Kortikosteroidihoitoa raskausaikana saaneiden äitien lapsilla muita enemmän kehityksen ja käyttäytymisen häiriöitä
Ero on havaittavissa erityisesti täysiaikaisina syntyneillä, käy ilmi arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Kortikosteroidihoidon jälkeen täysiaikaisena syntyneistä 8,9 prosentilla oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriö. Hoitoa saamattomien äitien lapsista häiriö oli 6,3 prosentilla.
Kortikosteroidihoito on ollut rutiinihoitoa Suomessa jo 30 vuoden ajan. Sitä suositellaan annettavaksi ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikolla 34 tai aiemmin, erityistilanteissa myös myöhemmässä vaiheessa. Kortikosteroidi on kortisolin lailla vaikuttava lääke, joka parantaa ennenaikaisesti eli keskosena syntyvän lapsen ennustetta. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön ja erityisesti keuhkojen kypsymistä niin, että elimistö kestää paremmin ennenaikaisen syntymän aiheuttaman rasituksen.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n ylläpitämien syntyneiden lasten rekisterin ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Tutkijat seurasivat yli 670 000 lasta, jotka syntyivät yksisikiöisenä raskaudesta vuosina 2006–2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoidon uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi.
Kortikosteroidihoito on tehokas – pitkän aikavälin hyötyjä ja haittoja kuitenkin hyvä pohtia
Tutkijat korostavat, että kortikosteroidihoito on tehokas ja erityisesti pienimpinä syntyvien keskosten kohdalla mahdollisesti hengen pelastava hoito. Viime vuosina on kuitenkin pohdittu hoidon laajentamista raskausviikon 34 jälkeen. Suomessakin sitä suositellaan suunnitellun keisarileikkauksen tapaisissa erityistilanteissa viikolle 36 asti. Raskausviikolla 36 tarkoitetaan raskauden kestoa 36 viikkoon ja 6 päivään asti.
– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta. Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat pohdittaessa hoidon laajentamista näille myöhemmille raskausviikoille, jolloin syntyvien keskosten ennuste on etenkin korkean tulotason maissa erinomainen, professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta ja THL:stä sanoo.
– Kortikosteroidihoidon saaneista äideistä 45 prosenttia synnytti lapsen täysiaikaisena. Tämä kertoo siitä, että ennenaikaista syntymää on usein vaikea ennustaa, hän lisää.
Geenit, tupakointi ja muut tekijät eivät selitä löydöstä
Tutkimuksessa otettiin huomioon ennenaikaiseen syntymään liittyvät taustatekijät, kuten raskaushäiriöt ja tupakointi raskauden aikana. Tutkimuksessa myös verrattiin keskenään täysiaikaisena syntyneitä sisaruspareja, joissa äiti oli saanut kortikosteroidia vain toista lasta odottaessaan.
Myös sisarusparivertailussa kortikosteroidille altistuneilla lapsilla todettiin useammin jokin psykologisen kehityksen, tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, joten esimerkiksi perheen yhteiset geneettiset tai ympäristötekijät eivät selitä tutkimuslöydöstä.
Mikään yksittäinen häiriö ei selittänyt havaittuja eroja täysiaikaisena syntyneillä. Kortikosteroidihoitoa saaneiden keskosina syntyneillä lapsilla oli kuitenkin vähemmän kehitysvammaisuutta, mikä heijastaa hoidon suojaavaa vaikutusta.
– Esimerkiksi eläintutkimusten perusteella kortikosteroidien tiedetään vaikuttavan hermoston kehitykseen. Seurantatutkimuksella ei pystytä varmasti osoittamaan, johtuvatko havaitut häiriöt kortikosteroidihoidosta vai voitaisiinko ne selittää joillakin muilla taustatekijöillä. Tutkimuksessa käytetyt taustatekijät eivät kuitenkaan selittäneet näitä häiriöitä, professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo.
Lisätietoja:
Katri Räikkönen, psykologian professori, Helsingin yliopisto
Puh. 029 412 9620
Sähköposti: katri.raikkonen@helsinki.fi
Eero Kajantie, elämänkaarilääketieteen professori, Oulun yliopisto ja THL
Puh. 029 524 8610
Sähköposti: eero.kajantie@thl.fi
Mika Gissler, tutkimusprofessori, THL
Puh. 029 524 7279
Sähköposti: mika.gissler@thl.fi
Viite: Räikkönen, K., Gissler, M., Kajantie, E. Associations Between Maternal Antenatal Corticosteroid Treatment and Mental and Behavioral Disorders in Children. JAMA. 2020;323(19): 1924-1933. doi:10.1001/jama.2020.3937
***********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme