Koronakriisi on mielenterveyden kriisi

Koronakriisillä on huomattavat ja pääosin kielteiset vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Koronakriisi on luonut lapsille ja nuorille turvattomuutta, epävarmuutta, masennusta ja ahdistusta. Mielenterveyden ongelmat heijastuvat eriasteisesti suureen joukkoon lapsia, nuoria ja vanhempia ja osa vaikutuksista tulee näkyviin vasta pidemmän ajan kuluessa. Poikkeusolot ahdistavat osaa niistäkin lapsista ja nuorista, joilla asiat ovat periaatteessa hyvin. Tilanne on erityisen vaikea lapsille ja nuorille, joilla on entuudestaan psyykkisistä oireilua tai psyykkistä haurautta. 

Koronakriisi on aiheuttanut palveluvajetta, kun palveluja on poikkeusoloissa jouduttu supistamaan. Koronakriisin jatkuessa palvelujen tarve on kuitenkin lisääntynyt. Esimerkiksi Lapsiasianeuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että samaan aikaan kun perheiden rooli on pandemiassa korostunut entisestään, on purettu hyvinvointivaltion perheille rakentamia turvaverkkoja. Tämä syventää lasten eriarvoisuutta. Tilanne kuormittaa myös aikuisia, joten vanhempien mahdollisuudet tukea lasta tai nuorta voivat olla koetuksella. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöä enemmän riippuvainen julkisista palveluista.

Etäopiskelu vei osan koulun tarjoamasta tuesta

Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä kartoitti lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana. Pääosin oppilaat olivat kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. 

Etäopiskeluun liittyi myös haasteita, kuten keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet. Tutkimuksessa todettiin, että osa oppilaista tarvitsee kipeästi aikuisilta apua ja tukea. Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas koki, ettei saanut apua.

Koronakriisin myötä on entistä selvemmin tullut esille, että hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Kouluilla ja oppilaitoksilla on olennainen rooli lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Poikkeusoloissa ja niiden jälkeen lapsilla ja nuorilla on oltava saatavilla kynnyksetöntä psykososiaalista tukea oppimisen tuen lisäksi. Toimiessaan osana koulua oppilas- ja opiskelijahuolto tekee vaikuttavaa työtä koko yhteisön kanssa ja hyväksi. 

Huomio ja resurssit kriisin hoitoon, ei hallintouudistukseen

Hallitus on esittänyt osana sote-uudistusta opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämistä pois kunnista osaksi perustettavia hyvinvointialueita. Koronakriisi ja sen jälkihoito on huonoin mahdollinen aika tehdä opiskeluhuoltoa heikentäviä muutoksia. Siirto veisi koulupsykologit ja -kuraattorit pois kouluyhteisöistä osaksi rakentuvia hyvinvointialueita tilanteessa, jossa koko kouluyhteisö, niin lapset ja nuoret kuin aikuiset, nimenomaan tarvitsee psykososiaalista tukea, tulevaisuuden uskoa lisäävää ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltoa ja oikea-aikaista oppimisen tukea. 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kouluissa ja oppilaitoksissa on toimiva opiskeluhuolto. Opiskeluhuollon resurssit pitää laittaa viipymättä kuntoon varmistamalla, että opiskeluhuollon työntekijöitä on riittävästi. Riittävät resurssit parantaisivat palveluiden oikea-aikaista saatavuutta ja mahdollistaisi aidosti oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteen toteutumisen. Opiskeluhuoltoon tarvitaan sitovat mitoitukset kuraattoreille, psykologeille ja opettajille.

Lapsistrategian koronatyöryhmä totesi, että lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa helposti huomiotta. Työryhmä painottaa, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulee toteuttaa lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti järjestelmä- ja organisaatiolähtöisyyden sijaan. Koronakriisin jälkihoidossa on tehtävä systemaattista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Tämä koskee myös suunnitelmaa siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit hyvinvointialueille. Koulupsykologien ja -kuraattorien siirrosta arviota ei ole tehty, eikä lapsia ja nuoria ole kuultu. 

Koronakriisin jälkihoito vaatii opiskelijahuollon vahvistamista, ei hallinnollista uudistusta. Esitämme, että opiskeluhuollon hallintorakenteesta tehdään selvitys vuonna 2025, kun hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt ja alkanut vakiintua.

 

Koulukuraattorit ry

Mira Kumpula, puheenjohtaja

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa, pääsihteeri

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Heljä Misukka, koulutusjohtaja

 

Suomen Psykologiliitto ry

Annarilla Ahtola, puheenjohtaja

 

Lisätietoa

Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi 

Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2020