Korona jarruttaa Suomen talouden hyvää kasvuvauhtia
Suomen talous on toipunut nopeasti koronakriisin aiheuttamasta syvästä taantumasta. ”Kasvun veturina ovat erityisesti kotitalouksien kulutus ja yritysten piristyneet investoinnit. Elpyminen on kuitenkin yhä epätasaista. Etenkin uuden virusmuunnoksen leviäminen on tuonut nopeasti talouteen epävarmuutta”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2024. Suomen talous kasvaa 3,5 % vuonna 2021 ja 2,6 % vuonna 2022. Maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä korkeat raaka-aineiden hinnat tylsyttävät parhaan terän kasvulta ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Vuoteen 2024 mennessä talouden kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa väestön ikääntymisestä johtuvia vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Inflaatio on nopeutunut myös Suomessa vuonna 2021. Kysynnän voimakas elpyminen ja samaan aikaan tarjontaketjuihin muodostuneet pullonkaulat ovat nostaneet hintoja sekä maailmalla että Suomessa. Myös energian hintojen nousu on ollut laaja-alaista ja voimakasta. ”Kuluttajat ovat huomanneet korkean raakaöljyn hinnan bensiinipumpuilla, ja sähkön tukkuhintojen nousu on siirtynyt osittain kuluttajahintoihin. Inflaatio kuitenkin hidastuu vuoden 2022 aikana, sillä energian hintojen odotetaan kääntyvän laskuun ja tarjonnan pullonkaulojen hellittävän”, toteaa Obstbaum. Inflaationäkymiin liittyy kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta.
Vaikka suhdannetilanne jatkuu vahvana, talouden rakenteet rajoittavat kasvun mahdollisuuksia. Työllisyyden ripeä kohentuminen tasaantuu talouden nopeimman kasvun jäätyä taakse. ”Työllisyyden kasvua hidastaa sopivan työvoiman puute, joka vaikeuttaa avoimien työpaikkojen täyttämistä. Työttömyys on yhä suurempaa kuin ennen koronakriisiä, ja monilla työttömyys on ehtinyt pitkittyä. Jos kohtaanto-ongelmat laajenevat, avoimien työpaikkojen lisääntyminen ei johda työttömyyden merkittävään laskuun”, sanoo Obstbaum.
Koronakriisistä on seurannut entistä velkaisempi julkinen talous. Talouden elpyminen auttaa korjaamaan alijäämää, mutta ennustejakson lopulla julkinen talous jää silti edelleen alijäämäiseksi. Vuonna 2024 julkinen velka suhteessa BKT:hen on selvästi suurempi kuin ennen koronakriisiä. Velkaa kasvattavat myös muun muassa puolustusvälinehankinnat.
Talouskehitykseen vaikuttavat monet ennalta arvaamattomat tekijät. Varsinkin lähivuosina kehitys voi olla ennustettua heikompaa. Suurimmat riskit liittyvät uudelleen heikentyneeseen pandemiatilanteeseen. Uusia vakavia virusmuunnoksia voi syntyä jatkossakin. Lisäksi talouden epävarmuutta kasvattavat edelleen tarjontahäiriöt, jotka voivat vaikuttaa talouteen paljonkin.
Toisaalta talouskehitys voi osoittautua odotettua paremmaksikin. Kun pandemiasta johtuva varovaisuus hellittää, kotitaloudet voivat alkaa käyttää pandemian aikana kertyneitä säästöjään kulutukseen. Myös yritysten investoinnit voivat yllättää positiivisesti.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme