Kalevi Sorsa -säätiö

KOSKELA: SUOMI EI OLE LAKKOHERKKÄ MAA

Jaa

Ekonomisti Antti Koskelan tietokirja ”Hanskat tippui - lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa” (Kalevi Sorsa-säätiö) tuo uusia näkökulmia lakoista käytävään keskusteluun. Laajan historia-analyysin lisäksi Koskela tarkastelee Suomen tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Hän osoittaa tilastoihin perustuen, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Toinen Koskelan päähavainnoista koskee lakkojen kustannusten arviointia. Lakon kustannus voi olla moninkertainen riippuen mittarin valinnasta.

”Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalaisten kynnys lakkoiluun on nykyisin erittäin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korealaisten ja brittien tasolla.”

”Vielä 1970-luvulla Suomi oli maailman lakkoherkimpiä maita. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla”, toteaa Koskela.

Koskela haluaisi myös muuttaa lakkojen kustannuksista käytävää keskustelua, joka on hänen mukaansa pahasti vinoutunutta.

”Ekonomistina totean, että lakkojen kustannusten laskennassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Julkisessa keskustelussa käytettävä lakkojen bruttomenetys työnantajalle johtaa keskustelua voimakkaasti harhaan, koska se yliarvioi lakkojen kustannuksia voimakkaasti.”

Koskela jatkaa lakkojen kustannuslaskennasta:

”Parempia kustannusmittareita olisivat nettomenetys, efektiivinen kustannus tai lakon efektiivinen kustannus huomioituna toiminnan kannattavuudella. Lakon kustannukset voi olla moninkertainen riippuen mittarista. Tällä on suora vaikutus lakkoiluun liittyviin mielikuviin julkisessa keskustelussa”, Koskela sanoo.

Koskela antaa myös näkemyksen siitä, miten lakkoilu on viime vuosina länsimaissa kehittynyt ja mikä on niiden tulevaisuus.

Työtaistelut tai vähintään valmius niihin ovat välttämättömiä toimenpiteitä eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouskehityksen turvaamiseksi. Järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius ovat keskeisin luokkayhteiskuntaa torjuva väline. Työväenliikkeen työtaistelumahdollisuuksien heikentäminen johtaa taloudellisesti tulonjaon jyrkentymiseen ja arvonlisäyksen keskittymiseen hyväosaisille”.

Kirjoittajasta:

Antti Koskela on työmarkkinoiden toimintaan perehtynyt kauppatieteiden maisteri

Lisätiedot ja painettu julkaisu: Ari-Matti Näätänen, p. 0445055974, ari-matti.naatanen@sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista, demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää keskustelua.

Tutkimus julkaistaan 6.11.2019 Tiedekulman Think Loungessa Helsingissä (Yliopistonkatu 4) klo. 16.00-18.00. Paikalla aiheesta puhumassa Koskelan lisäksi Ralf Sund, Tapio Bergholm ja Anu-Hanna Anttila. Tilaisuuden juontaa Ari-Matti Näätänen Kalevi Sorsa-säätiöstä. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

KS. liitteet: julkaisun taitto-versio ja tiedotteen liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ari-Matti Näätänen
Vt. tutkimuspäällikkö / Research manager
Kalevi Sorsa -säätiö / Kalevi Sorsa Foundation

p. / WhatsApp +358 44 505 5974
e. ari-matti.naatanen@sorsafoundation.fi
@arinaatanen

www.sorsafoundation.fi
@sorsafoundation

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja, think tank.

Säätiö on analyyttinen edelläkävijä, joka tunnistaa heikkoja signaaleja ja kansainvälisiä trendejä sekä tuo uusia virikkeitä yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

KUTSU: Lakko ja yhteiskunta-tietokirjan julkaisutilaisuus 6.11.2019 klo 16.22.10.2019 18:20:15 EESTKutsu

Työmarkkinasyksy tiivistyy ja lakkoaalto vyöryy yli maan. Mutta mikä on lakko-oikeuden yhteiskunnallinen merkitys ja miksi se on säilynyt länsimaisten demokratioiden tunnuspiirteenä? Tervetuloa tilaisuuteen! Aika: Keskiviikko 6.11.2019 klo. 16.00--18.00. Paikka: Tiedekulma, Think Lounge (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki). Ilmoittaudu alla olevasta linkistä 3.11. mennessä kahvitarjoilun mitoittamiseksi. https://bit.ly/2lLJIiG

TUTKIMUS: KIRISTYNYT KANSAINVÄLINEN KILPAILU EI UHKAA HYVINVOINTIVALTIOTA2.10.2019 00:00:00 EESTTiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan taloudellisen kilpailun kansainvälisellä kiristymisellä ei ole voimakasta vaikutusta hyvinvointivaltioiden kehitykseen viime vuosikymmeninä. Sen sijaan markkinoiden avautumisen vaikutus vaihtelee sekä suunnaltaan että voimakkuudeltaan hyvinvointivaltioissa. Kansainvälisen kilpailun kiristymisen lisäksi hyvinvointivaltion kehitykseen vaikuttavat maiden sisäiset asiat, kuten esimerkiksi puolue- ja työmarkkinapolitiikka. Ari-Matti Näätäsen tutkimuksessa ”Globalisaatio. Hyvinvointivaltion tuhoaja, pelastaja vai sivustaseuraaja” (Kalevi Sorsa-säätiö) tarkasteltiin kansainvälisen kilpailun kiristymisen vaikutuksia hyvinvointivaltioiden julkisten sektoreiden kokoon, sosiaali- ja terveysmenoihin sekä tuloeroihin 14 tutkimuksen perusteella.

Raportti: Euroalueen kriisi ei osoittanut finanssipolitiikkaa rajoittavien sääntöjen tarpeellisuutta17.5.2019 14:01:08 EESTTutkimus

Euroalueen kriisin syynä olivat erityisesti yksityisen sektorin velkaantuminen ja pitkäaikaiset kilpailukyvyn erot jäsenmaiden välillä. Näihin ongelmiin ei voida puuttua asettamalla jäsenvaltioiden budjeteille uusia rajoitteita. Lisäksi etenkin Suomen kannalta on tärkeää, etteivät EU:n säännöt liikaa rajoita finanssipolitiikan liikkumavaraa. Näin väittää dosentti Jaakko Kiander Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa ”EMUn kehittäminen ja Suomi – rahaliiton uudistaminen kriisikokemusten valossa”. Raportissa tehdään katsaus eurokriisin historiaan ja EMUn kehittämisehdotuksiin, joita kriisin jälkeen on tehty.

Kutsu raportin julkaisutilaisuuteen: Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin17.4.2019 05:55:00 EESTKutsu

Tiettyjen alustayritysten liiketoimintamallin ytimessä on työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Nämä yritykset eivät olisi kannattavia, mikäli ne maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila, joka on kirjoittanut raportin "Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin".

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme