Kortikosteroidihoitoa raskausaikana saaneiden äitien lapsilla muita enemmän kehityksen ja käyttäytymisen häiriöitä
Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä äidille annettava kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja. Hoidon saaneilla lapsilla todetaan kuitenkin enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla, kertoo Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.
Ero on havaittavissa erityisesti täysiaikaisina syntyneillä, käy ilmi arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Kortikosteroidihoidon jälkeen täysiaikaisena syntyneistä 8,9 prosentilla oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriö. Hoitoa saamattomien äitien lapsista häiriö oli 6,3 prosentilla.
Kortikosteroidihoito on ollut rutiinihoitoa Suomessa jo 30 vuoden ajan. Sitä suositellaan annettavaksi ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikolla 34 tai aiemmin, erityistilanteissa myös myöhemmässä vaiheessa. Kortikosteroidi on kortisolin lailla vaikuttava lääke, joka parantaa ennenaikaisesti eli keskosena syntyvän lapsen ennustetta. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön ja erityisesti keuhkojen kypsymistä niin, että elimistö kestää paremmin ennenaikaisen syntymän aiheuttaman rasituksen.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n ylläpitämien syntyneiden lasten rekisterin ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Tutkijat seurasivat yli 670 000 lasta, jotka syntyivät yksisikiöisenä raskaudesta vuosina 2006–2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoidon uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi.
Kortikosteroidihoito on tehokas – pitkän aikavälin hyötyjä ja haittoja kuitenkin hyvä pohtia
Tutkijat korostavat, että kortikosteroidihoito on tehokas ja erityisesti pienimpinä syntyvien keskosten kohdalla mahdollisesti hengen pelastava hoito. Viime vuosina on kuitenkin pohdittu hoidon laajentamista raskausviikon 34 jälkeen. Suomessakin sitä suositellaan suunnitellun keisarileikkauksen tapaisissa erityistilanteissa viikolle 36 asti. Raskausviikolla 36 tarkoitetaan raskauden kestoa 36 viikkoon ja 6 päivään asti.
– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta. Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat pohdittaessa hoidon laajentamista näille myöhemmille raskausviikoille, jolloin syntyvien keskosten ennuste on etenkin korkean tulotason maissa erinomainen, professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta ja THL:stä sanoo.
– Kortikosteroidihoidon saaneista äideistä 45 prosenttia synnytti lapsen täysiaikaisena. Tämä kertoo siitä, että ennenaikaista syntymää on usein vaikea ennustaa, hän lisää.
Geenit, tupakointi ja muut tekijät eivät selitä löydöstä
Tutkimuksessa otettiin huomioon ennenaikaiseen syntymään liittyvät taustatekijät, kuten raskaushäiriöt ja tupakointi raskauden aikana. Tutkimuksessa myös verrattiin keskenään täysiaikaisena syntyneitä sisaruspareja, joissa äiti oli saanut kortikosteroidia vain toista lasta odottaessaan.
Myös sisarusparivertailussa kortikosteroidille altistuneilla lapsilla todettiin useammin jokin psykologisen kehityksen, tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, joten esimerkiksi perheen yhteiset geneettiset tai ympäristötekijät eivät selitä tutkimuslöydöstä.
Mikään yksittäinen häiriö ei selittänyt havaittuja eroja täysiaikaisena syntyneillä. Kortikosteroidihoitoa saaneiden keskosina syntyneillä lapsilla oli kuitenkin vähemmän kehitysvammaisuutta, mikä heijastaa hoidon suojaavaa vaikutusta.
– Esimerkiksi eläintutkimusten perusteella kortikosteroidien tiedetään vaikuttavan hermoston kehitykseen. Seurantatutkimuksella ei pystytä varmasti osoittamaan, johtuvatko havaitut häiriöt kortikosteroidihoidosta vai voitaisiinko ne selittää joillakin muilla taustatekijöillä. Tutkimuksessa käytetyt taustatekijät eivät kuitenkaan selittäneet näitä häiriöitä, professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo.
Lisätietoja:
Katri Räikkönen, psykologian professori, Helsingin yliopisto
Puh. 029 412 9620
Sähköposti: katri.raikkonen@helsinki.fi
Eero Kajantie, elämänkaarilääketieteen professori, Oulun yliopisto ja THL
Puh. 029 524 8610
Sähköposti: eero.kajantie@thl.fi
Mika Gissler, tutkimusprofessori, THL
Puh. 029 524 7279
Sähköposti: mika.gissler@thl.fi
Viite: Räikkönen, K., Gissler, M., Kajantie, E. Associations Between Maternal Antenatal Corticosteroid Treatment and Mental and Behavioral Disorders in Children. JAMA. 2020;323(19): 1924-1933. doi:10.1001/jama.2020.3937
***********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Automaattinen sisällönkuvailu osaksi Finton palveluja1.6.2020 13:02:40 EEST | Tiedote
Finto laajenee automaattisen sisällönkuvailun palveluihin Finto AI -työkalun ja sen rajapintapalvelun myötä. Palvelu tukee suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen tekstin automaattista sisällönkuvailua.
Yhteisöllisyys syntyy yhteisen hyvän tavoittelusta1.6.2020 10:12:35 EEST | Tiedote
Sosiaalisina eläiminä tarvitsemme toisiamme tullaksemme ihmisiksi, voidaksemme hyvin ja hoitaaksemme yhteisiä asioita. Eettisesti kestävä yhteisöllisyys vaatii, että yksilöillä on turvallinen olo ja että yhteisöä uskalletaan arvioida kriittisesti.
Suomalaiset luottavat koronauutisoinnissa asiantuntijoihin, viranomaisiin ja uutismediaan1.6.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Vastaajista 92 prosenttia luotti tutkijoihin ja lääkäreihin ja 90 prosenttia Yleisradioon koronauutisoinnissa, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Pelokkaat tanskandoggit auttoivat tunnistamaan uuden geenialueen30.5.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on tunnistanut uuden arkuuteen liittyvän geenialueen ja ahdistuneisuuteen liittyviä ehdokasgeenejä koirista. Tulokset vahvistavat oletusta, että pelokkuus ja ahdistuneisuus ovat koirilla perinnöllisiä ja ihmisen ja koiran ahdistuneisuuden taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä.
Etätyö vaatii itseohjautuvuutta – osa tarvitsee tukea uusien työelämätaitojen oppimiseen28.5.2020 14:28:42 EEST | Tiedote
Koronakriisi teki etätyöstä monelle arkipäivää, ja tietotyön muutos oli hyvässä vauhdissa jo ennen tätä kevättä. Digitaaliset välineet vapauttavat työntekijän fyysisestä paikasta, mutta nämä olosuhteet vaativat entistä vahvempia itsesäätelyn ja itsensä johtamisen taitoja.
Selitys savusumulle löytymässä28.5.2020 08:54:24 EEST | Tiedote
Pakkaspäivinä kaupunkien ylle levittäytyvän savusumun yhtenä syynä voi olla typpihapon vaikutus ilmakehän aerosolihiukkasiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme