Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Koronakriisin talousvaikutusarvioon päivitys: heikennys kuntatalouteen yli 1,8 miljardia euroa

23.4.2020 10:21:42 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Koronavirusepidemia heikentää kuntataloutta yli 1,8 miljardia euroa vuonna 2020. Selvästi suurimmat koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen tulevat tulojen pienenemisestä, etenkin verotulojen romahduksesta.

Valtaosa eli miljardi heikennyksestä selittyy kunnallisverotulojen pienenemisellä. Yhteisöverotulot puolestaan pienenevät vuonna 2020 koronakriisin takia arviolta 600 miljoonaa euroa.

Maksu- ja myyntituottojen arvioidaan heikentävän kuntataloutta vuonna 2020 noin 400 miljoonalla eurolla. Kaupunkien ja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat.

Kuntaliitto arvioi koronakriisin vaikutuksia kuntatalouteen ensimmäisen kerran 22. maaliskuuta. Arvio perustui Suomen 24 suurimman kaupungin talousjohtajien senhetkiseen tilannekuvaan. Nyt 24 suurimman kaupungin arviot on päivitetty, ja mukana on myös yli 15 000 asukkaan kaupunkien ja kuntien vastauksia niin, että arviot kattavat yhteensä 69 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,24 miljoonaa ihmistä eli 77 prosenttia suomalaisista.

Luvut on viety koko maan tasolle verotulojen, sote-menojen ja maksu- ja myyntituottojen suhteessa.

Arviot muuttuvat kriisin edetessä, siksi Kuntaliitto päivittää niitä säännöllisesti. Maaliskuussa verotulojen romahdus arvioitiin vielä maltillisemmaksi.

 Kunnille luvattua tukipakettia ei saa vesittää

- Koronakriisi jättää kuntatalouteen syvän jäljen, jonka korjaaminen tulee olemaan pitkä urakka ja vaatimaan useita toimia niin kunnilta, valtiolta kuin kansalaisiltakin. Kriisin akuutissa vaiheessa valtion on pidettävä huoli siitä, ettei se vesitä kunnille toukokuussa luvattua vähintään miljardin euron tukipakettia. Parhaimmillaankin luvattu summa kattaa koronakriisin vaikutuksista noin puolet, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Sen lisäksi on huomioitava, että kriisin taloudelliset vaikutukset ulottuvat useille vuosille. Myös kriisin syvyys voi olla vielä ennakoitua jyrkempi.  

Noin kolmannes, arviolta 547 miljoonaa euroa, kaupunkien ja kuntien arvioimasta 1 600 miljoonan euron verotulojen romahduksesta vuonna 2020 selittyy yrityksille luvattujen veronmaksulykkäysten aiheuttamasta kunnallisverotulojen pienenemisestä.

Valtio lupasi kehysriihessä 8. huhtikuuta korvata kunnille tämän veromaksujen lykkäyksestä johtuvan menetyksen 547 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä kuitenkin peritään kunnilta takaisin vuonna 2021, joten sillä ei ole kuntataloutta vahvistavaa tai koronamenetyksiä pysyvästi kompensoivaa vaikutusta pidemmällä aikavälillä.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye