Korkeat ajonopeudet ja risteysturvallisuus huolettavat Turun ympäristökuntien liikenteessä

Asukaskyselyyn huima määrä vastauksia

Turun ympäristökuntien asukkailla ja muilla alueella liikkuvilla oli mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmatyöhön vastaamalla sähköiseen liikenneturvallisuuskyselyyn touko-kesäkuussa. Kyselyyn vastasi lähes 3 000 henkilöä. Vaaranpaikkoja tai muita kehittämistarpeita saatiin kartalle lähes 6 200 kpl ja onnettomuuksia tai läheltä piti -tilanteita lähes 1 400 kpl. Suurin osa vastauksista (yli 80 %) kohdentui taajama-alueille. Kyselyn tulosten perusteella huolta aiheuttavat erityisesti korkeat ajonopeudet, turvattomat tai hankalat liittymät ja turvattomat tienylitykset tai suojatien puute. Joissakin kunnissa myös puutteelliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet nousivat kärkikolmikkoon.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää ei ole saatu laskuun

Osana työtä käytiin läpi tieliikenneonnettomuustilastot kymmenen viime vuoden ajalta sekä poliisin tilastoja liikennerikoksista. Turun ympäristökuntien alueella tapahtuu vuosittain keskimäärin viisi kuolemaan johtavaa liikenneonnettomuutta, eikä tilanne ole parantunut kymmenen viime vuoden aikana. Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli yhteensä 46 henkilöä vuosina 2011–2020. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut noin neljänneksen viimeisen kymmenen vuoden aikana – 25 vuosittaisen onnettomuuden tasosta alle 20 onnettomuuteen.

Väestöön suhteutettu onnettomuusriski, eli tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien määrä asukaslukuun suhteutettuna, vaihtelee suuresti kunnittain. Koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi onnettomuusriski on Sauvossa, Nousiaisissa, Paimiossa ja Mynämäellä. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta mainittujen kuntien tilanne on kuitenkin selvästi muita seudun kuntia parempi.

Nuoret yliedustettuina onnettomuustilastoissa ja liikennerikoksissa

Ikäryhmittäin tarkasteltuna korostuvat 15–24-vuotiaille tapahtuneet onnettomuudet. Mopoiluun ja moottoripyöräilyyn liittyvät haasteet nousevat esiin lähes kaikissa kunnissa, mutta korostuvat erityisesti mm. Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa.

Liikennerikoksia tilastoidaan Turun ympäristökuntien alueelta vuosittain noin 3 000 kpl (keskiarvo vuosina 2016–2020). Rattijuopumusten osuus kaikista rikoksista on noin 14 %, mikä vastaa maan keskiarvoa. Nopeusrajoitusrikkomusten osuus liikennerikoksista on noin 47 %, mikä on korkeampi osuus kuin koko maassa keskimäärin (42 %). 15–24-vuotiaat ovat yliedustettuina myös poliisin liikennerikostilastoissa, sillä heidän osuutensa rikoksista epäillyistä on noin kolmannes.

Hirvieläinonnettomuudet huolettavat

Lähes jokaisessa Turun ympäristökunnassa puhuttavat kolarit ja läheltä piti -tilanteet hirvien, peurojen ja kauriiden kanssa. Riistakeskuksen tilastojen mukaan alueella tapahtuu keskimäärin 24 hirvikolaria ja noin 550 peura-/kauriskolaria vuosittain. Etenkin kolarit valkohäntäpeurojen kanssa ovat lisääntyneet.

Hirvikolareissa on riski vakavampaan onnettomuuteen, ja tilastojen mukaan noin joka kymmenennessä hirvikolarissa on tullut henkilövahinkoja. Kuolemaan johtaneita hirvikolareita ei alueella ole tilastoitu viiden viime vuoden aikana. Peura- ja kauriseläinkolareista selvitään yleensä peltivaurioilla. Riskinä on kuitenkin myös esimerkiksi ulosajo tai peräänajo muun liikenteen kanssa.

Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät mukana suunnittelussa

Nyt syksyn aikana päätetään pitkän aikavälin visiosta, tavoitteista ja painopistealueista. Kunnissa toimivilla poikkihallinnollisilla liikenneturvallisuustyöryhmillä on tärkeä rooli toimenpiteiden ideoinnissa loppuvuoden ja ensi kevään aikana. Työryhmien toiminta käynnistetään niissä kunnissa, joissa ryhmää ei vielä ole. Suomessa on linjattu valtakunnalliseksi tavoitteeksi, että paikallista liikenneturvallisuustyötä suunnitellaan, koordinoidaan ja seurataan liikenneturvallisuustyöryhmässä.

Liikenneturvallisuussuunnitelmissa etsitään käytännönläheisiä keinoja, joiden avulla liikenneonnettomuuksien määrää saataisiin vähennettyä. Suomi on sitoutunut EU:n pitkän tähtäimen liikenneturvallisuustavoitteeseen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Välitavoitteena on puolittaa liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä liikenteessä vuoteen 2030 vuoden 2020 tasosta.

Turun ympäristökunnissa pyritään onnettomuuksien vähenemisen lisäksi siihen, että liikkumisvalinnat ovat kestävällä pohjalla, vastuullisia ja turvallisuushakuisia. Tavoitteena on myös parantaa koettua liikenneturvallisuutta, joka vaikuttaa keskeisesti ihmisten elämänlaatuun ja muun muassa kävelyn ja pyöräliikenteen edistämismahdollisuuksiin.

Inhimillisellä kärsimyksellä ei ole hintaa, mutta liikenneonnettomuudet ovat aidosti myös kansantaloudellinen ongelma. Liikennekuolemien osalta nollavision tavoitteeseen pääseminen Turun ympäryskuntien alueella tarkoittaisi vuositasolla noin 13 miljoonan euron yhteiskunnallisia säästöjä.

Lisätietoja suunnitelmien laatimisesta antavat:

- Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jaakko Klang, jaakko.klang(at)ely-keskus.fi

- Kaarinan kaupunki, Elise Tuomola, elise.tuomola(at)kaarina.fi

- Liedon kunta, Mira Rekola, mira.rekola(at)lieto.fi

- Maskun kunta, Mikko Lehtinen, mikko.lehtinen(at)masku.fi

- Mynämäen kunta, Vesa-Matti Eura, vesa-matti.eura(at)mynamaki.fi

- Naantalin kaupunki, Heli Ojanen, heli.ojanen(at)naantali.fi

- Nousiaisten kunta, Jarmo Rauvola, jarmo.rauvola(at)nousiainen.fi

- Paimion kaupunki, Juha Saarinen, juha.saarinen(at)paimio.fi

- Raision kaupunki, Nina Vartiainen, nina.vartiainen(at)raisio.fi

- Ruskon kunta, Markku Jessen-Juhler, markku.jessen-juhler(at)rusko.fi

- Sauvon kunta, Jari Ukkonen, jari.ukkonen(at)sauvo.fi

- Ramboll Finland Oy, Juha Heltimo, juha.heltimo(at)ramboll.fi