Koronakriisin talousvaikutusarvioon päivitys: heikennys kuntatalouteen yli 1,8 miljardia euroa
Valtaosa eli miljardi heikennyksestä selittyy kunnallisverotulojen pienenemisellä. Yhteisöverotulot puolestaan pienenevät vuonna 2020 koronakriisin takia arviolta 600 miljoonaa euroa.
Maksu- ja myyntituottojen arvioidaan heikentävän kuntataloutta vuonna 2020 noin 400 miljoonalla eurolla. Kaupunkien ja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat.
Kuntaliitto arvioi koronakriisin vaikutuksia kuntatalouteen ensimmäisen kerran 22. maaliskuuta. Arvio perustui Suomen 24 suurimman kaupungin talousjohtajien senhetkiseen tilannekuvaan. Nyt 24 suurimman kaupungin arviot on päivitetty, ja mukana on myös yli 15 000 asukkaan kaupunkien ja kuntien vastauksia niin, että arviot kattavat yhteensä 69 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,24 miljoonaa ihmistä eli 77 prosenttia suomalaisista.
Luvut on viety koko maan tasolle verotulojen, sote-menojen ja maksu- ja myyntituottojen suhteessa.
Arviot muuttuvat kriisin edetessä, siksi Kuntaliitto päivittää niitä säännöllisesti. Maaliskuussa verotulojen romahdus arvioitiin vielä maltillisemmaksi.
Kunnille luvattua tukipakettia ei saa vesittää
- Koronakriisi jättää kuntatalouteen syvän jäljen, jonka korjaaminen tulee olemaan pitkä urakka ja vaatimaan useita toimia niin kunnilta, valtiolta kuin kansalaisiltakin. Kriisin akuutissa vaiheessa valtion on pidettävä huoli siitä, ettei se vesitä kunnille toukokuussa luvattua vähintään miljardin euron tukipakettia. Parhaimmillaankin luvattu summa kattaa koronakriisin vaikutuksista noin puolet, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Sen lisäksi on huomioitava, että kriisin taloudelliset vaikutukset ulottuvat useille vuosille. Myös kriisin syvyys voi olla vielä ennakoitua jyrkempi.
Noin kolmannes, arviolta 547 miljoonaa euroa, kaupunkien ja kuntien arvioimasta 1 600 miljoonan euron verotulojen romahduksesta vuonna 2020 selittyy yrityksille luvattujen veronmaksulykkäysten aiheuttamasta kunnallisverotulojen pienenemisestä.
Valtio lupasi kehysriihessä 8. huhtikuuta korvata kunnille tämän veromaksujen lykkäyksestä johtuvan menetyksen 547 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä kuitenkin peritään kunnilta takaisin vuonna 2021, joten sillä ei ole kuntataloutta vahvistavaa tai koronamenetyksiä pysyvästi kompensoivaa vaikutusta pidemmällä aikavälillä.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme