Korona on shokki myös arvoketjuista riippuvaiseen Suomen talouteen – pahimmassa vaarassa ovat ne, jotka tarvitsevat elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeiden ainesosia
Ympäri maailmaa levinnyt koronavirus on yksi suurimpia kansanterveydellisiä ongelmia toisen maailmansodan jälkeen. Viruksen levitessä on käynyt myös ilmeiseksi, kuinka haavoittuvia kansantaloudet ovat sen vaikutuksille. Ensimmäiset vaikutukset nähtiin Kiinassa, jossa monilla alueilla tuotantolaitokset ja työvoiman liikkuvuus pysähtyivät täysin. Epidemian levitessä myös Euroopassa henkilöliikenteeltä on suljettu rajoja, ja yritykset ovat kertoneet enenevästi toimitusketjujen vaikeuksistaan. Suomessa toimitusketjun ongelmista ovat kertoneet mm. Ponsse, Valmet Automotive, John Deere ja Helkama. Monen palvelualan yrityksen toiminta on jopa halvaantunut kokonaan.
Tänään julkaistussa Etla-muistiossa Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87) analysoidaan, mitkä toimialat ovat erityisen riippuvaisia tuontipanoksista. Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen laatimassa raportissa selvitetään myös, missä määrin Suomi on riippuvainen raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista, joita yritykset käyttävät omassa tuotannossaan.
Tuontiriippuvuus on korkea elektroniikkakomponenteissa, ajoneuvojen osissa, lääkkeissä ja lääkkeiden ainesosissa
Raportin tulokset osoittavat, että välituotteiden tuontiriippuvuus on Suomessa erityisen korkea seuraavien tuotteiden osalta: elektroniikkakomponentit ja -tuotteet, moottoriajoneuvot ja niiden osat, lääkevalmisteet, tekstiilit, kemikaalit sekä koneet ja laitteet. Jopa 70‒80 prosenttia näistä tuoteryhmistä ostetaan ulkomailta. Vahvasti tuontiriippuvaisia aloja Suomessa ovat öljytuoteteollisuus, kemianteollisuus ja elektroniikkateollisuus. Tähän joukkoon kuuluvat myös moottoriajoneuvojen valmistus ja lääketeollisuus. Palveluissa tuontiriippuvuus on yleensä pienempää.
Tutkijat korostavat, että koronakriisissä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti kansalaisten perustarpeita tyydyttävien toimialojen tuotannon jatkuvuuteen. Näihin aloihin kuuluvat elintarvikkeiden tuotanto, energia- ja vesihuolto sekä lääketeollisuus. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta. Maataloudessa osuus jää 14 prosenttiin ja energiahuollossa 25 prosenttiin.
Talouspolitiikalla edistettävä tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä
Viime viikkoina monien maiden hallitukset ovat ilmoittaneet laajoista talouden tukipaketeista. Pelkkä kysyntäpolitiikka ei kuitenkaan toimi, koska kyse ei ole kysyntä- vaan tarjontarajoitteista, jotka syntyvät koronan aiheuttamista ulkomaisista tuotantohäiriöistä ja kotimaisista rajoituksista. Talouspolitiikan toimilla pitäisikin pyrkiä edistämään myös vahingoittuneiden tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä, tutkijat ehdottavat.
- Kuin vastauksena tähän, Business Finland avasi juuri yrityksille uuden rahoituspalvelun, jolla pyritään lievittämään koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia. Tätä rahoitusta voidaan käyttää myös arvoketjujen uudelleenrakentamiseen. Rahoitus voisi auttaa esimerkiksi tuotannon sijoittamisessa toiselle alueelle tai tuotannon palauttamisessa kotimaahan, pohtii Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.
Mikäli arvoketjujen toimintahäiriöt jatkuvat, arvoketjut tulevat Ali-Yrkön mukaan muuttumaan pysyvästi. Globaalisti hajautuneiden ketjujen sijaan saattaa syntyä ketjuja, joiden osat ovat lähempänä toisiaan, esimerkiksi maanosittain tai alueellisella tasolla.
- Kun pitkien ketjujen riskit kasvavat, maiden sisällä aletaan varmasti tuottamaan enemmän sellaisia hyödykkeitä, joita aiemmin tuotiin muualta, toteaa Etlan Tero Kuusi.
Rajojen sulkeutumisella on vaikutuksia myös työvoimaan, kun osa maassa olevista ulkomaalaisista työntekijöistä palaa kotimaahansa. Se puolestaan voi joillakin toimialoilla johtaa toiminnan häiriintymiseen, jos ulkomaalaisten työntekijöiden rooli alalla on merkittävä.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046-851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTero KuusiTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Kutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?3.11.2025 09:54:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
Etlassa uusia tutkimushankkeita: luvassa mm. geotalouden pelikirja Suomelle sekä uutta tietoa sopeutustoimien vaikutuksista ja sukupuolten palkkaeroista27.10.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Maailman siirtyessä nykyisenkaltaisesta globalisaatiosta uuteen geotalouden aikaan ryhtyy myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos hahmottelemaan Suomelle uutta pelikirjaa. Tänä syksynä käynnistynyt Business Finlandin rahoittama tutkimushanke tarkastelee muuttunutta kansainvälistä tilannetta ja pyrkii luomaan teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaamme uusia strategioita. Kuluvan syksyn aikana Etlassa on alkanut lukuisia muitakin kiinnostavia tutkimushankkeita, joissa selvitetään muun muassa yritysten tuottavuuskehitystä, suomalaisten innovaattoreiden urapolkuja sekä julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia bkt:hen.
Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

