Koronapositiivisten potilaiden leikkaushoidon viivästyttäminen pienentää kuoleman riskiä

Tutkijat havaitsivat, että potilaat olivat yli kaksi ja puoli kertaa korkeammassa kuoleman riskissä, mikäli leikkaus tehtiin kuuden viikon aikana ensimmäisestä positiivisesta SARS-CoV-2-testituloksesta, verrattuna vähintään seitsemän viikon viivästyttämiseen.
Birminghamin yliopiston tutkijoiden vetämässä kansainvälisessä CovidSurg Collaborative –tutkimusryhmässä yli 15 000 kirurgia keräsi yhden kuukauden aikana tietoja 140 727 potilaan leikkauksista 1 674 sairaalassa. Tiedot kerättiin 116 eri maassa, mukaan lukien Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Brasilia, Intia ja Kiina. Kyseessä on yksi maailman suurimmista ja laajimmista kirurgian alan tutkimuksista.
Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Anaesthesia-lehdessä. Artikkelissa tutkijat totesivat kuolleisuuden olevan korkea diagnoosin jälkeisen kuuden viikon lisäksi myös potilailla, joilla oli edelleen koronavirusinfektion oireita leikkaushoidon aikaan.
“Olemme vakuuttuneita siitä, että leikkauksen siirtäminen ensimmäisen positiivisen testituloksen perusteella vähintään seitsemän viikon päähän, tai kunnes oireet helpottuvat, on järkevää lähes kaikissa tilanteissa. Päivystys- ja hätäleikkauksia ei useimmiten kuitenkaan voida siirtää. Myös joidenkin syöpäleikkausten siirtäminen voi sisältää riskejä, mutta näissä tapauksissa riskit tulisikin punnita yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa,” CovidSurg Collaborativen Suomen päätutkija Joonas Kauppila Oulun yliopistosta kommentoi julkaisua.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että leikkaushoito SARS-CoV-2-infektion aikana aiheuttaa huomattavan korkean kuoleman- ja keuhkovaurioriskin. Useissa kansainvälisisä suosituksissa leikkaushoidon siirtämistä suositellaankin positiivisen testituloksen saaneilla potilailla. Aiemmin ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, milloin leikkaushoito on taas turvallista.
Tutkimukseen osallistuvista sairaaloista kerättiin tiedot kaikista leikkauspotilaista lokakuussa 2020. Leikkauksen jälkeen SARS-CoV-2-infektioon sairastuneet poissuljettiin tutkimuksesta. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli kuolleisuus 30 päivän kuluessa leikkauksesta.
Tilastoanalyyseissä 30 päivän kuolleisuus laskettiin eri aikaväleille SARS-CoV-2-infektion toteamisesta ja tulokset vakioitiin potilas-, tauti- ja leikkauskohtaisten muuttujien, kuten potilaan iän, sukupuolen ja perussairauksien mukaan.
Potilaista 1 144 (0,8 %) leikattiin 0-2 viikon kuluessa SARS-CoV-2-infektion toteamisesta, 461 (0,3 %) leikattiin 3-4 viikon kuluessa, 327 (0,2 %) 5-6 viikon kuluessa ja 1 205 (0,9 %) 7 tai useamman viikon kuluttua infektion toteamisesta. Yhteensä 137 590 (97,8 %) potilaalla ei tutkimuksen aikana ollut infektiota. Vakioitu 30 päivän kuolleisuus leikkauksen jälkeen oli 1,5 % potilailla, joilla ei ollut infektiota. 0-2 viikon kuluessa leikatuilla sekä 3-4 viikon kuluessa leikatuilla 30 päivän kuolleisuus oli 4,0 %, minkä jälkeen kuolleisuus laski 3,6 prosenttiin 5-6 viikon kohdalla ja edelleen palautui 1,5 prosenttiin 7-8 viikon kohdalla ensimmäisestä SARS-CoV-2-infektiosta.
Tutkimuslöydökset olivat samansuuntaiset kaikissa ikäryhmissä, erilaisissa sairauden vaikeusasteissa, leikkauskiireellisyyden ja leikkauksen laajuuden mukaan jaoteltuna, sekä pelkästään elektiivisiä eli ajanvarauksena tehtäviä leikkauksia katsottaessa. Yli seitsemän viikkoa diagnoosista leikatuilla potilailla korkein kuolemanriski (6,0 %) oli edelleen oireisilla potilailla. Potilailla, joilla oireet olivat helpottuneet seitsemän viikon jälkeen, kuolemanriski pieneni 2,4 prosenttiin, ja koko ajanjakson ajan oireettomina olleilla kuoleman riski oli 1,3 %.
“Tutkimuksessa selvitimme riskejä liittyen ensimmäisestä positiivisesta näytteestä kuluneeseen aikaan. Emme usko, että positiivisen tuloksen saaneiden toistuvat näytteenotot ovat hyödyksi leikkausta ajatellen, vaan tärkeimmät leikkauksiin liittyviä ongelmia vähentävät tekijät ovat aika ja koronatartunnan oireiden lievittyminen,” Joonas Kauppila toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Joonas Kauppila, yliopistotutkija,
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Joonas.kauppila@oulu.fi
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme