Korkeakoulutuksen laajentaminen ei onnistu nykyisellä opetushenkilöstömäärällä

– Korkeakoulujen henkilöstömäärä on ollut laskussa jo pitkään ja erityisesti opettajien määrä on vähentynyt. Vuosina 2010–2018 yliopistojen koko henkilöstön määrä väheni reilulla 2 500 henkilöllä ja ammattikorkeakoulujen vajaat 2 100 henkilötyövuotta.

– OAJ:n viimeisimmän työolobarometrin mukaan korkeakouluissa tehdään koko opetusalan pisintä työviikkoa. Yliopistoissa keskimääräiset työtunnit ovat 41,3 tuntia viikossa ja ammattikorkeakouluissa ovat kaikkein pisimmät, keskimäärin 47 tuntia viikossa. Korkeakoulujen opetushenkilöstö on tehtäviinsä sitoutunutta, mutta kaikkeen ei voi venyä. Työtä pitää pystyä tekemään ennakoiden ja suunnitelmallisesti, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka huomauttaa.

Tutkintomäärien nosto sisältyy hallitusohjelmaan

Korkeakoulutettujen määrää aiotaan lisätä hallitusohjelman mukaisesti. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on asetettu tavoitteeksi korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin 25–34 –vuotiaista vuoteen 2030 mennessä. OAJ kannattaa koulutus- ja osaamistason nostoa.

Ensi vaiheessa korkeakoulut esittivät suurempia tutkintotavoitteita kuin mitä opetus- ja kulttuuriministeriö edellytti. Hallitus vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta ensi vuoden alusta 60 miljoonalla eurolla.

– Se on kuitenkin vasta vaatimaton paikkaus satojen miljoonien vajaukseen, joka on syntynyt useiden vuosien leikkausten johdosta. Tehtävien laajentuminen ei toteudu ilman lisärahoitusta. Henkilöstöä tarvitaan lisää paitsi nousevien tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi myös jatkuvan oppimisen ja tki-toiminnan lisäämisen takia. Korkeakoulujen on vakavasti harkittava, kuinka ne vastaavat kasvaviin vaatimuksiin, Misukka toteaa.

OAJ vaatii, että ministeriö ja korkeakoulut ottavat tulosneuvotteluissaan huomioon myös henkilöstön työhyvinvoinnin. Tulossopimuksista on tehtävä realistisia suhteessa rahoituskehykseen ja henkilöstömäärään. Nykyinen opetushenkilöstömäärä ei riitä tehtävistä suoriutumiseen.