Korona-ajan yksinäisyys lisäsi nuorten huolta tulokehityksestään
8.2.2023 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jyväskylän yliopiston sosiologian ja psykologian laitosten sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten kokemaa epävarmuutta taloudellisen tilanteensa ja työuransa suhteen sekä siihen vaikuttavia tekijöitä koronapandemian aikana Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 (N=3000) Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Aineisto koostuu 18–75 vuotiaista vastaajista, joista tutkimukseen valittiin 18–29-vuotiaat (n=976). Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
Huoli oli suurempaa Iso-Britanniassa kuin Suomessa ja Ruotsissa
Tulosten mukaan nuoret aikuiset kokivat huolta pandemian vaikutuksesta eniten Iso-Britanniassa, jossa oli myös vertailumaista tiukimmat liikkumisrajoitukset (mm. kolme täyssulkua). Suomessa ja Ruotsissa kokemus oli verrattain samankaltaista, vaikka Suomessa rajoitettiin tavallista arkea huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
– Iso-Britanniassa oli tiukemmat koronarajoitukset kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta on myös todennäköistä, että Pohjoismaita heikompi sosiaaliturva vaikutti koettuun huoleen, väitöskirjatutkija Julia Nuckols arvelee.
Tutkijat kysyivät myös, miten yleinen luottamus ihmisiin ja yksinäisyyden kokemus vaikuttivat nuorten huoleen omasta tulokehityksestään ja työurastaan. Maakohtaisista eroista huolimatta merkittävin tutkimustulos oli koetun yksinäisyyden vahva yhteys tulo- ja urahuoliin kaikissa kolmessa maassa.
– Muissakin tutkimuksissa on todettu, että pandemia-aikana koettu yksinäisyys on yhteydessä monenlaisiin nuorten ongelmiin pandemian jälkeenkin. Se saa kysymään, ovatko nuorten sosiaalisen eristämisen negatiiviset vaikutukset lopulta hyötyjä suuremmat, tutkimushankkeen johtaja, professori Terhi-Anna Wilska pohtii.
Iso-Britanniassa lapsuuskodin vauraudella yllättävä merkitys
Iso-Britanniassa myös lapsuudenkodin varakkuus lisäsi yllättäen huolta omasta taloudesta tulevaisuudessa. Tutkijat arvelevat, että vauraissa perheissä kasvaneilla nuorilla voi olla kovemmat menestymispaineet ja enemmän pelkoa taloudellisesta niukkuudesta. Suomen ja Ruotsin kattavampi sosiaaliturva ja tasaisempi tulonjako todennäköisesti pienentää lapsuudenperheen varallisuuden merkitystä.
Koska yhteiskunnalliset kriisit iskevät yleensä pahiten juuri itsenäistyviin nuoriin, tarvitaan jatkotutkimuksia, jotta pandemian ja muiden kriisien aiheuttamia pitkäkestoisia ongelmia saadaan tunnistettua ja ennaltaehkäistyä.
Tutkimusjulkaisu:
Nuckols, J. A., Silinskas, G., Ranta, M., & Wilska, T.-A. (2023). Income and Career Concerns Among Emerging Adults From Finland, Sweden, and the United Kingdom During COVID-19. Emerging Adulthood, 0(0). https://doi.org/10.1177/21676968231153691
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Julia Nuckols, julia.a.nuckols@jyu.fi, 040 515 3676
Professori Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040 8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana kehittämässä tekoälypohjaisia digitaalisia kaksosia kiertotalouden tueksi9.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana lähes neljän miljoonan euron Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Pathfinder Challenge -rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään uuden sukupolven tekoälyyn perustuvia digitaalisia kaksosia (Digital Twin) jätteiden hyödyntämiseen tähtäävien teknologioiden kehitykseen. Nelivuotisen hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kiertotalouden ratkaisuja sekä uusiutuvien polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämistä.
Joni Borgström Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajaksi6.11.2026 08:05:00 EET | Tiedote
Joni Borgström on aloittanut Jyväskylän yliopiston perustaman sijoitusyhtiö Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajana 1.11.2026. Unifund sijoittaa varhaisen vaiheen yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tai osaamisen hyödyntämiseen.
Väitös: Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat valtasuhteita ja voivat aiheuttaa teknostressiä5.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat työn tekemisen tapoja ja työpaikkojen valtasuhteita, osoittaa YTM Anna Lammen väitöstutkimus. Robotit voivat helpottaa työtä, mutta niiden käyttöönotto voi myös aiheuttaa teknostressiä, jos työntekijöiden tarpeita ja työn organisointia ei huomioida riittävällä tasolla.
Jyväskylässä järjestettävä Rauhan riimit -tapahtuma tuo koululaiset yhteen rakentamaan rauhaa rapin, kielen ja luovuuden keinoin4.11.2026 15:30:58 EET | Tiedote
Jyväskylässä järjestetään keskiviikkona 11.11. Rauhan riimit - tapahtumapäivä, joka tuo yhteen UNESCO-koulujen oppilaita Kuopion, Jyväskylän ja Pirkanmaan alueilta. Tapahtuman keskiössä ovat rauhankasvatus, kulttuuriperintö, kestävä tulevaisuus sekä luovan ilmaisun mahdollisuudet.
Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen urheilijoiden mielenterveyden haavoittuvuutta4.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Perfektionistinen käyttäytyminen on yleistä kilpaurheilussa, mutta sen on todettu lisäävän mielenterveysongelmien riskiä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa erityisesti itsemyötätunnon pelko näyttäytyi merkittävänä mielenterveyden haavoittuvuutta lisäävänä tekijänä perfektionistisilla kilpaurheilijoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
