Korona on shokki myös arvoketjuista riippuvaiseen Suomen talouteen – pahimmassa vaarassa ovat ne, jotka tarvitsevat elektroniikkakomponentteja, ajoneuvojen osia ja lääkkeiden ainesosia
26.3.2020 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Ympäri maailmaa levinnyt koronavirus on yksi suurimpia kansanterveydellisiä ongelmia toisen maailmansodan jälkeen. Viruksen levitessä on käynyt myös ilmeiseksi, kuinka haavoittuvia kansantaloudet ovat sen vaikutuksille. Ensimmäiset vaikutukset nähtiin Kiinassa, jossa monilla alueilla tuotantolaitokset ja työvoiman liikkuvuus pysähtyivät täysin. Epidemian levitessä myös Euroopassa henkilöliikenteeltä on suljettu rajoja, ja yritykset ovat kertoneet enenevästi toimitusketjujen vaikeuksistaan. Suomessa toimitusketjun ongelmista ovat kertoneet mm. Ponsse, Valmet Automotive, John Deere ja Helkama. Monen palvelualan yrityksen toiminta on jopa halvaantunut kokonaan.
Tänään julkaistussa Etla-muistiossa Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87) analysoidaan, mitkä toimialat ovat erityisen riippuvaisia tuontipanoksista. Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen laatimassa raportissa selvitetään myös, missä määrin Suomi on riippuvainen raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista, joita yritykset käyttävät omassa tuotannossaan.
Tuontiriippuvuus on korkea elektroniikkakomponenteissa, ajoneuvojen osissa, lääkkeissä ja lääkkeiden ainesosissa
Raportin tulokset osoittavat, että välituotteiden tuontiriippuvuus on Suomessa erityisen korkea seuraavien tuotteiden osalta: elektroniikkakomponentit ja -tuotteet, moottoriajoneuvot ja niiden osat, lääkevalmisteet, tekstiilit, kemikaalit sekä koneet ja laitteet. Jopa 70‒80 prosenttia näistä tuoteryhmistä ostetaan ulkomailta. Vahvasti tuontiriippuvaisia aloja Suomessa ovat öljytuoteteollisuus, kemianteollisuus ja elektroniikkateollisuus. Tähän joukkoon kuuluvat myös moottoriajoneuvojen valmistus ja lääketeollisuus. Palveluissa tuontiriippuvuus on yleensä pienempää.
Tutkijat korostavat, että koronakriisissä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti kansalaisten perustarpeita tyydyttävien toimialojen tuotannon jatkuvuuteen. Näihin aloihin kuuluvat elintarvikkeiden tuotanto, energia- ja vesihuolto sekä lääketeollisuus. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta. Maataloudessa osuus jää 14 prosenttiin ja energiahuollossa 25 prosenttiin.
Talouspolitiikalla edistettävä tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä
Viime viikkoina monien maiden hallitukset ovat ilmoittaneet laajoista talouden tukipaketeista. Pelkkä kysyntäpolitiikka ei kuitenkaan toimi, koska kyse ei ole kysyntä- vaan tarjontarajoitteista, jotka syntyvät koronan aiheuttamista ulkomaisista tuotantohäiriöistä ja kotimaisista rajoituksista. Talouspolitiikan toimilla pitäisikin pyrkiä edistämään myös vahingoittuneiden tuotantoketjujen uudelleenjärjestelyjä, tutkijat ehdottavat.
- Kuin vastauksena tähän, Business Finland avasi juuri yrityksille uuden rahoituspalvelun, jolla pyritään lievittämään koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia. Tätä rahoitusta voidaan käyttää myös arvoketjujen uudelleenrakentamiseen. Rahoitus voisi auttaa esimerkiksi tuotannon sijoittamisessa toiselle alueelle tai tuotannon palauttamisessa kotimaahan, pohtii Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.
Mikäli arvoketjujen toimintahäiriöt jatkuvat, arvoketjut tulevat Ali-Yrkön mukaan muuttumaan pysyvästi. Globaalisti hajautuneiden ketjujen sijaan saattaa syntyä ketjuja, joiden osat ovat lähempänä toisiaan, esimerkiksi maanosittain tai alueellisella tasolla.
- Kun pitkien ketjujen riskit kasvavat, maiden sisällä aletaan varmasti tuottamaan enemmän sellaisia hyödykkeitä, joita aiemmin tuotiin muualta, toteaa Etlan Tero Kuusi.
Rajojen sulkeutumisella on vaikutuksia myös työvoimaan, kun osa maassa olevista ulkomaalaisista työntekijöistä palaa kotimaahansa. Se puolestaan voi joillakin toimialoilla johtaa toiminnan häiriintymiseen, jos ulkomaalaisten työntekijöiden rooli alalla on merkittävä.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? (ETLA Muistio 87)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046-851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTero KuusiTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Muistutuskutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3025.5.2026 10:48:12 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Kutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3020.5.2026 10:05:00 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Muistutuskutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset18.5.2026 14:15:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Mihin vielä tarvitaan Etlaa? Juhlavuoden erikoishaastattelussa Arto Nybergin vieraana on Aki Kangasharju18.5.2026 09:17:52 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi huipentuu syyskuussa Finlandia-talossa järjestettävään seminaariin, jonka yhteydessä julkaistaan juhlakirja ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat Suomen talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä – ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii. Mihin vielä tarvitaan Etlaa, kysyy tänään julkaistussa erikoishaastattelussa toimittaja Arto Nyberg, kun haastateltavana on Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

