Korona jarruttaa Suomen talouden hyvää kasvuvauhtia
Suomen talous on toipunut nopeasti koronakriisin aiheuttamasta syvästä taantumasta. ”Kasvun veturina ovat erityisesti kotitalouksien kulutus ja yritysten piristyneet investoinnit. Elpyminen on kuitenkin yhä epätasaista. Etenkin uuden virusmuunnoksen leviäminen on tuonut nopeasti talouteen epävarmuutta”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2024. Suomen talous kasvaa 3,5 % vuonna 2021 ja 2,6 % vuonna 2022. Maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä korkeat raaka-aineiden hinnat tylsyttävät parhaan terän kasvulta ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Vuoteen 2024 mennessä talouden kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa väestön ikääntymisestä johtuvia vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Inflaatio on nopeutunut myös Suomessa vuonna 2021. Kysynnän voimakas elpyminen ja samaan aikaan tarjontaketjuihin muodostuneet pullonkaulat ovat nostaneet hintoja sekä maailmalla että Suomessa. Myös energian hintojen nousu on ollut laaja-alaista ja voimakasta. ”Kuluttajat ovat huomanneet korkean raakaöljyn hinnan bensiinipumpuilla, ja sähkön tukkuhintojen nousu on siirtynyt osittain kuluttajahintoihin. Inflaatio kuitenkin hidastuu vuoden 2022 aikana, sillä energian hintojen odotetaan kääntyvän laskuun ja tarjonnan pullonkaulojen hellittävän”, toteaa Obstbaum. Inflaationäkymiin liittyy kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta.
Vaikka suhdannetilanne jatkuu vahvana, talouden rakenteet rajoittavat kasvun mahdollisuuksia. Työllisyyden ripeä kohentuminen tasaantuu talouden nopeimman kasvun jäätyä taakse. ”Työllisyyden kasvua hidastaa sopivan työvoiman puute, joka vaikeuttaa avoimien työpaikkojen täyttämistä. Työttömyys on yhä suurempaa kuin ennen koronakriisiä, ja monilla työttömyys on ehtinyt pitkittyä. Jos kohtaanto-ongelmat laajenevat, avoimien työpaikkojen lisääntyminen ei johda työttömyyden merkittävään laskuun”, sanoo Obstbaum.
Koronakriisistä on seurannut entistä velkaisempi julkinen talous. Talouden elpyminen auttaa korjaamaan alijäämää, mutta ennustejakson lopulla julkinen talous jää silti edelleen alijäämäiseksi. Vuonna 2024 julkinen velka suhteessa BKT:hen on selvästi suurempi kuin ennen koronakriisiä. Velkaa kasvattavat myös muun muassa puolustusvälinehankinnat.
Talouskehitykseen vaikuttavat monet ennalta arvaamattomat tekijät. Varsinkin lähivuosina kehitys voi olla ennustettua heikompaa. Suurimmat riskit liittyvät uudelleen heikentyneeseen pandemiatilanteeseen. Uusia vakavia virusmuunnoksia voi syntyä jatkossakin. Lisäksi talouden epävarmuutta kasvattavat edelleen tarjontahäiriöt, jotka voivat vaikuttaa talouteen paljonkin.
Toisaalta talouskehitys voi osoittautua odotettua paremmaksikin. Kun pandemiasta johtuva varovaisuus hellittää, kotitaloudet voivat alkaa käyttää pandemian aikana kertyneitä säästöjään kulutukseen. Myös yritysten investoinnit voivat yllättää positiivisesti.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Bolånemarknaden fortsatt livlig i november 20213.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote
I november 2021 utbetalades nya bostadslån för 1,9 miljarder euro, vilket är 3,1 % mer än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Av de nya bostadslånen stod investeringsbostadslånen för 180 miljoner euro. Under de 11 första månaderna av innevarande år har totalt sammanlagt 12 % mer bostadslån betalats ut jämfört med motsvarande period 2020. På grund av den stora mängden nya lån var årsökningen i det utestående beloppet av bostadslån fortfarande snabb (4,2 %) vid utgången av november 2021. Tillväxttakten har emellertid mattats av något efter juli 2021. Vid utgången av november 2021 hade de finländska hushållen bostadslån för sammanlagt 106,7 miljarder euro, varav investeringsbostadslånen utgjorde 8,6 miljarder euro. Genomsnittsräntan på nya bostadslån var 0,76 % i november 2021. Genomsnittsräntan har varit nästan oförändrad under flera år, men de senaste månaderna har den stigit något. Föregående gång var genomsnittsräntan högre i maj 2019. Genomsnittsräntan har stigit för både ägarb
Housing loan market remained brisk in November 20213.1.2022 10:00:00 EET | Press release
Finnish households’ drawdowns of new housing loans in November 2021 amounted to EUR 1.9 bn, an increase of 3.1% on the same month last year. Buy-to-let mortgages accounted for EUR 180 million of the new housing loans. In the first 11 months of 2021, drawdowns of housing loans have increased by 12% in comparison to the same period in 2020. Due to the high level of drawdowns, the annual growth rate of the housing loan stock remained high (4.2%) at the end of November 2021. However, the growth rate has slowed slightly since July 2021. At the end of November 2021, the stock of housing loans to Finnish households amounted to EUR 106.7 bn, of which buy-to-let mortgages accounted for EUR 8.6 bn. The average interest rate on new housing loans was 0.76% in November 2021. The average interest rate has remained almost unchanged for several years, but has seen a slight increase in the last few months. It has not been above its current level since May 2019. The average interest rate rose on both ow
Asuntolainamarkkinoilla yhä vilkasta marraskuussa 20213.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Marraskuussa 2021 uusia asuntolainoja nostettiin 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 3,1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 180 milj. euroa. Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut heinäkuun 2021 jälkeen. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd. euroa, josta sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 0,76 % marraskuussa 2021. Keskikorko on pysynyt lähes samana usean vuoden ajan, mutta viime kuukausina se on noussut hieman. Edellisen kerran keskikorko oli korkeampi toukokuussa 2019. Keskikorko on noussut sekä omistus- että sijoitusasuntolainoissa. Uusien omistusasuntolainojen kesk
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202228.12.2021 13:15:00 EET | Press release
In accordance with the Interest Rates Act (633/1982), the reference rate for the period 1 January – 30 June 2022 is 0.0%. The penalty interest rate for the same period is thus 7.0% pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 8.0% pa (under section 4a of the Act, the reference rate plus eight percentage points). The higher penalty interest rate referred to in section 4a of the Act is applied to payments made by enterprises to other enterprises or by authorities to enterprises. Under the section 12 of Interest Rates Act, the reference rate used in defining the penalty rate is the interest rate that was applied by the European Central Bank to the last main refinancing operation prior to the first calendar day of the half-year in question and rounded up to the nearest one-half percentage point. Such reference rate is effective for the following six-month period.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1.–30.6.202228.12.2021 13:15:00 EET | Tiedote
Referensräntan enligt räntelagen (633/1982) är 0,0 % för tiden 1.1.–30.6.2022. Dröjsmåls-räntan för denna period är därmed 7,0 % per år (referensräntan med tillägg för sju procen-tenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 8,0 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen). Den högre dröjsmålsräntan enligt 4 a § tillämpas på betalningar från ett företag till ett annat eller från en myndighet till ett företag. Enligt 12 § i räntelagen är den referensränta som dröjsmålsräntan ska beräknas på den rän-ta som Europeiska centralbanken tillämpat vid den sista huvudsakliga refinansieringstransak-tionen före den första kalenderdagen i varje halvårsperiod avrundad uppåt till närmast följan-de halva procentenhet. Denna referensränta ska tillämpas under de följande sex månaderna.
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202228.12.2021 13:15:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2022 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla) ja kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on korkolain 12 §:n mukaan korko, jota Euroopan keskuspankki on soveltanut viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää ja joka on pyöristetty ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.
Finlands Bank har ställt upp etappmål för sin egen investeringsportfölj för att uppnå koldioxidneutralitet - investeringar i fossila bränslen begränsas från och med 202221.12.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Finlands Bank har fattat beslut om etappmål för sin egen investeringsverksamhet för att uppnå koldioxidneutralitet. Målet är att uppnå nettonollutsläpp i investeringsverksamheten senast 2050 och de nu uppställda kortfristiga målen säkerställer att målet uppnås. ”Vi måste redan nu arbeta för att uppnå nettonollutsläpp, fastän tidtabellen för det huvudsakliga målet ligger längre fram i tiden. Med hjälp av etappmålen minskar vi övergångs- och svansriskerna och samlar värdefulla erfarenheter av effekterna av etappmålen”, berättar direktionsmedlem Tuomas Välimäki, som svarar för bankens investeringsverksamhet. Etappmålen har uppställts med hänsyn till deras effektivitet med tanke på klimatriskerna och med beaktande av tillgångsspecifika särdrag, tillgången på information och effekterna på målen för investeringsverksamheten. För varje tillgångsslag ställdes ett kvalitativt eller kvantitativt mål. Syftet är att ställa fler kvantitativa mål när mer information finns att tillgå om resultaten oc
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme