Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korona vaikeutti omaishoitajien arkea, mutta sai kunnat myös keksimään uusia, toimivia tukimuotoja

Jaa

Koronavirusepidemia ja sen rajoitustoimet vaikeuttivat huomattavasti omaishoitajien arkea epidemian alkuvaiheessa. Toisaalta kunnat ovat onnistuneet löytämään myös uusia, toimivia keinoja omaishoitajien tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Tämä ilmenee Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyn vastauksissa, jotka THL keräsi toukokuussa 2020 kuntien, kuntayhtymien ja yhteystoiminta-alueiden vanhuspalvelujen vastuuhenkilöiltä.

Epidemian hillitsemiseksi asetetut rajoitustoimet johtivat kunnissa monien omaishoitajien arkea tukeneiden toimintojen keskeyttämiseen. Toiminta lopetettiin tai sitä supistettiin muun muassa päivätoiminnassa, vuoro- ja lyhytaikaishoidossa, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja ryhmämuotoisissa harrastus- ja kuntoutustoiminnassa.

Tulosten mukaan noin puolet kunnista oli kyennyt korvaamaan ryhmämuotoisia palveluja muilla omaishoitoa tukevilla palveluilla. Yleisimmät korvaavat tukitoimet olivat tehostettu yhteydenpito omaishoitajiin sekä kotiin annettava apu.

”Elämä poikkeusaikana on rajautunut tiiviimmin kodin seinien sisäpuolelle, ja omaishoitajien tehtävien sitovuus ja vaativuus ovat kasvaneet entisestään”, toteaa THL:n projektikoordinaattori Suvi Leppäaho.

Sijaishoitajat ja tukihenkilöt avuksi

Myös omaishoitajan vapaan aikaisen sijaishoidon järjestäminen oli vaikeuksissa, kun sijaishoitopaikkoina yleisesti käytettyihin ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköihin asetettiin vierailukieltoja, karanteeneja sekä asiakkaiden ja henkilöstön vaihtuvuutta pyrittiin vähentämään. Tämän takia niihin ei voitu normaaliin tapaan ottaa lyhytaikaisasiakkaita.

”Osa kunnista järjesti vapaan aikaisen hoidon esimerkiksi sijaishoitajien, perhehoitajien ja omaishoidon tukihenkilöiden avulla. Nämä vaihtoehdot pystyttiin toteuttamaan koronan rajoitustoimista huolimatta” kertoo THL:n asiantuntija Sari Jokinen.

Omaishoidossa on jo aiemmin ollut ongelmana, etteivät kaikki omaishoitajat pidä lakisääteisiä vapaitaan, koska sopivia sijaishoitovaihtoehtoja ei ole saatavilla.

Omaishoitajien lepohetket tulisi kuitenkin saada järjestymään, koska mahdollisuus irtautua omaishoitotilanteesta on olennaista omaishoitajan jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

”Epidemia on tuonut mukanaan jotain hyvääkin vauhdittamalla uusien sijaishoitovaihtoehtojen, palvelujen ja toimintatapojen löytämistä. Toivottavasti ne jäävät monipuolistamaan tarjontaa, kun palataan normaaliin arkeen”, Sari Jokinen toteaa.

Lisätietoa

Jokinen S, Leppäaho S (2021). Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea. Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Vanhuspalvelujen tila -seuranta

Yhteystiedot

Sari Jokinen
asiantuntija
THL
p. 029 524 7721
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Suvi Leppäaho
projektikoordinaattori
THL
p. 029 524 7423
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme