Koronaepidemia on Suomessa edelleen laskusuunnassa – rokotukset vähentävät erityisesti vakavaa tautia

Laboratoriovarmistettujen koronatartuntojen määrän mittaaminen ei tällä hetkellä anna luotettavaa kuvaa epidemiasta, sillä testaamiskäytännöt ovat muuttuneet. Moni kotitestissä positiivisen koronatuloksen saanut ei varmista tulosta laboratoriossa, eikä tieto tartunnasta päädy rekisteriin.

THL tilastoi 30 vuorokauden kuluessa tartuntatautirekisteriin ilmoitetusta positiivisesta koronatestistä tapahtuneet kuolemat koronaan liittyviksi kuolemiksi, jotta epidemian suuntaa voidaan seurata myös hyvin hauraan väestön kohdalla. Nämä koronaan liittyvät kuolemat ovat laskeneet tasaisesti maaliskuun lopun huipusta lähtien. Aivan viimeisten viikkojen kuolemien tiedot ovat viiveestä johtuen puutteelliset ja tulevat todennäköisesti hiukan lisääntymään, mutta laskusuunta on silti selkeä kesäkuulle asti.  

Koronaepidemian kulun, tautitaakan ja rokotussuojan mittareina on käytetty koronaviruksen aiheuttamien tartuntojen, erikoissairaanhoidon, tehohoidon ja kuolemien määriä ja ilmaantuvuuksia (katso liite).

Rokotteiden suojateho vakavaa koronatautia vastaan on erinomainen, mutta tartuntaa vastaan lyhytaikainen

THL muistuttaa, että nykyiset koronarokotteet antavat erinomaisen suojan vakavaa koronatautia ja kuolemaa vastaan. Niiden suojateho on kuitenkin vain kohtuullinen ja lyhytaikainen koronatartuntaa ja lievää tautia vastaan myös Suomessa tällä hetkellä yleistyvien omikronviruksen BA.4 ja BA.5 varianttien osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) päivitti koronarokotusstrategian viime viikolla. Strategian mukaan rokotusten tavoitteena on pitää yhteiskunta avoimena, turvata terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja vähentää erityisesti vakavaa koronavirustautia.

Kun verrataan riskiä sairastua vakavaan tautimuotoon ja menehtyä koronatartunnan jälkeen, riski on ollut vuonna 2022 moninkertaisesti pienempi verrattuna aiempiin pandemiavuosiin.

Tavoitteena on lisätä rokotettujen osuutta koko väestössä suositusten mukaisesti ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa on suurin vakavan taudin riski. Merkittävin riski sairastua vakavaan koronavirustautiin on yhä iäkkäillä, mutta myös heillä riski on aiempaa selvästi pienempi. Tartuntariskiä lisäävät myös tietyt taustasairaudet ja lääkkeet, jotka voivat heikentää rokotusten tehoa.

Tällä hetkellä kolmen rokoteannoksen suojateho on erinomainen vakavaa koronatautia ja koronan aiheuttamaa kuolemaa vastaan valtaosalla aikuisia ja lapsia Suomessa, minkä vuoksi väestön laajoille neljänsille koronarokotuksille ei ole tällä hetkellä perusteita. THL suosittelee tämän vuoksi neljänsiä rokoteannoksia vaikean koronataudin riskin suhteen haavoittuville väestöryhmille: 80 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille.

Lisäksi neljänsiä rokoteannoksia suositellaan iäkkäiden hoivakodeissa asuville ja iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet ja jotka eivät pärjää yksin kotona. Vakavasti immuunipuutteisille THL suosittelee viidettä koronarokoteannosta.

”On tärkeää ymmärtää, mihin koronarokottamisella pyritään ja minkälaista suojaa rokotteilta voidaan odottaa”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL antaa suositukset lääketieteellisin perustein sekä arvioi resurssien ja terveyshyötyjen suhdetta

Kansallisten rokotussuositusten laatimisessa käytetään sekä lääketieteellisiä perusteita että arvioita käytettyjen resurssien ja saavutettujen terveyshyötyjen välisestä suhteesta. THL on päätynyt nykyisiin rokotussuosituksiin huhti-toukokuun rekisteritietojen, rokotteiden suojatehotietojen sekä kesän epidemiaskenaarioiden perusteella.

Koronaepidemian vuodenaikaisvaihtelun odotetaan lisäävän tartuntoja ja niiden seurauksena myös vakavan sairastumisen riskiä syksyllä. Tämän vuoksi THL arvioi hyvissä ajoin ennen epidemian oletettavaa kiihtymistä neljänsien rokoteannosten laajentamista erikseen määritellyille ikä- ja riskiryhmille.

Vielä ei tiedetä, onko tuolloin jo käytettävissä varianttiviruksia vastaan räätälöityjä rokotteita vai nykyisiä rokotteita. Tämä riippuu siitä, millä aikataululla rokotteet saavat myyntilupia ja valmistajat pystyvät toimittamaan rokotteita.

THL tiedottaa kesän aikana rokotusaikatauluista, kohderyhmistä ja käytettävissä olevista rokotteista.  

Lisätietoja:

Otto Helve
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Liite: Ajantasaiset koronaviruksen aiheuttamien tartuntojen, erikoissairaanhoidon, tehohoidon ja kuolemien määrät suomalaisten rekisteritietojen perusteella ikäryhmittäin

Viikoittaisten erikoissairaanhoidon kohdalla on huomattava, että edellisellä viikolla tiedossa olleet kirjaukset on merkitty tummansinisellä, viikon aikana tietoon tulleet kirjaukset vaaleansinisellä ja aiemmista luvuista poistetut kirjaukset harmaalla. Katkoviiva rajaa kaavion lopusta viikot, joilla on mukana ilmoituksia, joissa on pelkkä hoitojakson alkuilmoitus ilman diagnoosia. Etenkin katkoviivan jälkeinen pylväs yleensä jonkin verran madaltuu, kun koronaksi vahvistumattomat jaksot poistetaan kahden viikon kuluttua sairaalaan tulosta.