Kalevi Sorsa -säätiö

KOSKELA: SUOMI EI OLE LAKKOHERKKÄ MAA

Jaa

Ekonomisti Antti Koskelan tietokirja ”Hanskat tippui - lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa” (Kalevi Sorsa-säätiö) tuo uusia näkökulmia lakoista käytävään keskusteluun. Laajan historia-analyysin lisäksi Koskela tarkastelee Suomen tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Hän osoittaa tilastoihin perustuen, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Toinen Koskelan päähavainnoista koskee lakkojen kustannusten arviointia. Lakon kustannus voi olla moninkertainen riippuen mittarin valinnasta.

”Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalaisten kynnys lakkoiluun on nykyisin erittäin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korealaisten ja brittien tasolla.”

”Vielä 1970-luvulla Suomi oli maailman lakkoherkimpiä maita. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla”, toteaa Koskela.

Koskela haluaisi myös muuttaa lakkojen kustannuksista käytävää keskustelua, joka on hänen mukaansa pahasti vinoutunutta.

”Ekonomistina totean, että lakkojen kustannusten laskennassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Julkisessa keskustelussa käytettävä lakkojen bruttomenetys työnantajalle johtaa keskustelua voimakkaasti harhaan, koska se yliarvioi lakkojen kustannuksia voimakkaasti.”

Koskela jatkaa lakkojen kustannuslaskennasta:

”Parempia kustannusmittareita olisivat nettomenetys, efektiivinen kustannus tai lakon efektiivinen kustannus huomioituna toiminnan kannattavuudella. Lakon kustannukset voi olla moninkertainen riippuen mittarista. Tällä on suora vaikutus lakkoiluun liittyviin mielikuviin julkisessa keskustelussa”, Koskela sanoo.

Koskela antaa myös näkemyksen siitä, miten lakkoilu on viime vuosina länsimaissa kehittynyt ja mikä on niiden tulevaisuus.

Työtaistelut tai vähintään valmius niihin ovat välttämättömiä toimenpiteitä eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouskehityksen turvaamiseksi. Järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius ovat keskeisin luokkayhteiskuntaa torjuva väline. Työväenliikkeen työtaistelumahdollisuuksien heikentäminen johtaa taloudellisesti tulonjaon jyrkentymiseen ja arvonlisäyksen keskittymiseen hyväosaisille”.

Kirjoittajasta:

Antti Koskela on työmarkkinoiden toimintaan perehtynyt kauppatieteiden maisteri

Lisätiedot ja painettu julkaisu: Ari-Matti Näätänen, p. 0445055974, ari-matti.naatanen@sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista, demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää keskustelua.

Tutkimus julkaistaan 6.11.2019 Tiedekulman Think Loungessa Helsingissä (Yliopistonkatu 4) klo. 16.00-18.00. Paikalla aiheesta puhumassa Koskelan lisäksi Ralf Sund, Tapio Bergholm ja Anu-Hanna Anttila. Tilaisuuden juontaa Ari-Matti Näätänen Kalevi Sorsa-säätiöstä. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

KS. liitteet: julkaisun taitto-versio ja tiedotteen liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ari-Matti Näätänen
Vt. tutkimuspäällikkö / Research manager
Kalevi Sorsa -säätiö / Kalevi Sorsa Foundation

p. / WhatsApp +358 44 505 5974
e. ari-matti.naatanen@sorsafoundation.fi
@arinaatanen

www.sorsafoundation.fi
@sorsafoundation

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.

Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Demokratia ja digijätit -webinaari 16.2.202111.2.2021 06:00:00 EET | Kutsu

Taloudessa data on valtaa, ja valta keskittyy voimakkaasti kouralliselle ylikansallisia alustayrityksiä. Millaiset mahdollisuudet julkisella vallalla ja yksityisillä toimijoilla on toimia monopolisoituneessa alustataloudessa demokratiaa, hyvää hallintoa, yksilönvapauksia ja vapaita markkinoita kunnioittaen? Aihetta käsitellään MEP Miapetra Kumpula-Natrin ja Kalevi Sorsa -säätiön tilaisuudessa, jossa pääpuhujana on Werner Stengg, Euroopan komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin kabinetin jäsen.

Ensimmäinen Kalevi Sorsa -palkinto Yrjö Varpiolle21.12.2020 09:16:55 EET | Tiedote

Tänään 21.12.2020 tulee kuluneeksi 90 vuotta Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan (1930–2004) syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Kalevi Sorsa -säätiö on päättänyt perustaa vuosittain myönnettävän Kalevi Sorsa -palkinnon. Palkinto myönnetään yhteiskunnallisesti merkittävälle teolle, joka koskee kirjallisuutta, yhteiskuntatutkimusta tai muuta Sorsan elämäntyötä sivuavaa teemaa. Palkinnon summa on 2 500 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme