Koronakevään jälkeen kansalaisilla on valmiutta talous- ja työllisyyspoliittisiin uudistuksiin
Kansalaiset tiedostavat koronan tuomat talousongelmat hyvin ja ovat varautuneet myös verojen korotuksiin, käy ilmi “Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeen kyselytutkimuksesta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää valtioneuvoston budjettiriihen alla, mitä poliittisia ratkaisuja suomalaiset suosivat koronakevään jälkeen, ja mitä erityisesti työllisyyspolitiikalta odotetaan.
Koronaa pidetään uhkaavana ongelmana (70 %), mutta samalla katsotaan, että sitä pitäisi hillitä jatkossa siten, että talous ja työllisyys eivät kärsi liikaa (68 %). Myös yritystukia kannatetaan.
Koronan aiheuttamista vaurioista kannetaan kollektiivista vastuuta: 40 prosenttia on sitä mieltä, että veroja voi korottaa, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaisi ottaa progressiivisen verotuksen käyttöön myös pääomatulojen osalta. Kuitenkin kolmasosa katsoo, että valtion velkaantumisen hillitsemiseksi ei tule ryhtyä erityisiin menoleikkauksiin.
Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa kannatusta toisen asteen opintojen maksuttomuus ja Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni ja paikallisen sopimisen lisääminen.
– Tulos kertoo pitkälti siitä, että työllistymisen esteenä nähdään usein vaikeus löytää sopivia työpaikkoja. Yllättävänä voi pitää 70 prosentin kannatusta niin sanotulle Ruotsin mallille, sanoo hankkeen johtaja, professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.
Myös paikallinen sopiminen ja ansiosidonnaisen tuen porrastaminen saivat kannatusta. Samaten nuorten koulutukseen haluttiin satsata. Toisaalta työajan lyhentäminen tyrmättiin täysin, sillä vastaajista 77 prosenttia vastusti keinoa.
– Eri puolueiden kannattajien välillä on suurta hajontaa ja hallituspuolueiden erot näkyvät monissa vastauksissa. Kompromisseja on siis rakennettava, jotta hallitus pysyisi kasassa, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeen laatimassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä haastateltiin 2106 henkilöä 31.8.–3.9.2020. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja kerätty otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätiedot, kuten tarkempi kyselydata on saatavissa Hanna Wassilta.
Lisätietoja:
Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. 050 448 4399
Professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto, puh. 050 583 4644
Tutkimusjohtaja Juho Rahkonen, Taloustutkimus, puh. 050 375 9008
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekonivelleikkauksen hoitoketjussa tunnistettiin poikkeamille altistavia uusia riskitekijöitä22.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Heikentynyt kävelykyky ennen leikkausta ennusti väitöstutkimuksessa kotiutumisen viivästymistä. Polven virheasento ja liikerajoitus taas altistivat sille, että potilas joutui herkemmin uudelleen osastolle. Kahdeksan prosenttia tutkimuksen potilaista oli leikkauksen jälkeen uudelleen hoidettavana osastolla.
Maailma voi olla merkityksellinen pahuuden olemassaolosta huolimatta22.9.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Vaikka maailmassa on ja tapahtuu paljon pahaa, elämä voi olla merkityksellistä, sanoo pahan ongelmasta väittelevä Lauri Snellman.
Koululuokka vaikuttaa oppilaan oppimiseen21.9.2020 15:28:42 EEST | Tiedote
Oppilaan oppimistuloksiin vaikuttaa, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Tätä olettamusta tukevat Ninja Hienosen väitöstutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan oppimistuloksiin voivat vaikuttaa luokan koko ja se millaisia oppilaita luokassa opiskelee.
Kone ennustaa ajatuksesi ja luo niistä kuvia21.9.2020 08:33:02 EEST | Tiedote
Aivotoimintaa tarkkailemalla on mahdollista saada tietokone kuvittelemaan, mitä ihminen ajattelee ja esittämään tulos kuvina. Menetelmää voi hyödyntää psykologiassa ja kognitiivisessa neurotieteessä. Se voi myös tukea ihmisen luovuutta.
Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.
Persoonallisuushäiriö heikensi merkittävästi masentuneiden nuorten hoidon ennustetta – apua sosiaalisesta tuesta17.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Masentuneen nuoren samanaikainen persoonallisuushäiriö voi heikentää hoitoennustetta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, kertoo väitöstutkimus. Tutkimukseen osallistuneista 67 prosentilla masennus uusiutui kahdeksan vuoden seuranta-aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme