Korona on shokki myös arvoketjuista riippuvaiseen Suomen talouteen – pahimmassa vaarassa ovat ne, jotka tarvitsevat elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeiden ainesosia
26.3.2020 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Ympäri maailmaa levinnyt koronavirus on yksi suurimpia kansanterveydellisiä ongelmia toisen maailmansodan jälkeen. Viruksen levitessä on käynyt myös ilmeiseksi, kuinka haavoittuvia kansantaloudet ovat sen vaikutuksille. Ensimmäiset vaikutukset nähtiin Kiinassa, jossa monilla alueilla tuotantolaitokset ja työvoiman liikkuvuus pysähtyivät täysin. Epidemian levitessä myös Euroopassa henkilöliikenteeltä on suljettu rajoja, ja yritykset ovat kertoneet enenevästi toimitusketjujen vaikeuksistaan. Suomessa toimitusketjun ongelmista ovat kertoneet mm. Ponsse, Valmet Automotive, John Deere ja Helkama. Monen palvelualan yrityksen toiminta on jopa halvaantunut kokonaan.
Tänään julkaistussa Etla-muistiossa Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87) analysoidaan, mitkä toimialat ovat erityisen riippuvaisia tuontipanoksista. Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen laatimassa raportissa selvitetään myös, missä määrin Suomi on riippuvainen raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista, joita yritykset käyttävät omassa tuotannossaan.
Tuontiriippuvuus on korkea elektroniikkakomponenteissa, ajoneuvojen osissa, lääkkeissä ja lääkkeiden ainesosissa
Raportin tulokset osoittavat, että välituotteiden tuontiriippuvuus on Suomessa erityisen korkea seuraavien tuotteiden osalta: elektroniikkakomponentit ja -tuotteet, moottoriajoneuvot ja niiden osat, lääkevalmisteet, tekstiilit, kemikaalit sekä koneet ja laitteet. Jopa 70‒80 prosenttia näistä tuoteryhmistä ostetaan ulkomailta. Vahvasti tuontiriippuvaisia aloja Suomessa ovat öljytuoteteollisuus, kemianteollisuus ja elektroniikkateollisuus. Tähän joukkoon kuuluvat myös moottoriajoneuvojen valmistus ja lääketeollisuus. Palveluissa tuontiriippuvuus on yleensä pienempää.
Tutkijat korostavat, että koronakriisissä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti kansalaisten perustarpeita tyydyttävien toimialojen tuotannon jatkuvuuteen. Näihin aloihin kuuluvat elintarvikkeiden tuotanto, energia- ja vesihuolto sekä lääketeollisuus. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta. Maataloudessa osuus jää 14 prosenttiin ja energiahuollossa 25 prosenttiin.
Talouspolitiikalla edistettävä tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä
Viime viikkoina monien maiden hallitukset ovat ilmoittaneet laajoista talouden tukipaketeista. Pelkkä kysyntäpolitiikka ei kuitenkaan toimi, koska kyse ei ole kysyntä- vaan tarjontarajoitteista, jotka syntyvät koronan aiheuttamista ulkomaisista tuotantohäiriöistä ja kotimaisista rajoituksista. Talouspolitiikan toimilla pitäisikin pyrkiä edistämään myös vahingoittuneiden tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä, tutkijat ehdottavat.
- Kuin vastauksena tähän, Business Finland avasi juuri yrityksille uuden rahoituspalvelun, jolla pyritään lievittämään koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia. Tätä rahoitusta voidaan käyttää myös arvoketjujen uudelleenrakentamiseen. Rahoitus voisi auttaa esimerkiksi tuotannon sijoittamisessa toiselle alueelle tai tuotannon palauttamisessa kotimaahan, pohtii Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.
Mikäli arvoketjujen toimintahäiriöt jatkuvat, arvoketjut tulevat Ali-Yrkön mukaan muuttumaan pysyvästi. Globaalisti hajautuneiden ketjujen sijaan saattaa syntyä ketjuja, joiden osat ovat lähempänä toisiaan, esimerkiksi maanosittain tai alueellisella tasolla.
- Kun pitkien ketjujen riskit kasvavat, maiden sisällä aletaan varmasti tuottamaan enemmän sellaisia hyödykkeitä, joita aiemmin tuotiin muualta, toteaa Etlan Tero Kuusi.
Rajojen sulkeutumisella on vaikutuksia myös työvoimaan, kun osa maassa olevista ulkomaalaisista työntekijöistä palaa kotimaahansa. Se puolestaan voi joillakin toimialoilla johtaa toiminnan häiriintymiseen, jos ulkomaalaisten työntekijöiden rooli alalla on merkittävä.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046-851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTero KuusiTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

