Koronakriisin vaikutuksissa eroja eri puolilla maata: Vantaan työpaikat vähenivät 10 prosentilla 2020
Suomen suurimmista kaupungeista Vantaan työllisyys kärsi ensimmäisestä koronavuodesta selvästi eniten. Vantaalla työpaikkojen määrä väheni 10 prosenttia, kun Oulu selvisi yhden prosentin vähennyksellä.
Koronakriisin ensimmäinen vuosi näkyi selvästi työllisyydessä: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2020 lopussa työpaikkoja oli 88 900 vähemmän kuin edellisvuonna. Kriisi koetteli kuitenkin eri paikkakuntia erilaisin tavoin.
Työpaikkojen lukumäärä laski suurissa kaupungeissa suhteellisesti eniten Vantaalla, jossa oli vuoden 2020 lopussa noin 10 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin vuotta aiemmin. Ero seuraaviin oli selkeä, sillä Vaasassa, Rovaniemellä ja Turussa työpaikkojen määrä väheni runsaat 6 prosenttia ja Lahdessa noin 5 prosenttia.
Muissa suurimmissa kunnissa työpaikkojen määrä laski suhteellisesti vähemmän: parhaiten 20 suurimman joukossa pärjänneessä Oulussa vain vajaan prosentin ja Vantaan naapurissa Helsingissä noin 4 prosenttia.
Toimialoittain tarkasteltuna Vantaalla työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (-35 %), kuljetuksessa ja varastoinnissa (-28 %) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (-13 %).
“Vantaan suurta laskua selittää etenkin koronakriisin vaikutus ilmaliikenteeseen ja siihen sidoksissa olevaan liiketoimintaan. Postinumeroalueella, jolla Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee, yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 7 000:lla. Tämä oli lähes 60 prosenttia koko Vantaan työpaikkojen määrän laskusta”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Jukka Tapio.
“Oulussa työpaikkojen määrä ei laskenut kuljetuksessa ja varastoinnissa eikä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa läheskään yhtä paljon kuin Vantaalla. Etenkin kuljetus ja varastointi työllistää Oulussa myös huomattavasti vähemmän kuin Vantaalla. Lisäksi Oulussa työpaikkojen määrä kasvoi terveys- ja sosiaalipalveluissa lähes 7 prosenttia”, Tapio sanoo.
Kun verrataan toimialoja koko maassa, suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä laski majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Toimialalla oli vuoden 2020 lopussa 71 000 työpaikkaa, mikä oli 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Jukka Tapio, jukka.tapio@stat.fi, p. 0295 513 429
Yliaktuaari Meri Raijas, meri.raijas@stat,fi, p. 0295 513 061
Jukka TapioYliaktuaari
Puh:0295 513 429jukka.tapio@stat.fiMeri RaijasYliaktuaari
Puh:0295 513 061meri.raijas@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Naispalkansaajista lähes neljännes osa-aikaisia vuonna 202129.6.2022 08:07:20 EEST | Tiedote
Koronavuoden 2020 notkahduksen jälkeen työllisten ja työvoiman määrä kasvoi vuonna 2021 selvästi pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Työllisyyden palautuminen näkyi etenkin osa-aikaisen ja määräaikaisen työn lisääntymisenä.
Iäkkäimpien kuolleisuus noussut selvästi21.6.2022 08:06:06 EEST | Tiedote
Kuolleiden määrän kasvu jatkuu. Ennakkotiedon mukaan Suomessa kuoli tammikuun ja toukokuun välisenä aikana 26 560 ihmistä, mikä on 3 249 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Korona-aika käänsi työtapaturmat selvään laskuun16.6.2022 08:02:12 EEST | Tiedote
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 sattui 24 700 työtapaturmaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä tarkoitti 18 %:n laskua. Tieto selviää Tilastokeskuksen työtapaturmatilaston ennakkotiedoista. Palkansaajille työtapaturmia sattui 18,9 % vähemmän ja yrittäjille 8,4 % vähemmän kuin 2019.
Korona-aika vähensi vapaaehtoistyöhön osallistumista, naapuriapu Suomessa edelleen vahvaa8.6.2022 08:01:55 EEST | Tiedote
Vapaaehtoistyöhön osallistuminen väheni selvästi korona-aikana 10 vuoden takaisesta. Tuttavilta, sukulaisilta tai naapureilta saatiin myös aiempaa harvemmin apua, mutta silti 60 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista oli auttanut muita esimerkiksi ostoksissa ja asioinneissa.
Naisten työllisyys toipui koronakriisistä miesten työllisyyttä paremmin – naiset ohittivat miehet työllisyysasteessa alkuvuonna 202231.5.2022 09:54:48 EEST | Tiedote
Koronapandemian kahden ensimmäisen vuoden vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäivät Suomessa suhteellisen vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Työllisyyden sukupuolittainen kehitys poikkesi tällä kertaa edellisistä kriiseistä, eli 1990-luvun alun lamavuosista ja vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta. Päinvastoin kuin aiemmin, naisten työllisyysaste laski ensimmäisenä ja rajummin kuin miesten, mutta toisaalta se lähti toipumaan tehokkaammin kuin miesten työllisyysaste.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme