Korona iski rahastoihin – osakesijoittajilla pitkäjänteinen sijoitusstrategia
Lunastukset keskittyivät korkorahastoihin. Pitkän ja lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin 785 miljoonaa euroa ja osakerahastoista vain 138 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sen sijaan sijoitettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
|
Osakerahastot |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Yhdistelmärahastot |
-785 |
-33 |
22 550 |
|
Pitkän koron rahastot |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-1 604 |
-1 334 |
13 325 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
83 |
128 |
6 786 |
|
YHTEENSÄ |
-4 456 |
-2 795 |
106 475 |
Koronavirus levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa maassa aloitettiin mittavat varotoimenpiteet, joiden taloudellisia seurauksia arvioidaan vielä pitkään. Keskuspankit reagoivat kriisitilanteeseen nopeasti historiallisen suurilla lisäelvytyksillä. Yksityinen palvelusektori on kärsinyt kriisistä eniten, koska varotoimenpiteiden takia kotitaloudet eivät ole enää pystyneet tai uskaltaneet kuluttaa.
Koronakriisin seurauksena osakemarkkinat laskivat poikkeuksellisen paljon. Epävarmuus varotoimenpiteiden ajallisesta kestosta ja kansantaloudellisista tappioista heijastui markkinoilla jyrkästi laskevina kursseina. Osakemarkkinoilla oli takana lähes kymmenen vuoden nousukausi, joten sijoittajat näkivät kurssiromahduksen myös mahdollisuutena sijoittaa: Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 247 miljoonaa euroa lisää pääomia.
Korkosijoittajalle kuukausi oli haasteellinen. Poikkeuksellinen markkinatilanne näkyi erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa. Pitkät korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Lyhyen koron rahastoja käytetään usein talletustilin vastineena, joten poikkeusoloissa rahastoista todennäköisesti lunastettiin yrityksen kassaan käteisvaroja. Kiinteistöjen hintakehitykseen vielä luotettiin, mikä näkyi vaihtoehtoisten rahastojen nettomerkinnöissä.
”Osakesijoittajat ovat selvästi pitäneet kiinni pitkäjänteisistä sijoitusstrategioistaan. Kurssiromahduksessa ei ole lähdetty lunastamaan varoja pois. Kurssien lasku on jopa nähty positiivisena mahdollisuutena sijoittaa lisää varoja Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin. Kun koronaan liittyvät varotoimenpiteet vähitellen poistuvat ja luottamus tulevaisuuteen alkaa palata, se näkynee myös markkinoilla nopeasti” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 247 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sekä Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 334 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla, jonka arvo jäi tällä kertaa negatiiviseksi (Sharpe 12 kk -0,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
28 |
-151 |
4 125 |
-11 % |
|
Pohjoismaat |
-105 |
-176 |
3 807 |
-13 % |
|
Eurooppa |
-165 |
-76 |
4 973 |
-15 % |
|
Pohjois-Amerikka |
219 |
173 |
4 523 |
-9 % |
|
Japani |
-3 |
-40 |
561 |
-5 % |
|
Tyynenmeren alue |
-5 |
45 |
610 |
-10 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-64 |
-135 |
4 044 |
-21 % |
|
Maailma |
0 |
232 |
11 628 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
-44 |
-31 |
1 275 |
-11 % |
|
YHTEENSÄ |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Pitkän koron rahastoissa lunastuksia tehtiin kaikista rahastoluokista. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista lunastettiin 471 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,2 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,6).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-471 |
-203 |
5 429 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-791 |
-779 |
8 827 |
-2,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-165 |
-222 |
2 748 |
-10,3 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-3 |
122 |
4,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-378 |
-243 |
5 204 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-79 |
18 |
2 394 |
-6,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-128 |
36 |
3 542 |
-6,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2020
Markkinakatsaus, maaliskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme