Koronavirustautiin kuoli 558 vuonna 2020, itsemurhien ja alkoholikuolemien määrät ennallaan
10.12.2021 08:02:30 EET | Tilastokeskus | Tiedote
Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Näin ollen joka sadas Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama. Kaikkiaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 55 500 henkeä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna.
Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan kasvanut edellisvuodesta, vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla, selviää kuolemansyyt-tilaston lopullisista tiedoista.
Koronavirustautiin kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä: mediaanikeski-ikä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita tautiin kuoli 42, mikä on alle kahdeksan prosenttia kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuolleissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi. Kaikki alle 55-vuotiaana kuolleet olivat miehiä, ja lähes yhdeksän kymmenestä alle 65-vuotiaana kuolleestakin oli mies.
“Ensimmäiset koronavirustaudin aiheuttamat kuolemat tapahtuivat maaliskuussa 2020. Yli kolmasosa kuolemista osui huhtikuulle, jolloin tautiin kuoli 200 henkilöä. Kesäkuukausina kuolleita oli vain muutamia, mutta loppuvuodesta kuolleiden määrä kääntyi taas kasvuun. Joulukuu oli vuoden toiseksi synkin kuukausi, sillä silloin koronavirustautiin kuoli 158 henkilöä”, kertoo Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen.
Covid-19-virusinfektio oli lisäksi vaikuttamassa 72 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä. Heistä useimmat olivat monisairaita: esimerkiksi 40 prosentilla peruskuolemansyyksi merkittiin muistisairaus.
Vuonna 2020 muissa kuolemansyissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet. Näihin tauteihin menehtyi noin kolme neljästä kuolleesta eli yli 42 000 henkilöä.
Kun huomioidaan myös väestön ikärakenteen vanheneminen, verenkiertoelinten sairauksien ja kasvainten kohdalla kuolleisuudessa nähtiin noin prosentin lasku edellisvuodesta. Kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi sitä vastoin noin 2 prosenttia ja kuolleisuus hengityselinten tauteihin laski 14 prosenttia. Tässä koronavirusinfektiot on luokiteltu erikseen.
Itsemurhiin ja tapaturmiin kuolleiden määrä väheni hieman vuodesta 2019, ja alkoholiperäisten syiden vuoksi kuolleita oli saman verran kuin edellisvuonna.
“Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1 700 henkeä. Aiempaa useampi alkoholikuolema aiheutui maksasairauksista. Sen sijaan alkoholimyrkytysten määrä väheni edellisvuodesta. Miehissä korostuivat edellisvuotta enemmän työikäisten 15-65-vuotiaiden alkoholikuolemat”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen.
Vuonna 2020 menehtyi tapaturmaisesti yhteensä 2 200 henkilöä. Tyypillisiä kuolemaan johtaneita tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset, kuljetustapaturmat sekä hukkumiset. Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Tapaturmiin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta hukkumisissa ja myrkytyksissä. Vähenemistä tapahtui erityisesti naisten kaatumisturmissa.
Huumausaineisiin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Niihin menehtyi 258 henkilöä. Kolme neljäsosaa kuolleista oli miehiä. Erityisesti alle 30-vuotiaiden miesten huumausainekuolemat lisääntyivät.
Vuonna 2020 itsemurhia tehtiin 717, mikä on 29 vähemmän kuin vuonna 2019. Itsemurhien määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Airi PajunenYliaktuaari
Puh:029 551 3605Kati TaskinenAktuaari
Puh:029 551 3648Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien luottamus yhä alempana helmikuussa – odotukset inflaatiosta nousussa26.2.2026 08:02:13 EET | Tiedote
Kuluttajien luottamus vajosi entistäkin matalammalle helmikuussa, kun arviot oman talouden nykytilasta ja myös odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin huonot. Kuluttajahintojen arvioitiin nousseen ja nousevan jatkossa entistä nopeammin.
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat jo kolmatta vuotta peräkkäin24.2.2026 08:02:29 EET | Tiedote
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuonna 2025 koko maassa 6,1 % edeltävästä vuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua oli 6,3 % vuodentakaisesta, vaikka tehtyjen kauppojen määrä hiukan kasvoikin.
Kutsu: Suomen talouden kehitys 2025 – tiedotustilaisuus 27.2.202623.2.2026 08:15:27 EET | Kutsu
Miten Suomen taloudella meni vuonna 2025 – kasvoiko bruttokansantuote? Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Vaikuttiko kauppasota ulkomaankauppaan? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot!
Avoimien työpaikkojen määrä selvässä laskussa20.2.2026 08:02:01 EET | Tiedote
Avoimien työpaikkojen määrä laski loppuvuonna sekä edellisestä neljänneksestä että vuotta aiemmasta. Työpaikkoja oli auki vuoden viimeisellä neljänneksellä noin 22 700 eli 31 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024.
Asuntojen hinnanlasku kiihtyi loppuvuonna, asuntokauppa kuitenkin piristyi19.2.2026 08:02:53 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä koko maassa 3,3 % edellisvuodesta. Joulukuussa hintojen lasku oli nopeinta koko vuonna, 4,5 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
