käyttö lisääntyi vuonna 2021
10.11.2022 12:00:15 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Kaikista korkeakouluopiskelijoista noin 5 prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin keväällä 2021. Naisopiskelijoista noin 6 prosenttia ja miesopiskelijoista noin 5 prosenttia tupakoi päivittäin.
Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt tasaisesti viimeisen vajaan 15 vuoden ajan.
Yliopistojen miesopiskelijoista 3 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2021, kun vuonna 2008 luku oli 9 prosenttia. Naisopiskelijoista päivittäin tupakoi 2 prosenttia vuonna 2021 ja 6 prosenttia vuonna 2008.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tupakointi on yliopisto-opiskelijoita yleisempää. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 luku oli 17 prosenttia. Miesopiskelijoista päivittäin tupakoi 7 prosenttia vuonna 2021, ja 15 prosenttia vuonna 2008.
Yhä useampi miesopiskelija käyttää nuuskaa
Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on suuret sukupuolten väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta naisista vain 2 prosenttia. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nimenomaan miehillä.
Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista noin 15 prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin 5 prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli 4 prosenttia.
Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin 2 prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä alle prosentti.
”Ilahduttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden tupakoinnin suotuisa kehitys näyttäisi jatkuneen myös koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana. Sen sijaan nuuskan käytössä epäsuotuisa kehitys näyttää jatkuneen. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelevien miesten nuuskan käytössä on nähtävissä huolestuttavaa kasvua”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Vuonna 2020 työikäisistä eli 20–64-vuotiaista päivittäin tupakoivia oli yhteensä 12 prosenttia: naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Nuuskan käyttö puolestaan oli yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2020.
Vuonna 2021 ei kerätty uutta tietoa aikuis- ja eläkeväestön tupakoinnista ja nuuskan käytöstä.
Tupakoinnin kustannukset yhteiskunnalle olivat arviolta 1,3 miljardia euroa vuonna 2020
Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannukset vähenivät yli 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.
Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista.
Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia 35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000 vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.
”Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa. Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen tukemiseen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.
Kustannuslaskelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja niitä tulee pitää suuntaa antavina arvioina.
Lue lisää tupakoinnin kustannuksista: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2020 ja vertailu vuoteen 2012. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2022
Lisätietoja
Hanna Koskinen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7025
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Ollila
erityisasiantuntija (korkeakouluopiskelijoiden tiedot)
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi
Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija (tupakoinnin kustannukset)
puh. 029 524 7654
etunimi.sukunimi@thl.fi
Otto Ruokolainen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 6241
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202623.4.2026 14:58:58 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 23.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 27.4. Katsaus väkivallan ehkäisyn tilanteesta hyvinvointialueilla julkaistaan. Lisätiedot: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 ti 28.4. Toisiolain mukaiset tietopyynnöt siirtyvät THL:lle 1.6.2026 alkaen. Lisätiedot: leena.piponius(at)thl.fi, puh. 029 524 7890 Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
THL julkaisi hallitusohjelmaratkaisunsa - tavoitteena vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen23.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ratkaisuehdotuksensa ensi vuonna aloittavan uuden hallituksen ohjelmaan. Ehdotusten tavoitteena on vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä. Sitä lisäävät hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta.
THL viikolla 17/202616.4.2026 15:07:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 16.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Julkaisemme hallitusohjelmaratkaisumme to 23.4. Tärkein tavoitteemme koskee ihmisten henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Sen edellytyksiä ovat luottamus tulevaan, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta. Kerromme ehdotuksemme tarvittavista toimista. Lisätiedot: kristiina.hamalainen(at)thl.fi, puh. 029 524 7438 Blogit ke 22.4. Kokeilut vievät lastensuojelun uudistusta eteenpäin. Kirjoittajat: Tuula Jäppin
Enkäten Hälsa i skolan: Barn och unga med utländsk bakgrund mår i många avseenden sämre än sina jämnåriga, men tycker om att gå i skolan16.4.2026 00:00:00 EEST | Pressmeddelande
Barn och unga med utländsk bakgrund mår inom många områden av hälsa, välbefinnande och säkerhet sämre än barn och unga vars föräldrar båda har finländsk bakgrund. Skillnaderna är särskilt tydliga när det gäller pojkars hälsa och välbefinnande. Uppgifterna bygger på enkäten Hälsa i skolan som genomförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL).
Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä16.4.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Eroja on etenkin poikien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme