Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toteutettiin syksyllä 2020 selvitys, jonka keskiössä olivat yritysten osaamistarpeiden kartoittaminen sekä yritysten toteuttamat toimenpiteet, jotka tähtäävät siihen, miten alueella jatkossa varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Selvityksen toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Työn taustalla vaikutti Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen työllisyyskehitys, joka on ollut hyvää koko 2010-luvun ajan. Erityisesti vuosikymmenen lopulla työllisyysaste nousi merkittävästi ja oli alueella koko maan kärkeä. Tämä näkyy alueen yrityksissä paikoitellen pulana osaavasta työvoimasta.

Pohjanmaan ELY-alueella 2010-luvulla työllisten osuus kasvoi voimakkaasti ja työttömien määrä väheni. Maakuntien työllinen työvoima ei ole supistunut, vaikka maakuntien työikäinen väestö ja työvoima supistuivat merkittävästi. Keskeisen tulevaisuuden työvoimareservin muodostavat muualle opiskeluiden perässä muuttaneet, jotka voisivat palata näihin maakuntiin. Korkeakoulutettujen työllistyminen alueella on yksi kokonaisuus, jota kannattaa tarkastella sekä sen suhteen, vastaavatko korkeakoulutusmahdollisuudet alueen tarpeita, ja millä aloilla vastavalmistuneiden työllistymistä alueen työmarkkinoille voitaisiin edistää. Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle muuttavista maahanmuuttajista merkittävä osa jää väliaikaisesti joko työttömäksi tai työvoiman ulkopuoliseksi. Alueella tulisi panostaa maahanmuuttajien työllistymiseen ja integraatioon.

Osana selvitystä yrityksille kohdennettiin sähköinen kysely, joka kartoitti osaamistarpeita. Tämän lisäksi haastateltiin joukko avainhenkilöitä kahden maakunnan alueelta ja toteutettiin väestöennusteeseen perustuva tilastollinen työvoimaennuste vuoteen 2030 saakka. Selvityksen lopulla järjestettiin työpaja kehittämistoimenpiteiden määrittelemiseksi.

Haastatteluaineiston osalta keskeisiä esille nousseita asioita olivat esimerkiksi korkeakoulutettujen houkuttelu alueelle, eri alojen, kuten sote-sektorin työntekijöiden rekrytointitarpeet sekä kansainvälisten rekrytointiprosessien laajentaminen. Myönteisinä asioina nostettiin esille hyvä alueellinen yhteistyö, matala hierarkia, ketteryys, yritteliäisyys ja hyvin toimivat palvelut. Haastateltavat kokivat kuitenkin, että työllisyyttä voitaisiin tukea rohkeammilla toimilla, ja aluetta tulisi markkinoida jatkossa koko elämänpiirin, ei vain työpaikkojen osalta.

Yrityksille kohdennetusta kyselystä nousi kolme keskeisintä asiaa: yritysten koulutustarpeiden tukeminen, aktiivisen oppilaitosyhteistyön lisääminen sekä kansainvälisten rekrytointiprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen. Koulutusten osalta yritykset toivovat tukea esimerkiksi tiedon jakamiseen, koulutukseen hakeutumisen helpottamiseen ja prosessien nopeutukseen. Monet yritykset näkevät kansainväliset rekrytoinnit potentiaalisina, mutta eivät ole niitä vielä toteuttaneet tuen ja tiedon puutteiden takia.

Työpajatyöskentelyn pohjalta laadittiin kolme keskeisintä teemaa toimenpiteitä varten. Keskusteluiden pohjalta valikoituneet teemat olivat alueen houkuttelevuuden lisääminen, korkeakoulutettujen juurruttaminen alueelle valmistumisen jälkeen sekä maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien parempi hyödyntäminen.