Korona-ajan yksinäisyys lisäsi nuorten huolta tulokehityksestään
8.2.2023 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sosiologian ja psykologian laitosten sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten kokemaa epävarmuutta taloudellisen tilanteensa ja työuransa suhteen sekä siihen vaikuttavia tekijöitä koronapandemian aikana Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 (N=3000) Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Aineisto koostuu 18–75 vuotiaista vastaajista, joista tutkimukseen valittiin 18–29-vuotiaat (n=976). Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
Huoli oli suurempaa Iso-Britanniassa kuin Suomessa ja Ruotsissa
Tulosten mukaan nuoret aikuiset kokivat huolta pandemian vaikutuksesta eniten Iso-Britanniassa, jossa oli myös vertailumaista tiukimmat liikkumisrajoitukset (mm. kolme täyssulkua). Suomessa ja Ruotsissa kokemus oli verrattain samankaltaista, vaikka Suomessa rajoitettiin tavallista arkea huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
– Iso-Britanniassa oli tiukemmat koronarajoitukset kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta on myös todennäköistä, että Pohjoismaita heikompi sosiaaliturva vaikutti koettuun huoleen, väitöskirjatutkija Julia Nuckols arvelee.
Tutkijat kysyivät myös, miten yleinen luottamus ihmisiin ja yksinäisyyden kokemus vaikuttivat nuorten huoleen omasta tulokehityksestään ja työurastaan. Maakohtaisista eroista huolimatta merkittävin tutkimustulos oli koetun yksinäisyyden vahva yhteys tulo- ja urahuoliin kaikissa kolmessa maassa.
– Muissakin tutkimuksissa on todettu, että pandemia-aikana koettu yksinäisyys on yhteydessä monenlaisiin nuorten ongelmiin pandemian jälkeenkin. Se saa kysymään, ovatko nuorten sosiaalisen eristämisen negatiiviset vaikutukset lopulta hyötyjä suuremmat, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska pohtii.
Iso-Britanniassa lapsuuskodin vauraudella yllättävä merkitys
Iso-Britanniassa myös lapsuudenkodin varakkuus lisäsi yllättäen huolta omasta taloudesta tulevaisuudessa. Tutkijat arvelevat, että vauraissa perheissä kasvaneilla nuorilla voi olla kovemmat menestymispaineet ja enemmän pelkoa taloudellisesta niukkuudesta. Suomen ja Ruotsin kattavampi sosiaaliturva ja tasaisempi tulonjako todennäköisesti pienentää lapsuudenperheen varallisuuden merkitystä.
Koska yhteiskunnalliset kriisit iskevät yleensä pahiten juuri itsenäistyviin nuoriin, tarvitaan jatkotutkimuksia, jotta pandemian ja muiden kriisien aiheuttamia pitkäkestoisia ongelmia saadaan tunnistettua ja ennaltaehkäistyä.
Tutkimusjulkaisu:
Nuckols, J. A., Silinskas, G., Ranta, M., & Wilska, T.-A. (2023). Income and Career Concerns Among Emerging Adults From Finland, Sweden, and the United Kingdom During COVID-19. Emerging Adulthood, 0(0). https://doi.org/10.1177/21676968231153691
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Julia Nuckols, julia.a.nuckols@jyu.fi, 040 515 3676
Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040 8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Marjatta ja Eino Kollin säätiö vauhdittaa harvinaisten maametallien kestävää tutkimusta Jyväskylässä19.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Marjatta ja Eino Kollin säätiö ja Jyväskylän yliopiston kemian laitos käynnistävät merkittävän, nelivuotisen tutkimusyhteistyön harvinaisten maametallien parissa. Säätiön rahoittamassa, arvoltaan 400.000 euron Edistykselliset teknologiat harvinaisten maametallien tuotannossa -hankkeessa kehitetään uusia, ympäristöystävällisiä tapoja harvinaisten maametallien talteenottoon ja niiden erottamiseen toisistaan.
Liikuntaharjoittelun vaikutukset vaihtelevat ikääntyneillä yksilöllisesti19.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus vahvistaa, että liikuntasuosituksien mukaisella harjoittelulla voi ehkäistä lihasvoiman ja –massan katoa vielä yli 70-vuotiaana. Harjoittelun vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta parhaat tulokset saadaan kuntosaliharjoittelulla. Myös henkilöt, joilla on monia sairauksia voivat saada harjoittelulla hyviä tuloksia.
Luonnonilmiöt vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon19.5.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
FM Atte Arffmanin ympäristöhistorian väitöskirja osoittaa, että luonnonilmiöt vaikuttavat merkittävästi poliittiseen päätöksentekoon. Luonnonilmiöt eivät ole vain politiikan kohteita, vaan ne voivat kiihdyttää, jarruttaa tai ylläpitää päätöksentekoprosesseja ja paljastaa aiempien ratkaisujen toimimattomuuden.
Jyväskylän yliopiston promootion juhlallisuudet näkyvät katukuvassa lauantaina18.5.2026 12:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kahdennessatoista tiedekuntien yhteisessä promootiossa vihitään 80 maisteria ja 117 tohtoria. Lauantaina 23.5.2026 Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa toimitettavaan promootioaktiin osallistuu noin 500 henkilöä.
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme