Koronakriisi hämmentää elinkeinoelämän näkymiä

Koronakriisin toisen aallon vaikutuksia tuotantoon, vientiin ja työllisyyteen on vaikeaa ennakoida. Matkustusrajoitukset vaikuttavat mm. yritysten uusasiakashankintaan ja investointi-hyödykkeiden kauppaan sen lisäksi, että tavaratoimitukset, huoltotehtävät ja tuotantotarvikkeiden toimitukset eri maiden välillä saattavat vaikeutua. Tilauskirjojen tyhjeneminen vaikuttaa myös Etelä-Savossa, mutta suurteollisuuden alihankintojen vähäisyyden takia isku teollisuuden osalta ei ehkä ole Etelä-Savossa niin voimakas kuin muualla.

Maataloudessa oli keväällä avomaan vihannes- ja marjatuotannon sekä puutarhatalouden uhkana kausityövoiman saantivaikeus. Työntekijöitä saatiin lopulta kotimaasta ja jonkin verran tilat saivat myös kokenutta ulkomaista työvoimaa.

Teollisuudessa yritysten lomautuksia on myös Etelä-Savossa ja iso osa joutunee vielä syksylläkin turvautumaan lomautuksiin. Irtisanomisten määrä on kasvussa, mutta ei ehkä niin paljon kuin pelättiin. Lomautusten arvioidaan pahimmillaan kohtaavan saman verran työntekijöitä kuin finanssikriisin aikaan. Kysynnän väheneminen on keskeinen yrityksiä vaivaava ongelma. Muut suoraan koronasta johtuvat ongelmat (ei päästä tehtaalle, komponenttipula tms.) ovat vähentyneet, mutta kysyntäongelma näyttäisi pahenevan.

Rakennusalan piristykseksi on taloyhtiöissä korjausrakentaminen saatu kesällä uudelleen käyntiin. Vanhaa puretaan ja rakennetaan uutta energiatehokkaampaa tilalle. Pientalorakentaminen on Etelä-Savossa erittäin vähäistä. Julkiset hankkeet, asuntorakentaminen, lisääntyvä korjausrakentaminen sekä teollisuus- ja varastorakentaminen pitävät jatkossakin yllä rakentamista Etelä-Savossa. 5-tien remontti jatkuu kevääseen 2022.

Kaupan alalla päivittäistavarakaupan ja rautakaupan vuosi on ollut vähintäänkin kohtuullinen, erikoistavarakauppa on kärsinyt koronaepidemiasta enemmän. Alan erityishaasteita ja mahdollisuuksia ovat verkkokaupan ja sähköisen asioinnin lisääntyminen.

Majoitus- ja ravintola-alan toimijoilla ympärivuotiset paikalliset asiakkaat ovat matkailijioden palvelun lisäksi tärkeitä. Etätyön lisääntyminen ja mahdolliset koronarajoitukset vähentävät palvelujen kysyntää keskustaajamissa ja pakottavat miettimään uusia palvelumalleja, esim. takeaway-myyntiä.

Suomalaisten matkailijoiden määrä kesä-heinäkuussa kasvoi Savonlinnan seudulla 14,1 % ja Mikkelin seudulla 7,5 %. Etelä-Savon alueella päästiin yhteensä 4,8 % kasvuun. Saavutus on erinomainen, sillä koko Järvi-Suomessa kotimaisten matkailijoiden määrä laski samaan aikaan 10 % ja valtakunnallisesti laskua oli 16 %. Etelä-Savon matkailu pärjäsi parhaiten myös vertailussa naapurimaakuntien tilanteeseen majoitustilastojen valossa. Mökkivaltaisena maakuntana Etelä-Savo koettiin turvalliseksi vaihtoehdoksi ja merkittävät panostukset kotimaan markkinointiin tuottivat tulosta.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta

Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöstä on koko maakunnassa pulaa. Sote-alalla uuden työvoiman kysyntää lisää sekä mittava eläköityminen että hoitajamitoituksen kiristyminen. Suurimpia alan ammattiryhmiä ovat lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Myös sosiaalityöntekijöiden ja puheterapeuttien työpaikkoja on ollut vaikea täyttää. Ammattitaitoisista hitsaajista ja koneistajista on pulaa.

Etelä-Savossa on hyvin tarjolla mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Osaamistarpeista tarvitaan tarkempaa tietoa. Muun muassa ammatinvaihtomahdollisuuksista tarvitaan lisää ymmärrystä. Tarve asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kannustuksen lisäämiseen on aivan ilmeinen. Muutosten keskellä yrityksillä on tarvetta oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen, tämä tuli esiin mm. yritysten koronarahoitushakemuksissa.

Etelä-Savossa oli koulujen alettua syyskuun alussa työttömänä 6 700 henkilöä, joista lo-mautettuja runsaat 700. Pahimmillaan huhtikuussa 2020 lomautettujen määrä kävi lähellä 3 500 henkilöä. Ravintolatyössä ja henkilökohtaisissa palveluissa työttömien määrä on kevään jälkeen jäänyt korkeammalle kuin ennen koronakriisiä. Yrittäjiä on Etelä-Savon TE-toimistossa työnhakijoina edelleen noin 600, mikä on noin puolet kevään korkeimmista luvuista. Yrittäjille suunnattuja koulutuksia on kehitetty.

Alla on linkki Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2020 -julkaisuun. Etelä-Savon tiedot löytyvät julkaisun sivulta 92 alkaen.