Korona laski liikennevahinkojen määriä, vaikeasti vammautuneita oli aiempaa enemmän
Vakuutusyhtiöiden Liikennevakuutuskeskukselle ilmoittamien tietojen mukaan vuoden 2020 aikana tapahtui yhteensä 82 500 liikennevakuutuksesta korvattua liikennevahinkoa. Määrä väheni edellisvuodesta 17 prosentilla ja oli myös edeltävien kymmenen vuoden (2010–2019) keskiarvoa 17 % matalampi. Henkilövahinkojen määrä väheni 13 % edellisestä vuodesta ja 15 % edeltävien kymmenen vuoden keskiarvosta. Niiden liikennevahinkojen määrä, joissa oli osallisena jalankulkija tai pyöräilijä, putosi edellisvuodesta noin 10 %.
- Poikkeusolot näkyvät myös poikkeuksellisina vahinkomäärinä tilastoissa, sillä liikennevahinkojen määrä on vahvasti sidoksissa liikkumismääriin. Liikenteessä ajetut kilometrit eli ajosuorite putosi koronan vuoksi rajusti edellisvuosista varsinkin vuoden 2020 keväällä, mikä selittää myös liikenteessä tapahtuneiden vahinkojen määrän laskua, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
Vuonna 2020 tapahtuneista liikennevahingoista arvioidaan maksettavan korvauksia yhteensä 435 000 000 euroa eli keskimäärin 4 800 euroa vahinkoa kohden. Osa korvauksista, kuten kuntoutukset ja työkyvyttömyyseläkkeet, tulee maksettavaksi tulevien vuosien aikana.
Parkkipaikolla peruutusvahinkoja, katuliikenteessä peräänajoja
Pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja vastaavilla alueilla tapahtui yhteensä yli 38 000 vahinkoa, mikä on 46 % kaikista liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Vahinkomäärä oli selvästi pienin kymmeneen vuoteen. Suurin vahinkoryhmä oli peruutusvahingot, joita oli vahingoista yli puolet (53 %). Seuraavaksi eniten oli törmäyksiä pysäköityyn ajoneuvoon (10 %).
Kaduilla tapahtui 22 % vähemmän vahinkoja kuin vuonna 2019. Tie- ja katuverkolla tapahtuneissa liikennevahingoissa yleisin onnettomuustyyppi oli peräänajot. Kaikissa muissa onnettomuustyypeissä onnettomuuksien määrä laski, mutta kohtaamisonnettomuudet lisääntyivät lähes kolmanneksella edellisvuodesta. Kun tarkastellaan kaikkia liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sekä katuliikenteessä että pysäköintialueilla, yleisin onnettomuustyyppi oli peruutusvahingot ja toiseksi yleisin peräänajot.
Vaikeasti vammautuneita aiempaa enemmän
Liikennevahinkojen kokonaismäärän reippaasta laskusta huolimatta liikennevahingoissa vammautui vaikeasti useampi henkilö kuin vuonna 2019. Vaikeasti vammautuneista 36 % oli henkilöautojen kuljettajia ja matkustajia ja 39 % oli mopoilijoita tai moottoripyöräilijöitä.
Nuorten määrä korostuu henkilövahinkokorvauksia saaneiden liikennevahinkojen uhrien joukossa. Henkilövahingoista korvauksia saaneista uhreista alle 25-vuotiaiden osuus oli 36 %, kun ikäluokan osuus väestöstä on 27 %.
Perjantaisin tapahtui eniten vahinkoja
Korkeiden liikennevahinkomäärien päiviin liittyy usein huono ajokeli tai vilkas meno- tai paluuliikenne. Vuonna 2020 liikennevahinkoja tapahtui eniten perjantaina 7.2. jolloin tapahtui 397 vahinkoa. Iso vahinkojen suma kertyi myös juhannusta edeltäville päiville: keskiviikolle 17.6. kirjattiin yhteensä 323 ja torstaille 18.6. 374 vahinkoa. Sen sijaan pääsiäispäivänä ja 2. pääsiäispäivänä, itsenäisyyspäivänä ja joulupäivänä tapahtui alle 90 vahinkoa. Vuoden 2020 päiväkohtainen keskiarvo oli 225 vahinkoa.
Taustatietoja
Erilaisten tilastoontuloperusteiden vuoksi liikennevahinkotilasto eroaa virallisesta liikenneonnettomuustilastosta. Liikennekuolemien osalta Liikennevahinkotilasto ei ole yhtä kattava kuin virallinen liikenneonnettomuustilasto. Liikennevahinkotilastossa käytettävä vaikeiden vammautumisten luokittelu ei vastaa virallisen tilaston luokittelua.
Tämän tilaston lukuihin eivät sisälly Liikennevakuutuskeskuksen käsittelemät vahingot, kuten tuntemattoman, vakuuttamattoman tai ulkomaisen moottoriajoneuvon aiheuttamat vahingot sekä vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot.
Tutustu Liikennevahinkotilastoon 2020
Lisätietoja:
Onnettomuustietoinstituutti, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, 040 922 1365, esa.raty(@)oti.fi
OTI-tietopalvelu, 040 450 4666, tietopalvelu(@)oti.fi
Viestintä, 040 450 4700 viestinta(@)vakuutuskeskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kymmenessä vuodessa liikenteessä menehtyi lähes 200 moottoripyöräilijää, mopoilijoita menehtyi 3617.4.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.
Kokenut keskipohjalainen onnettomuustutkija Matti Lukkarila laittaisi kuljettajantutkinnon uusiksi26.3.2024 14:25:11 EET | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Keski-Pohjanmaan lautakunnan ajoneuvotekninen jäsen Matti Lukkarila on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo 30 vuoden ajan.
Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote
Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.
30 vuotta moottoripyöräurheilua harrastanut poliisi tutkii nyt kuolonkolareita Uudellamaalla – ”Haluan vaikuttaa turvallisuuteen” kertoo Staffan Söderström21.2.2024 09:45:46 EET | Uutinen
UUTINEN | Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
Kuolonkolarit vähenivät vuonna 2023 – Erityisesti moottoriajoneuvojen yhteenajot vähenivät15.2.2024 07:43:00 EET | Tiedote
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme