Korkeasuhdanne Suomessa ohi
Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2019–2022. Ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu vuonna 2020 alle yhteen prosenttiin. Bruttokansantuotteen kasvu kiihtyy 1,1 ja 1,3 prosenttiin vuosina 2021–2022.
Suomen talouskasvu on hidastunut, koska maailmantalouden ja euroalueen talouden kasvu on pysynyt heikkona. Suomalaisten yritysten vientiin ja investointeihin vaikuttavat kielteisesti kansainvälisen talouden epävarmuudet. Vuonna 2020 viennin kasvun ennustetaan olevan vaimeaa ja investoinnit jäävät vähäisiksi. Euroalueen talous ja maailmantalous elpyvät kuitenkin vähitellen vuosina 2021–2022 ja virkistävät myös Suomen taloutta. Myös Suomen vientikysyntä vahvistuu ennustejakson loppupuolella.
Kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi. Kotitalouksien kulutus kasvaakin vuonna 2019 maltillisesti ostovoiman kasvuun verrattuna. Ennustejakson loppupuolella kulutuksen kasvuvauhdin ennustetaan olevan sama kuin ostovoimankin. Kotitalouksien säästämisaste pysyy aiempia vuosia suurempana.
Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa työmarkkinoihin. Vuonna 2020 työttömyysasteen lasku pysähtyy väliaikaisesti eikä työllisyys olennaisesti kasva. Työttömyys pysyy kuitenkin pienempänä kuin viime vuosina. Työpaikkojen ja työntekijöiden yhteensopivuusongelmia esiintyy silti edelleen monilla aloilla ja eri alueilla.
Suomen julkista taloutta painavat työikäisen väestön määrän vähentyminen ja väestön ikääntymisestä johtuvat taloudelliset haasteet. Vuonna 2020 julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 1,5 prosenttiin ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa taas kasvaa.
Euroalueen edelleen hauras taloustilanne ja maailmantalouden epävarmuudet, kuten kauppakiistat, brexit ja Kiinan talouden ongelmat, varjostavat Suomen talouden ja viennin näkymiä. Edellytykset talouden kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin yhä olemassa.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme