Tilastokeskus

Koronavirustautiin kuoli 558 vuonna 2020, itsemurhien ja alkoholikuolemien määrät ennallaan

Jaa

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Näin ollen joka sadas Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama. Kaikkiaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 55 500 henkeä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan kasvanut edellisvuodesta, vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla, selviää kuolemansyyt-tilaston lopullisista tiedoista.

Koronavirustautiin kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä: mediaanikeski-ikä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita tautiin kuoli 42, mikä on alle kahdeksan prosenttia kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuolleissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi. Kaikki alle 55-vuotiaana kuolleet olivat miehiä, ja lähes yhdeksän kymmenestä alle 65-vuotiaana kuolleestakin oli mies.

“Ensimmäiset koronavirustaudin aiheuttamat kuolemat tapahtuivat maaliskuussa 2020. Yli kolmasosa kuolemista osui huhtikuulle, jolloin tautiin kuoli 200 henkilöä. Kesäkuukausina kuolleita oli vain muutamia, mutta loppuvuodesta kuolleiden määrä kääntyi taas kasvuun. Joulukuu oli vuoden toiseksi synkin kuukausi, sillä silloin koronavirustautiin kuoli 158 henkilöä”, kertoo Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen.

Covid-19-virusinfektio oli lisäksi vaikuttamassa 72 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä. Heistä useimmat olivat monisairaita: esimerkiksi 40 prosentilla peruskuolemansyyksi merkittiin muistisairaus.

Vuonna 2020 muissa kuolemansyissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet. Näihin tauteihin menehtyi noin kolme neljästä kuolleesta eli yli 42 000 henkilöä. 

Kun huomioidaan myös väestön ikärakenteen vanheneminen, verenkiertoelinten sairauksien ja kasvainten kohdalla kuolleisuudessa nähtiin noin prosentin lasku edellisvuodesta. Kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi sitä vastoin noin 2 prosenttia ja kuolleisuus hengityselinten tauteihin laski 14 prosenttia. Tässä koronavirusinfektiot on luokiteltu erikseen.

Itsemurhiin ja tapaturmiin kuolleiden määrä väheni hieman vuodesta 2019, ja alkoholiperäisten syiden vuoksi kuolleita oli saman verran kuin edellisvuonna.

“Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1 700 henkeä.  Aiempaa  useampi alkoholikuolema aiheutui maksasairauksista. Sen sijaan alkoholimyrkytysten määrä väheni edellisvuodesta. Miehissä korostuivat edellisvuotta enemmän työikäisten 15-65-vuotiaiden alkoholikuolemat”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen.

Vuonna 2020 menehtyi tapaturmaisesti yhteensä 2 200 henkilöä. Tyypillisiä kuolemaan johtaneita tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset, kuljetustapaturmat sekä hukkumiset. Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Tapaturmiin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta hukkumisissa ja myrkytyksissä. Vähenemistä tapahtui erityisesti naisten kaatumisturmissa. 

Huumausaineisiin kuolleiden määrä  kasvoi edellisvuodesta. Niihin menehtyi 258 henkilöä. Kolme neljäsosaa kuolleista oli miehiä. Erityisesti alle 30-vuotiaiden miesten huumausainekuolemat lisääntyivät.

Vuonna 2020 itsemurhia tehtiin 717, mikä on 29 vähemmän kuin vuonna 2019.  Itsemurhien määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Viljan hinnan jyrkkä noususuunta nopeutti entisestään maatalouden tuottajahintojen nousua15.8.2022 08:06:32 EEST | Tiedote

Maatalouden tuottajahintojen nousu nopeutui entisestään vuoden 2022 toisella neljänneksellä ja oli nyt 29 %:n vauhdissa vuodentakaiseen verrattuna. Indeksin nousuun vaikutti eniten viljan, etenkin kauran ja ohran, jyrkkä hinnannousu. Viljan tuottajahinnat nousivat kaikkiaan 114 % vuodentakaisesta. Myös esimerkiksi lihan tuottajahinta on 2000-luvun korkeimmalla tasolla, vaikka nousu ei ole yhtä jyrkkää.

Vuokramarkkinoilla orastava käänne nousuun ja alueellisia eroja4.8.2022 08:07:38 EEST | Tiedote

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2022 huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,0 prosenttia vuodessa. ”Vapaarahoitteiset vuokrat ovat olleet laskusuunnassa osassa kasvukeskuksia vuosineljänneksen ajan, mutta nyt suuntaus näyttäisi ainakin hetkellisesti vaihtuneen”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen. Erityisesti vapaarahoitteisten perheasuntojen vuokrat ovat kasvukeskuksissa nousseet selvästi, eniten Turussa, jossa vuokrat nousivat edellisestä neljänneksestä 1,9 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme