Korona iski rahastoihin – osakesijoittajilla pitkäjänteinen sijoitusstrategia
Lunastukset keskittyivät korkorahastoihin. Pitkän ja lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 3,6 miljardia euroa pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin 785 miljoonaa euroa ja osakerahastoista vain 138 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sen sijaan sijoitettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
|
Osakerahastot |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Yhdistelmärahastot |
-785 |
-33 |
22 550 |
|
Pitkän koron rahastot |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-1 604 |
-1 334 |
13 325 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
83 |
128 |
6 786 |
|
YHTEENSÄ |
-4 456 |
-2 795 |
106 475 |
Koronavirus levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Useassa maassa aloitettiin mittavat varotoimenpiteet, joiden taloudellisia seurauksia arvioidaan vielä pitkään. Keskuspankit reagoivat kriisitilanteeseen nopeasti historiallisen suurilla lisäelvytyksillä. Yksityinen palvelusektori on kärsinyt kriisistä eniten, koska varotoimenpiteiden takia kotitaloudet eivät ole enää pystyneet tai uskaltaneet kuluttaa.
Koronakriisin seurauksena osakemarkkinat laskivat poikkeuksellisen paljon. Epävarmuus varotoimenpiteiden ajallisesta kestosta ja kansantaloudellisista tappioista heijastui markkinoilla jyrkästi laskevina kursseina. Osakemarkkinoilla oli takana lähes kymmenen vuoden nousukausi, joten sijoittajat näkivät kurssiromahduksen myös mahdollisuutena sijoittaa: Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 247 miljoonaa euroa lisää pääomia.
Korkosijoittajalle kuukausi oli haasteellinen. Poikkeuksellinen markkinatilanne näkyi erityisesti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa. Pitkät korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Lyhyen koron rahastoja käytetään usein talletustilin vastineena, joten poikkeusoloissa rahastoista todennäköisesti lunastettiin yrityksen kassaan käteisvaroja. Kiinteistöjen hintakehitykseen vielä luotettiin, mikä näkyi vaihtoehtoisten rahastojen nettomerkinnöissä.
”Osakesijoittajat ovat selvästi pitäneet kiinni pitkäjänteisistä sijoitusstrategioistaan. Kurssiromahduksessa ei ole lähdetty lunastamaan varoja pois. Kurssien lasku on jopa nähty positiivisena mahdollisuutena sijoittaa lisää varoja Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin. Kun koronaan liittyvät varotoimenpiteet vähitellen poistuvat ja luottamus tulevaisuuteen alkaa palata, se näkynee myös markkinoilla nopeasti” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 247 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sekä Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 334 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla, jonka arvo jäi tällä kertaa negatiiviseksi (Sharpe 12 kk -0,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
28 |
-151 |
4 125 |
-11 % |
|
Pohjoismaat |
-105 |
-176 |
3 807 |
-13 % |
|
Eurooppa |
-165 |
-76 |
4 973 |
-15 % |
|
Pohjois-Amerikka |
219 |
173 |
4 523 |
-9 % |
|
Japani |
-3 |
-40 |
561 |
-5 % |
|
Tyynenmeren alue |
-5 |
45 |
610 |
-10 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-64 |
-135 |
4 044 |
-21 % |
|
Maailma |
0 |
232 |
11 628 |
-9 % |
|
Toimialarahastot |
-44 |
-31 |
1 275 |
-11 % |
|
YHTEENSÄ |
-138 |
-159 |
35 547 |
|
Pitkän koron rahastoissa lunastuksia tehtiin kaikista rahastoluokista. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista lunastettiin 471 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,2 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,6).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-471 |
-203 |
5 429 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-791 |
-779 |
8 827 |
-2,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-165 |
-222 |
2 748 |
-10,3 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-3 |
122 |
4,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-378 |
-243 |
5 204 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-79 |
18 |
2 394 |
-6,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-128 |
36 |
3 542 |
-6,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-2 012 |
-1 396 |
28 266 |
|
Rahastoraportti, maaliskuu 2020
Markkinakatsaus, maaliskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme