Korkeakoulupoliittiset tavoitteet jäävät saavuttamatta hallituksen esittä-millä toimilla

Hallitusohjelmassa päätetyt koulutusleikkaukset syövät aloituspaikkoja eniten työvoimapulasta kärsivällä sosiaali- ja terveysalalla. Ammattikorkeakouluissa aloittaa vuosittain jo noin puolet enemmän opiskelijoita kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyys on koulutusasteiden parasta eli investoinnille on luvassa hyvä tuotto. Budjetti näyttää lupaavan korkeakouluille paljon lisää rahaa, mutta raha on korvausta kustannustason noususta eli indeksikorotusta. Suuri summa kertoo yksinomaan inflaation armottomasta laukasta.

16 miljoonan leikkaus ensi vuonna ammattikorkeakouluilta on valtava summa, tämä tarkoittaa noin 600 aloituspaikka vuosittain. Siksi tarvitaan nyt välttämättä opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottama 12 miljoonan rahoitus lisäaloituspaikkoihin. Tämäkin summa vasta kompensoisi harjoittelukorvauksista tehdyn leikkauksen.   

- Tehokkuus on viety aiempien rahoitusleikkausten ja koulutusmäärien vuoksi jo nyt huippuunsa. Kamelin selkä katkesi, ja koulutusmääriä on pakko vähentää reilusti, ellei hallitus peräänny päätöksistään, huokaa Arenen hallituksen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Hallitus haluaa myös vahvistaa tutkimuksella erityisesti teollisuutta, yrityksiä ja tukea vientiä. Ainoastaan ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus ja kehittämistyö tähtää lähtökohtaisesti työelämän kehittämiseen, vaikuttavuuteen ja kysyntälähtöisyyteen. Kaikki niiden toiminta perustuu elimelliseen työelämäyhteyteen. Oma tutkimus- ja kehittämistoiminta takaa myös koulutuksen jatkuvan kehittämisen.  

Ammattikorkeakouluista valmistuneista kaksi kolmasosaa työllistyy valmistumismaakuntaansa. Moni pieni ja keskisuuri yritys kehittyy jo pienillä uudistuksilla. Siihen ammattikorkeakoulujen maisteritasoinen tutkinto (YAMK) on juuri oikea väline.

- Jos halutaan uutta tekemisen suuntaa ja tehoa soveltavassa tutkimuksessa, tutkimusympäristöjen rakentamisessa ja tutkijakoulutuksessa, kannattaa katseet kääntää ammattikorkeakouluihin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta on suunnattava sekä korkeakoulujen perusrahoitukseen että rahoitusinstrumentteihin, jotka tukevat korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä ja tuottavuuden kasvua, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.