Koronakriisin vaikutuksissa eroja eri puolilla maata: Vantaan työpaikat vähenivät 10 prosentilla 2020
Koronakriisin ensimmäinen vuosi näkyi selvästi työllisyydessä: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2020 lopussa työpaikkoja oli 88 900 vähemmän kuin edellisvuonna. Kriisi koetteli kuitenkin eri paikkakuntia erilaisin tavoin.
Työpaikkojen lukumäärä laski suurissa kaupungeissa suhteellisesti eniten Vantaalla, jossa oli vuoden 2020 lopussa noin 10 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin vuotta aiemmin. Ero seuraaviin oli selkeä, sillä Vaasassa, Rovaniemellä ja Turussa työpaikkojen määrä väheni runsaat 6 prosenttia ja Lahdessa noin 5 prosenttia.
Muissa suurimmissa kunnissa työpaikkojen määrä laski suhteellisesti vähemmän: parhaiten 20 suurimman joukossa pärjänneessä Oulussa vain vajaan prosentin ja Vantaan naapurissa Helsingissä noin 4 prosenttia.
Toimialoittain tarkasteltuna Vantaalla työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (-35 %), kuljetuksessa ja varastoinnissa (-28 %) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (-13 %).
“Vantaan suurta laskua selittää etenkin koronakriisin vaikutus ilmaliikenteeseen ja siihen sidoksissa olevaan liiketoimintaan. Postinumeroalueella, jolla Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee, yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 7 000:lla. Tämä oli lähes 60 prosenttia koko Vantaan työpaikkojen määrän laskusta”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Jukka Tapio.
“Oulussa työpaikkojen määrä ei laskenut kuljetuksessa ja varastoinnissa eikä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa läheskään yhtä paljon kuin Vantaalla. Etenkin kuljetus ja varastointi työllistää Oulussa myös huomattavasti vähemmän kuin Vantaalla. Lisäksi Oulussa työpaikkojen määrä kasvoi terveys- ja sosiaalipalveluissa lähes 7 prosenttia”, Tapio sanoo.
Kun verrataan toimialoja koko maassa, suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä laski majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Toimialalla oli vuoden 2020 lopussa 71 000 työpaikkaa, mikä oli 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Jukka Tapio, jukka.tapio@stat.fi, p. 0295 513 429
Yliaktuaari Meri Raijas, meri.raijas@stat,fi, p. 0295 513 061
Jukka TapioYliaktuaari
Puh:0295 513 429jukka.tapio@stat.fiMeri RaijasYliaktuaari
Puh:0295 513 061meri.raijas@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme