Koronakriisin talousvaikutusarvioon päivitys: heikennys kuntatalouteen yli 1,8 miljardia euroa
Valtaosa eli miljardi heikennyksestä selittyy kunnallisverotulojen pienenemisellä. Yhteisöverotulot puolestaan pienenevät vuonna 2020 koronakriisin takia arviolta 600 miljoonaa euroa.
Maksu- ja myyntituottojen arvioidaan heikentävän kuntataloutta vuonna 2020 noin 400 miljoonalla eurolla. Kaupunkien ja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat.
Kuntaliitto arvioi koronakriisin vaikutuksia kuntatalouteen ensimmäisen kerran 22. maaliskuuta. Arvio perustui Suomen 24 suurimman kaupungin talousjohtajien senhetkiseen tilannekuvaan. Nyt 24 suurimman kaupungin arviot on päivitetty, ja mukana on myös yli 15 000 asukkaan kaupunkien ja kuntien vastauksia niin, että arviot kattavat yhteensä 69 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,24 miljoonaa ihmistä eli 77 prosenttia suomalaisista.
Luvut on viety koko maan tasolle verotulojen, sote-menojen ja maksu- ja myyntituottojen suhteessa.
Arviot muuttuvat kriisin edetessä, siksi Kuntaliitto päivittää niitä säännöllisesti. Maaliskuussa verotulojen romahdus arvioitiin vielä maltillisemmaksi.
Kunnille luvattua tukipakettia ei saa vesittää
- Koronakriisi jättää kuntatalouteen syvän jäljen, jonka korjaaminen tulee olemaan pitkä urakka ja vaatimaan useita toimia niin kunnilta, valtiolta kuin kansalaisiltakin. Kriisin akuutissa vaiheessa valtion on pidettävä huoli siitä, ettei se vesitä kunnille toukokuussa luvattua vähintään miljardin euron tukipakettia. Parhaimmillaankin luvattu summa kattaa koronakriisin vaikutuksista noin puolet, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Sen lisäksi on huomioitava, että kriisin taloudelliset vaikutukset ulottuvat useille vuosille. Myös kriisin syvyys voi olla vielä ennakoitua jyrkempi.
Noin kolmannes, arviolta 547 miljoonaa euroa, kaupunkien ja kuntien arvioimasta 1 600 miljoonan euron verotulojen romahduksesta vuonna 2020 selittyy yrityksille luvattujen veronmaksulykkäysten aiheuttamasta kunnallisverotulojen pienenemisestä.
Valtio lupasi kehysriihessä 8. huhtikuuta korvata kunnille tämän veromaksujen lykkäyksestä johtuvan menetyksen 547 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä kuitenkin peritään kunnilta takaisin vuonna 2021, joten sillä ei ole kuntataloutta vahvistavaa tai koronamenetyksiä pysyvästi kompensoivaa vaikutusta pidemmällä aikavälillä.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin17.9.2025 10:18:13 EEST | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme