Korona iski rahastoihin – osakesijoittajilla pitkäjänteinen sijoitusstrategia
Lunastukset keskittyivät korkorahastoihin. Pitkän ja lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin 785 miljoonaa euroa ja osakerahastoista vain 138 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sen sijaan sijoitettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Osakerahastot |
-138 |
-159 |
35 547 |
Yhdistelmärahastot |
-785 |
-33 |
22 550 |
Pitkän koron rahastot |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
Lyhyen koron rahastot |
-1 604 |
-1 334 |
13 325 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
83 |
128 |
6 786 |
YHTEENSÄ |
-4 456 |
-2 795 |
106 475 |
Koronavirus levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa maassa aloitettiin mittavat varotoimenpiteet, joiden taloudellisia seurauksia arvioidaan vielä pitkään. Keskuspankit reagoivat kriisitilanteeseen nopeasti historiallisen suurilla lisäelvytyksillä. Yksityinen palvelusektori on kärsinyt kriisistä eniten, koska varotoimenpiteiden takia kotitaloudet eivät ole enää pystyneet tai uskaltaneet kuluttaa.
Koronakriisin seurauksena osakemarkkinat laskivat poikkeuksellisen paljon. Epävarmuus varotoimenpiteiden ajallisesta kestosta ja kansantaloudellisista tappioista heijastui markkinoilla jyrkästi laskevina kursseina. Osakemarkkinoilla oli takana lähes kymmenen vuoden nousukausi, joten sijoittajat näkivät kurssiromahduksen myös mahdollisuutena sijoittaa: Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 247 miljoonaa euroa lisää pääomia.
Korkosijoittajalle kuukausi oli haasteellinen. Poikkeuksellinen markkinatilanne näkyi erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa. Pitkät korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Lyhyen koron rahastoja käytetään usein talletustilin vastineena, joten poikkeusoloissa rahastoista todennäköisesti lunastettiin yrityksen kassaan käteisvaroja. Kiinteistöjen hintakehitykseen vielä luotettiin, mikä näkyi vaihtoehtoisten rahastojen nettomerkinnöissä.
”Osakesijoittajat ovat selvästi pitäneet kiinni pitkäjänteisistä sijoitusstrategioistaan. Kurssiromahduksessa ei ole lähdetty lunastamaan varoja pois. Kurssien lasku on jopa nähty positiivisena mahdollisuutena sijoittaa lisää varoja Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin. Kun koronaan liittyvät varotoimenpiteet vähitellen poistuvat ja luottamus tulevaisuuteen alkaa palata, se näkynee myös markkinoilla nopeasti” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 247 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sekä Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 334 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla, jonka arvo jäi tällä kertaa negatiiviseksi (Sharpe 12 kk -0,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
Suomi |
28 |
-151 |
4 125 |
-11 % |
Pohjoismaat |
-105 |
-176 |
3 807 |
-13 % |
Eurooppa |
-165 |
-76 |
4 973 |
-15 % |
Pohjois-Amerikka |
219 |
173 |
4 523 |
-9 % |
Japani |
-3 |
-40 |
561 |
-5 % |
Tyynenmeren alue |
-5 |
45 |
610 |
-10 % |
Kehittyvät markkinat |
-64 |
-135 |
4 044 |
-21 % |
Maailma |
0 |
232 |
11 628 |
-9 % |
Toimialarahastot |
-44 |
-31 |
1 275 |
-11 % |
YHTEENSÄ |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Pitkän koron rahastoissa lunastuksia tehtiin kaikista rahastoluokista. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista lunastettiin 471 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,2 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,6).
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-471 |
-203 |
5 429 |
2,5 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-791 |
-779 |
8 827 |
-2,5 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-165 |
-222 |
2 748 |
-10,3 % |
Valtioriski maailma |
-1 |
-3 |
122 |
4,2 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-378 |
-243 |
5 204 |
-0,9 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-79 |
18 |
2 394 |
-6,2 % |
Kehittyvät markkinat |
-128 |
36 |
3 542 |
-6,5 % |
YHTEENSÄ |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2020
Markkinakatsaus, maaliskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla3.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Mikä jumittaa yritysten lainansaannissa? Perjantaina 3. lokakuuta kello 122.10.2025 15:52:28 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme