Korona-aika vähensi vapaaehtoistyöhön osallistumista, naapuriapu Suomessa edelleen vahvaa

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuosina 2020–2021 vapaaehtoistyötä teki 23 prosenttia yli 15-vuotiaista, kun vuonna 2009 osallistujia oli 29 prosenttia. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen oli vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä.

”Tutkimuksen tiedonkeruun aikana käynnissä ollut koronapandemia on todennäköisesti vaikuttanut mahdollisuuksiin tehdä vapaaehtoistyötä”, sanoo yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksesta. ”Toisaalta 15–24- vuotiailla vapaaehtoistyön tekeminen väheni selvästi jo vuodesta 1999 vuoteen 2009, joten kysymys voi olla osin myös pitempään jatkuneesta ilmiöstä kuin vain erikoiseen ajanjaksoon liittyvästä asiasta.”

Vapaaehtoistyötä tehtiin vuosina 2020–2021 eniten taloyhtiötoiminnassa, asuinalueyhdistyksissä ja kylätoimikunnissa. Eniten vapaaehtoistyötä tekivät työikäiset eli 25–64-vuotiaat ja toimihenkilöt. 

Osallistumisessa on eroja sukupuolen mukaan. Miehet osallistuivat urheiluseurojen ja liikuntakerhojen, asuinalueyhdistysten, kylätoimikuntien ja taloyhtiöiden sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön enemmän kuin naiset. Naiset taas osallistuivat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yhdistysten sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan enemmän kuin miehet. 

Vastuu- tai luottamustehtäviä yhdistyksissä tai muualla oli vajaalla viidenneksellä suomalaisista. Eniten vastuu- ja luottamustehtäviä oli maatalousyrittäjillä, runsaalla kolmanneksella.

Tietoteknistä apua tarvitaan yhä enemmän 

Ajankäyttötutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista oli saanut apua kotitalouteensa liittyvissä töissä tuttavalta, sukulaiselta tai naapurilta tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Osuus on pienentynyt viimeisen 10 vuoden aikana jopa yli 10 prosenttiyksikköä. ”Tässäkin on mahdollista, että pandemia-aika on vaikuttanut eri tavoin avun saantimahdollisuuksiin ja myös avun tarpeeseen”, toteaa Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi.

60 prosenttia suomalaisista oli puolestaan auttanut toista kotitaloutta ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Useimmin oli autettu ostoksissa ja asioinneissa.

Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet lastenhoidossa ja tietoteknisen laitteen käyttöön liittyvässä avussa. Vuodesta 2009 vuoteen 2021 lastenhoitoon annetun avun osuus vähentyi 6 prosenttiyksikköä ja tietoteknisen avun osuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä.

”Yhteiskunnan digitalisaatio on vauhdittunut edellisestä tutkimusvuodesta 2009, ja esimerkiksi viranomaispalvelut ovat siirtyneet verkkoympäristöön. Myös älypuhelimet olivat vielä vuonna 2009 varsin harvinaisia. Todennäköisesti nämä ilmiöt osaltaan aiheuttavat lisääntyvää tietoteknisen avun tarvetta”, sanoo Juha Haaramo.

”Tietoteknisen avun kasvuun on osin voinut vaikuttaa myös se, että aiemmin kysymys kattoi vain tietokoneen ja digitelevision ja nyt myös muut digitaaliset laitteet.”

Miesten ja naisten antama apu eroaa sisällöltään samalla tavalla kuin kotitöiden tekeminen yleensäkin. Naiset auttoivat useimmiten ostoksissa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa ja siivouksessa. Miehet puolestaan auttoivat useimmiten korjaus- ja rakennustöissä, kuljetuksissa ja muutoissa, ostoksissa ja asioinneissa, piha-, lumi- tai puutarhatöissä sekä tietokoneen, älypuhelimen tai muun digitaalisen laitteen käytössä tai päivittämisessä.

Useimmin oli autettu ystäviä, työtovereita tai naapureita sekä omia tai puolison vanhempia. Miehet auttoivat ystäviä, työtovereita tai naapureita useammin kuin naiset. Omia tai puolison aikuisia lapsia naiset auttoivat puolestaan miehiä useammin.

”Työikäiset auttoivat omia tai puolison vanhempia huomattavasti enemmän kuin 10 vuotta sitten, mikä lienee seurausta väestön ikääntymisestä. 65 vuotta täyttäneet auttoivat eniten omia tai puolison aikuisia lapsia, mutta lastenlapsia oli auttanut vain 8 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, mikä on selvästi vähemmän kuin aiemmassa tutkimuksessa”, kuvailee Hanifi.