Korona-ajan yksinäisyys lisäsi nuorten huolta tulokehityksestään
Jyväskylän yliopiston sosiologian ja psykologian laitosten sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten kokemaa epävarmuutta taloudellisen tilanteensa ja työuransa suhteen sekä siihen vaikuttavia tekijöitä koronapandemian aikana Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 (N=3000) Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Aineisto koostuu 18–75 vuotiaista vastaajista, joista tutkimukseen valittiin 18–29-vuotiaat (n=976). Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
Huoli oli suurempaa Iso-Britanniassa kuin Suomessa ja Ruotsissa
Tulosten mukaan nuoret aikuiset kokivat huolta pandemian vaikutuksesta eniten Iso-Britanniassa, jossa oli myös vertailumaista tiukimmat liikkumisrajoitukset (mm. kolme täyssulkua). Suomessa ja Ruotsissa kokemus oli verrattain samankaltaista, vaikka Suomessa rajoitettiin tavallista arkea huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
– Iso-Britanniassa oli tiukemmat koronarajoitukset kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta on myös todennäköistä, että Pohjoismaita heikompi sosiaaliturva vaikutti koettuun huoleen, väitöskirjatutkija Julia Nuckols arvelee.
Tutkijat kysyivät myös, miten yleinen luottamus ihmisiin ja yksinäisyyden kokemus vaikuttivat nuorten huoleen omasta tulokehityksestään ja työurastaan. Maakohtaisista eroista huolimatta merkittävin tutkimustulos oli koetun yksinäisyyden vahva yhteys tulo- ja urahuoliin kaikissa kolmessa maassa.
– Muissakin tutkimuksissa on todettu, että pandemia-aikana koettu yksinäisyys on yhteydessä monenlaisiin nuorten ongelmiin pandemian jälkeenkin. Se saa kysymään, ovatko nuorten sosiaalisen eristämisen negatiiviset vaikutukset lopulta hyötyjä suuremmat, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska pohtii.
Iso-Britanniassa lapsuuskodin vauraudella yllättävä merkitys
Iso-Britanniassa myös lapsuudenkodin varakkuus lisäsi yllättäen huolta omasta taloudesta tulevaisuudessa. Tutkijat arvelevat, että vauraissa perheissä kasvaneilla nuorilla voi olla kovemmat menestymispaineet ja enemmän pelkoa taloudellisesta niukkuudesta. Suomen ja Ruotsin kattavampi sosiaaliturva ja tasaisempi tulonjako todennäköisesti pienentää lapsuudenperheen varallisuuden merkitystä.
Koska yhteiskunnalliset kriisit iskevät yleensä pahiten juuri itsenäistyviin nuoriin, tarvitaan jatkotutkimuksia, jotta pandemian ja muiden kriisien aiheuttamia pitkäkestoisia ongelmia saadaan tunnistettua ja ennaltaehkäistyä.
Tutkimusjulkaisu:
Nuckols, J. A., Silinskas, G., Ranta, M., & Wilska, T.-A. (2023). Income and Career Concerns Among Emerging Adults From Finland, Sweden, and the United Kingdom During COVID-19. Emerging Adulthood, 0(0). https://doi.org/10.1177/21676968231153691
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Julia Nuckols, julia.a.nuckols@jyu.fi, 040 515 3676
Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040 8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme