Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Korona on sekä haastanut nuorisoalan kehittämistyötä että lisännyt sen tarvetta

Jaa

Koronaepidemia on haastanut nuorisoalan alueellisten ja paikallisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Koronarajoitukset ovat lisänneet tarvetta muun muassa nuorten sosiaalisten kohtaamisten ja suhteiden tukemiseen virtuaalisesti erilaisissa ympäristöissä. Vuonna 2021 aluehallintovirastot jakoivat avustusta nuorisoalan kehittämiseen 2,3 miljoonaa euroa yhteensä 68 hankkeelle.

Edelleen jatkuva koronaepidemia ja sen taltuttamiseksi asetetut rajoitukset ovat vaikuttaneet nuorisoalan hanketyöhön jo parin vuoden ajan. Tapahtumia ja toimintoja on jouduttu mukauttamaan vallitsevaan tilanteeseen. Sinnikkyyttä, joustavuutta ja monipuolisia keinoja kehittämistyön jatkamiseksi on tarvittu. Nuorten toimijuus, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat kärsineet epidemian aikana. Aluehallintovirastoilta avustusta saaneissa hankkeissa nuoria on pyritty tukemaan näissä asioissa.

Roihua, unelmien ja itsensä toteuttamista

Monet nuorten harrastusryhmät ovat olleet koronarajoitusten vuoksi katkolla ja tilat suljettuina. Useissa avustusta saaneissa hankkeissa korostettiin nuorten omaehtoisen luovan toiminnan ja itseilmaisun ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Tornion ja Haaparannan kaupunkien Roihu-hankkeen tarkoituksena on pitkän poikkeusajan jälkeen innostaa 12–29-vuotiaat nuoret toimimaan livenä ja toteuttamaan unelmiaan. Hankkeessa luodaan kaksoiskaupunkiin nuorisokulttuurisen toiminnan verkosto ja ideahautomo. Roihun toimintaperiaatteena on nuorisokulttuurinen omaehtoisuus, jota tuetaan nuoren tarvitsemalla tavalla, mahdollisuutena kokeilla sekä löytää taitoja ja sisäistä paloa. Tavoitteena on tuoda mielekkyyttä, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä vapaa-aikaan.

”Viime syksyn ajan mukana on ollut musiikista kiinnostuneita nuoria, joiden kanssa on soitettu, tehty biisejä yhdessä ja keikkailtu. Nyt kuvataan ja editoidaan tulevia jaksoja erään nuoren podcastiin. Seuraavan kuukauden ajan meillä pyörii myös erään viidesluokkalaisen ideoima teatterikerho, johon palkattiin oma teatteriohjaaja”, kuvailee Roihu-hankkeen nuorisonohjaaja Jon Säkkinen.

Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen koordinoimassa Creative Learning Hub -hankkeessa puolestaan kehitetään mediatoimintaa ja -kasvatusta vastaamaan nykypäivän tarpeita Keski-Suomen alueella. Tavoitteena on kehittää uudenlainen vertaisoppimis- ja toimintaympäristö, jossa tuetaan ja haastetaan nuoria tavoittelemaan unelmiaan luovilla aloilla. Nuorille tarjotaan aika, paikka ja digitaalisia työvälineitä toteuttaa itseään sekä tarvittava ohjaus.

Identiteetin tukemista turvallisessa yhteisössä

Nuorisotyön arvopohjan yksi kulmakivi on yhdenvertaisuuden edistäminen. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarpeet ja haasteet eivät ole vähentyneet. Sateenkaarinuorisotyön kehittämishankkeissa tuettiin turvallisia yhteisöjä paikallisesti ja laajemmin.

Tampereen kaupungille myönnettiin vuonna 2021 jatkorahoitus sateenkaarinuorisotyön alueelliseen kehittämiseen Pirkanmaalla. Toiminnan lähtökohtana on ollut vastata nuorten toiveeseen erityisesti sateenkaarinuorille tarkoitetusta turvallisesta ja anonyymista tilasta. Hankkeessa hyödynnetään sosiaalisen median alustoja, mikä on sopinut korona-aikaan erinomaisesti. Esimerkiksi hankkeen TikTok-videoita on katsottu kymmeniä tuhansia kertoja. Toiminta kohdentuu pääsääntöisesti pirkanmaalaisille nuorille, mutta yhteydenottoja on tullut ympäri Suomea.

”Kynnys kasvokkain kohtaamiseen voi sateenkaarinuorella olla suuri, jolloin yhteyden ottaminen anonyymisti somessa on huomattavasti helpompaa”, kommentoi johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti.

Keravan kaupungin ArcoKerava-hankkeen tavoitteena on luoda turvallinen tila Keravan HLBTIQ-nuorille ja tarjota nuorille säännöllistä toimintaa. ArcoKerava ei kuitenkaan ole vain tila, vaan aktiivinen toimija, joka lisää tietoisuutta, lieventää ennakkoluuloja ja tuo sateenkaaritoimintaa näkyvämmäksi Keravalla ja naapurikunnissa.

”Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus olla edustettu, turvassa ja rakastettu omassa kaupungissaan. Haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöjen huomioiminen on meidän velvollisuutemme nuorisopalveluissa. Se on tärkein syy tälle projektille”, kertoo nuorisosihteeri Pekka Järvinen.

Kohdennettua nuorisotyötä oppimispolun nivelvaiheisiin ja sairaalaympäristöön

Nuorisotyö on viime vuosina jalkautunut entistä vahvemmin erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin, kirjastoihin, liikuntatiloihin ja kaduille. Nuorisotyö on toivottu kumppani ja työtä tehdään monialaisessa yhteistyössä muiden nuoria kohtaavien ammattilaisten kanssa.

Perusasteelta toiselle asteelle siirtyminen on merkittävä vaihe nuorten elämässä. Jotkut nuoret tarvitsevat vahvempaa tukea tähän siirtymään. NINU 2.0 -hankkeessa selvitetään, millaisella mallilla ja rakenteilla nuorisotyö voi olla vakituisena toimintana koulun ja muiden tahojen tukena nivelvaiheessa. Helsingin NMKY ry luo mallia yhdessä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa kerätään tietoa tuen tarpeista. Käytännössä työntekijät kohtaavat tukea tarvitsevat ysiluokkalaiset keväällä, ohjaavat heitä kesän aikana ja seuraavat kiinnittymistä toiselle asteelle.

Digitaalisen sairaalanuorisotyön kehittämishanketta luotsaa Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ja HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry:n kanssa. Jalkautuminen pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten pariin tuo uutta sairaalanuorisotyön työmuotoa Suomeen.

”Ajattelen, että yksi tärkeimmistä asioista hankkeessa on osallisuuden näkökulma. On tärkeää, että marginaalissa elävät lapset ja nuoret huomioidaan ja että nuorisotyö on läsnä näidenkin nuorten elämässä mahdollistamassa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Nuorisotyön perustehtävä yhteisöllisyyden vahvistaminen on myös vahvasti läsnä tässä hankkeessa”, kertoo lehtori Sari Huttu Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Kehittämisavustusta voi hakea ympäri vuoden

Nuorisoalan paikallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa nuoret ja nuorten parissa työskentelevät vastaavat ajankohtaisiin ilmiöihin kehittämällä nuorisotyötä ja -toimintaa yhdessä. Aluehallintoviraston myöntämillä avustuksilla tuetaan nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 tavoitteiden toteutumista käytännönläheisesti. Avustusta voi hakea jatkuvan haun periaatteella 4.1.–11.11.2022. Saapuneet hakemukset käsitellään 2–4 kertaa vuoden aikana.

Lisätietoa avustuksesta ja hakukriteereistä aviavustukset.fi-sivustolla:

Nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen

Vuonna 2021 nuorisoalan kehittämisavustuksia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa 68 hankkeelle.

Myönnetyt valtionavustukset alueittain

Lisätietoja:  

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kaija Blom, p. 0295 016 265
Kati Myyryläinen, p. 0295 016 446
Mari Puhakka, p. 0295 016 560

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Henri Alho, p. 0295 016 517
Kirsi Kohonen, p. 0295 016 514
Laura Oksanen, p. 0295 016 150

Lapin aluehallintovirasto

Marja Hanni, p. 0295 017 393

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Niclas Risku, p. 0295 018 051
Elli-Noora Rinne, p. 0295 018 085 

Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Elsa Mantere p. 0295 018 813

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kirsi-Marja Stewart, p. 0295 017 652

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@avi.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket



Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Kriget i Ukraina och Finlands Natomedlemskap tema för Västra och Inre Finlands beredskapskommitté13.5.2022 15:19:41 EEST | Tiedote

Västra och Inre Finlands regionala beredskapskommitté sammanträdde 12.5.2022 på ett av regionförvaltningsverket sammankallat möte för att skapa en lägesöversikt avseende aktuella beredskapsärenden i regionen. Med den regionala beredskapskommitténs lägesöversikter säkerställs informationsgången mellan centrala aktörer inom Västra och Inre Finlands region, som täcker landskapen Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten.

Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys teemana Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunnassa13.5.2022 15:15:14 EEST | Tiedote

Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui 12.5.2022 aluehallintoviraston koolle kutsumana kokoamaan tilannekuvaa alueen ajankohtaisista varautumisen asioista. Alueellisen valmiustoimikunnan tilannekatsauksilla varmistetaan tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, joka kattaa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme