Finanssiala ry

Korona iski rahastoihin – osakesijoittajilla pitkäjänteinen sijoitusstrategia

Jaa
Korona-pandemia näkyi myös rahastomarkkinoilla maaliskuussa. Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin nettomääräisesti yhteensä 4,5 miljardia euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 106 miljardia euroa.

Lunastukset keskittyivät korkorahastoihin. Pitkän ja lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin 785 miljoonaa euroa ja osakerahastoista vain 138 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sen sijaan sijoitettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa uutta pääomaa.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2020

Osakerahastot

-138

-159

35 547

Yhdistelmärahastot

-785

-33

22 550

Pitkän koron rahastot

-2 012

-1 396

28 266

Lyhyen koron rahastot

-1 604

-1 334

13 325

Vaihtoehtoiset rahastot

83

128

6 786

YHTEENSÄ

-4 456

-2 795

106 475

Koronavirus levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa maassa aloitettiin mittavat varotoimenpiteet, joiden taloudellisia seurauksia arvioidaan vielä pitkään. Keskuspankit reagoivat kriisitilanteeseen nopeasti historiallisen suurilla lisäelvytyksillä. Yksityinen palvelusektori on kärsinyt kriisistä eniten, koska varotoimenpiteiden takia kotitaloudet eivät ole enää pystyneet tai uskaltaneet kuluttaa.

Koronakriisin seurauksena osakemarkkinat laskivat poikkeuksellisen paljon. Epävarmuus varotoimenpiteiden ajallisesta kestosta ja kansantaloudellisista tappioista heijastui markkinoilla jyrkästi laskevina kursseina. Osakemarkkinoilla oli takana lähes kymmenen vuoden nousukausi, joten sijoittajat näkivät kurssiromahduksen myös mahdollisuutena sijoittaa: Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 247 miljoonaa euroa lisää pääomia.

Korkosijoittajalle kuukausi oli haasteellinen. Poikkeuksellinen markkinatilanne näkyi erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa. Pitkät korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Lyhyen koron rahastoja käytetään usein talletustilin vastineena, joten poikkeusoloissa rahastoista todennäköisesti lunastettiin yrityksen kassaan käteisvaroja. Kiinteistöjen hintakehitykseen vielä luotettiin, mikä näkyi vaihtoehtoisten rahastojen nettomerkinnöissä.

”Osakesijoittajat ovat selvästi pitäneet kiinni pitkäjänteisistä sijoitusstrategioistaan. Kurssiromahduksessa ei ole lähdetty lunastamaan varoja pois. Kurssien lasku on jopa nähty positiivisena mahdollisuutena sijoittaa lisää varoja Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin. Kun koronaan liittyvät varotoimenpiteet vähitellen poistuvat ja luottamus tulevaisuuteen alkaa palata, se näkynee myös markkinoilla nopeasti” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 247 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sekä Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 334 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla, jonka arvo jäi tällä kertaa negatiiviseksi (Sharpe 12 kk -0,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2020

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

28

-151

4 125

-11 %

Pohjoismaat

-105

-176

3 807

-13 %

Eurooppa

-165

-76

4 973

-15 %

Pohjois-Amerikka

219

173

4 523

-9 %

Japani

-3

-40

561

-5 %

Tyynenmeren alue

-5

45

610

-10 %

Kehittyvät markkinat

-64

-135

4 044

-21 %

Maailma

0

232

11 628

-9 %

Toimialarahastot

-44

-31

1 275

-11 %

YHTEENSÄ

-138

-159

35 547

 

Pitkän koron rahastoissa lunastuksia tehtiin kaikista rahastoluokista. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista lunastettiin 471 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,2 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,6).

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2020

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-471

-203

5 429

2,5 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-791

-779

8 827

-2,5 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

-165

-222

2 748

-10,3 %

Valtioriski maailma

-1

-3

122

4,2 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-378

-243

5 204

-0,9 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-79

18

2 394

-6,2 %

Kehittyvät markkinat

-128

36

3 542

-6,5 %

YHTEENSÄ

-2 012

-1 396

28 266

 

Rahastoraportti, maaliskuu 2020 
Markkinakatsaus, maaliskuu 2020

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.

Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.

FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote

Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye