Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Korona on shokki myös arvoketjuista riippuvaiseen Suomen talouteen – pahimmassa vaarassa ovat ne, jotka tarvitsevat elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeiden ainesosia

Jaa
Koronaviruspandemia ja sen torjuntatoimet ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä yritysten ja kokonaisten toimialojen globaaleihin arvoketjuihin. Suomessa välituotteiden tuontiriippuvuus on erityisen suurta koskien elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeitä tai lääkkeiden ainesosia. Tuoreen Etla-muistion mukaan jopa 70‒80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta. Talouspolitiikan toimilla pitääkin pyrkiä edesauttamaan kriisin vaurioittamien tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä. Tutkijat ennakoivat myös arvoketjuihin pysyvää muutosta, jos ketjujen toimintahäiriöt jatkuvat pitkään.
Ulkomainen tuontiriippuvuus toimialoittain, %. Koskee vuotta 2015, joka on tuorein saatavilla oleva tieto
Ulkomainen tuontiriippuvuus toimialoittain, %. Koskee vuotta 2015, joka on tuorein saatavilla oleva tieto

Ympäri maailmaa levinnyt koronavirus on yksi suurimpia kansanterveydellisiä ongelmia toisen maailmansodan jälkeen. Viruksen levitessä on käynyt myös ilmeiseksi, kuinka haavoittuvia kansantaloudet ovat sen vaikutuksille. Ensimmäiset vaikutukset nähtiin Kiinassa, jossa monilla alueilla tuotantolaitokset ja työvoiman liikkuvuus pysähtyivät täysin. Epidemian levitessä myös Euroopassa henkilöliikenteeltä on suljettu rajoja, ja yritykset ovat kertoneet enenevästi toimitusketjujen vaikeuksistaan. Suomessa toimitusketjun ongelmista ovat kertoneet mm. Ponsse, Valmet Automotive, John Deere ja Helkama. Monen palvelualan yrityksen toiminta on jopa halvaantunut kokonaan.

Tänään julkaistussa Etla-muistiossa Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87) analysoidaan, mitkä toimialat ovat erityisen riippuvaisia tuontipanoksista. Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen laatimassa raportissa selvitetään myös, missä määrin Suomi on riippuvainen raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista, joita yritykset käyttävät omassa tuotannossaan.

Tuontiriippuvuus on korkea elektroniikkakomponenteissa, ajoneuvojen osissa, lääkkeissä ja lääkkeiden ainesosissa

Raportin tulokset osoittavat, että välituotteiden tuontiriippuvuus on Suomessa erityisen korkea seuraavien tuotteiden osalta: elektroniikkakomponentit ja -tuotteet, moottoriajoneuvot ja niiden osat, lääkevalmisteet, tekstiilit, kemikaalit sekä koneet ja laitteet. Jopa 70‒80 prosenttia näistä tuoteryhmistä ostetaan ulkomailta. Vahvasti tuontiriippuvaisia aloja Suomessa ovat öljytuoteteollisuus, kemianteollisuus ja elektroniikkateollisuus. Tähän joukkoon kuuluvat myös moottoriajoneuvojen valmistus ja lääketeollisuus. Palveluissa tuontiriippuvuus on yleensä pienempää.

Tutkijat korostavat, että koronakriisissä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti kansalaisten perustarpeita tyydyttävien toimialojen tuotannon jatkuvuuteen. Näihin aloihin kuuluvat elintarvikkeiden tuotanto, energia- ja vesihuolto sekä lääketeollisuus. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta. Maataloudessa osuus jää 14 prosenttiin ja energiahuollossa 25 prosenttiin.

Talouspolitiikalla edistettävä tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä

Viime viikkoina monien maiden hallitukset ovat ilmoittaneet laajoista talouden tukipaketeista. Pelkkä kysyntäpolitiikka ei kuitenkaan toimi, koska kyse ei ole kysyntä- vaan tarjontarajoitteista, jotka syntyvät koronan aiheuttamista ulkomaisista tuotantohäiriöistä ja kotimaisista rajoituksista. Talouspolitiikan toimilla pitäisikin pyrkiä edistämään myös vahingoittuneiden tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä, tutkijat ehdottavat.

-        Kuin vastauksena tähän, Business Finland avasi juuri yrityksille uuden rahoituspalvelun, jolla pyritään lievittämään koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia. Tätä rahoitusta voidaan käyttää myös arvoketjujen uudelleenrakentamiseen. Rahoitus voisi auttaa esimerkiksi tuotannon sijoittamisessa toiselle alueelle tai tuotannon palauttamisessa kotimaahan, pohtii Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.

Mikäli arvoketjujen toimintahäiriöt jatkuvat, arvoketjut tulevat Ali-Yrkön mukaan muuttumaan pysyvästi. Globaalisti hajautuneiden ketjujen sijaan saattaa syntyä ketjuja, joiden osat ovat lähempänä toisiaan, esimerkiksi maanosittain tai alueellisella tasolla.

-        Kun pitkien ketjujen riskit kasvavat, maiden sisällä aletaan varmasti tuottamaan enemmän sellaisia hyödykkeitä, joita aiemmin tuotiin muualta, toteaa Etlan Tero Kuusi.

Rajojen sulkeutumisella on vaikutuksia myös työvoimaan, kun osa maassa olevista ulkomaalaisista työntekijöistä palaa kotimaahansa. Se puolestaan voi joillakin toimialoilla johtaa toiminnan häiriintymiseen, jos ulkomaalaisten työntekijöiden rooli alalla on merkittävä.

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ulkomainen tuontiriippuvuus toimialoittain, %. Koskee vuotta 2015, joka on tuorein saatavilla oleva tieto
Ulkomainen tuontiriippuvuus toimialoittain, %. Koskee vuotta 2015, joka on tuorein saatavilla oleva tieto
Lataa
Ulkomainen tuontiriippuvuus toimialoittain, %. Koskee vuotta 2015, joka on tuorein saatavilla oleva tieto. Koko kuvio.
Ulkomainen tuontiriippuvuus toimialoittain, %. Koskee vuotta 2015, joka on tuorein saatavilla oleva tieto. Koko kuvio.
Lataa
Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA.
Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.

Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote

Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye