Korona iski rahastoihin – osakesijoittajilla pitkäjänteinen sijoitusstrategia
9.4.2020 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Lunastukset keskittyivät korkorahastoihin. Pitkän ja lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin 785 miljoonaa euroa ja osakerahastoista vain 138 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sen sijaan sijoitettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
|
Osakerahastot |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Yhdistelmärahastot |
-785 |
-33 |
22 550 |
|
Pitkän koron rahastot |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-1 604 |
-1 334 |
13 325 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
83 |
128 |
6 786 |
|
YHTEENSÄ |
-4 456 |
-2 795 |
106 475 |
Koronavirus levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa maassa aloitettiin mittavat varotoimenpiteet, joiden taloudellisia seurauksia arvioidaan vielä pitkään. Keskuspankit reagoivat kriisitilanteeseen nopeasti historiallisen suurilla lisäelvytyksillä. Yksityinen palvelusektori on kärsinyt kriisistä eniten, koska varotoimenpiteiden takia kotitaloudet eivät ole enää pystyneet tai uskaltaneet kuluttaa.
Koronakriisin seurauksena osakemarkkinat laskivat poikkeuksellisen paljon. Epävarmuus varotoimenpiteiden ajallisesta kestosta ja kansantaloudellisista tappioista heijastui markkinoilla jyrkästi laskevina kursseina. Osakemarkkinoilla oli takana lähes kymmenen vuoden nousukausi, joten sijoittajat näkivät kurssiromahduksen myös mahdollisuutena sijoittaa: Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 247 miljoonaa euroa lisää pääomia.
Korkosijoittajalle kuukausi oli haasteellinen. Poikkeuksellinen markkinatilanne näkyi erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa. Pitkät korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Lyhyen koron rahastoja käytetään usein talletustilin vastineena, joten poikkeusoloissa rahastoista todennäköisesti lunastettiin yrityksen kassaan käteisvaroja. Kiinteistöjen hintakehitykseen vielä luotettiin, mikä näkyi vaihtoehtoisten rahastojen nettomerkinnöissä.
”Osakesijoittajat ovat selvästi pitäneet kiinni pitkäjänteisistä sijoitusstrategioistaan. Kurssiromahduksessa ei ole lähdetty lunastamaan varoja pois. Kurssien lasku on jopa nähty positiivisena mahdollisuutena sijoittaa lisää varoja Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin. Kun koronaan liittyvät varotoimenpiteet vähitellen poistuvat ja luottamus tulevaisuuteen alkaa palata, se näkynee myös markkinoilla nopeasti” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 247 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sekä Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 334 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla, jonka arvo jäi tällä kertaa negatiiviseksi (Sharpe 12 kk -0,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
28 |
-151 |
4 125 |
-11 % |
|
Pohjoismaat |
-105 |
-176 |
3 807 |
-13 % |
|
Eurooppa |
-165 |
-76 |
4 973 |
-15 % |
|
Pohjois-Amerikka |
219 |
173 |
4 523 |
-9 % |
|
Japani |
-3 |
-40 |
561 |
-5 % |
|
Tyynenmeren alue |
-5 |
45 |
610 |
-10 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-64 |
-135 |
4 044 |
-21 % |
|
Maailma |
0 |
232 |
11 628 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
-44 |
-31 |
1 275 |
-11 % |
|
YHTEENSÄ |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Pitkän koron rahastoissa lunastuksia tehtiin kaikista rahastoluokista. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista lunastettiin 471 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,2 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,6).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-471 |
-203 |
5 429 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-791 |
-779 |
8 827 |
-2,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-165 |
-222 |
2 748 |
-10,3 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-3 |
122 |
4,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-378 |
-243 |
5 204 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-79 |
18 |
2 394 |
-6,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-128 |
36 |
3 542 |
-6,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2020
Markkinakatsaus, maaliskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme