Kosteusvaurioituneet mineraalivillat vaihdettiin polyuretaaniin - Lohjalla lukuisten osakorjausten jälkeen kunnollinen peruskorjaus

Valtakunnallisissa ja alueellisissa tiedotusvälineissä kerrotaan viikoittain eri puolilla maata koulujen sisäilmaongelmista ja miljoonien eurojen korjaushankkeista, joista osa onnistuu, mutta valitettavan monet epäonnistuvat sisäilmaongelmien korjaamisessa.

Viime vuonna A-studiossa käsiteltiin Anttilan homekoulun tapausta Lohjalla, josta on Ylen verkkosivuilla erinomainen artikkeli ”Koulu, joka päätti vihdoin ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan.” Artikkelissa kerrotaan sisäilmaongelmien hankaluudesta, mutta myös siitä, miten niitä pitää ratkoa.

Ahdinko ajoi kaupungin asennemuutokseen, jonka ansiosta koulut korjataan ja tutkitaan vihdoin kunnolla.

Lohjan 34-vuotias Anttilan koulu ja 55-vuotias Tytyrin koulu paljastuivat vuonna 2015 tehdyissä kuntotutkimuksissa käyttökelvottomiksi. Tytyri todettiin liian kalliiksi korjata ja sai purkutuomion. Anttilan kouluun päädyttiin tekemään yhdeksän miljoonan euron täysremontti, jossa koulusta kaivetaan käytännössä kaikki orgaaninen aines pois ja mikrobikasvustot hiotaan pinnoilta timanttilaikoilla. Koulussa oli aiemmin tehty kymmenkunta pientä sisäilmatutkimusta ja tehty niiden pohjalta osakorjauksia, mutta oireilu palasi aina.

Korjaushankkeen lähtökohtina olivat perusteellinen kuntotutkimus, sairastuneiden ottaminen vakavasti, kaupungin luopuminen paikkauskorjauksista sekä korjaushankkeen osapuolten ja asiantuntijoiden yhteistyö onnistuneen korjaamien varmistamiseksi hankkeen kaikissa vaiheissa.

Homeisista eristevilloista epäpuhtauksia sisäilmaan

Korjaus, väistötilat ja Tytyrin korvaaminen uudella koulurakennuksella maksavat yhteensä arviolta 20 miljoonaa euroa. Tämä on kunnalle valtava summa verrattuna siihen, että tarpeellisia korjauksia olisi tehty ajoissa, ja tilanne on sama lukuisissa muissakin kunnissa. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, jos ongelmat halutaan ratkaista. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien kiinteistöihin on kertynyt ainakin viiden miljardin euron korjausvelka.

Anttilan koulun peruskorjaushankkeen rakennusteknisten töiden urakoitsija on Hartela Oy sekä pää- ja arkkitehtisuunnittelija P&R Arkkitehdit Oy. Kuntotutkimuksesta sekä peruskorjauksen rakenne-, LVISA- ja sisäilmakorjausten suunnittelusta vastaa FCG Finnish Consulting Group. Konsulttiyhtiön rakennusterveystoimialan johtaja Juhani Pirinen otatti koulusta peräti 48 näytettä. Pirinen työskenteli aiemmin ympäristöministeriössä ja johti vuosina 2009-14 valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita.

Anttilan koulusta otetut näytteet paljastivat, että ulkoseinien eristevillat olivat kauttaaltaan homeessa ja kellarikerroksen luokkatiloissa oli paha kosteusvaurio. Eristeissä muhivien mikrobivaurioiden tuottamia epäpuhtauksia oli vuotanut ulkoseinistä ja alapohjasta sisäilmaan ja sädesienet rehottivat.

”Kaikki eristevillat ja ulkoseinistä otetut näytteet olivat mikrobivaurioituneita”, Juhani Pirinen sanoo.

Korjauksessa oli Pirisen mukaan tärkeää se, ettei uusissa rakenteissa käytetty homehtuvia rakennekerroksia.

Ulkoseinistä purettiin tiilijulkisivu sekä vaurioituneet mineraalivillat ja muut rakenteet poistettiin. Ulkoseiniin asennettiin uudeksi lämmöneristeeksi umpisoluinen ja vettä imemätön 150 mm:n polyuretaanieriste ja uuden ulkovuorauksen alle jätettiin tuuletusrako.

Varman päälle tehty kunnon peruskorjaus

”Anttilan koulussa päädyttiin ratkaisuun, että kaikki homehtuneet materiaalit otettiin pois ja korvattiin varmasti toimivilla ja kosteusteknisesti turvallisilla rakenteilla. Samanlaisia tiili-mineraalivilla-tiili -ulkoseinärakenteita on käytetty aiemmin paljon kouluissa ilman minkäänlaista höyrynsulkua, ja tällöin kosteus pääsee kulkeutumaan sisäilmasta seinärakenteisiin. Myös julkisivun laastisaumat olivat halkeilleet ja päästäneet vettä seinärakenteisiin, kun saumaraudoitteina ei ollut käytetty ruostumatonta terästä ja ruostuessaan ne olivat laajentuneet”, Juhani Pirinen sanoo.

Korjausrakentamisen energiamääräykset edellyttävät energiatehokkuuden kaksinkertaistamista silloin kun rakenteita puretaan ja korjataan laajemmin.

”Helpoin tapa vaatimusten toteuttamiseen on parantaa ulkoseinän lämmöneristävyyttä vaihtamalla vanhat mineraalivillaeristeet lähes kaksi kertaa tehokkaampiin polyuretaanieristeisiin. Umpisoluisten polyuretaanieristeiden etuna on myös se, että ne toimivat koko paksuudeltaan höyrynsulkuna ja rakennuksesta saadaan tällöin helpommin ja varmemmin hyvin ilmatiivis. Polyuretaanieristeet kiinnitettiin laastilla suoraan tasoitettuun tiilipintaan”, Pirinen sanoo.

Korjauksessa saumojen vaahdotus edellytettiin tehtäväksi vähintään kahdessa osassa, koska ehjä vaahtopinta on tiiviimpi kuin leikattu saumavaahto.

Rakennuksen tiiveys mitataan lopuksi painekokeella. Lohjan rakennusvalvonta edellyttää, että tiiveyttä ilmaiseva ilmavuotoluku saa olla enintään yksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen ilma saa vaihtua 50 Pascalin alipaineella enintään kerran tunnissa.

”Hyvä ilmatiiveys ja hyvin toimiva ilmanvaihto ovat tärkeitä edellytyksiä hyville sisäolosuhteille. Anttilan koulussa ilmanvaihtoa käytetään tehotuuletuksella rakennusmateriaalien emissioiden pienentämiseksi korjauksen valmistumisen jälkeen keväästä alkusyksyyn asti, jolloin rakennus otetaan käyttöön. Riittävän pitkä tuuletusjakso on tärkeää, koska usein osa ihmisistä on oireillut korjausten valmistuttua rakennusmateriaalien emissioiden takia, ja silloin helposti aletaan epäillä koko korjauksen onnistumista”, Pirinen sanoo.

Juhani Pirinen kyseenalaistaa pelkän kosteusvauriokorjaamisen mielekkyyden silloin kun koulurakennus on jo muutenkin tullut peruskorjausikään. Koulurakennukset ovat kovassa käytössä ja myös tiloille asetettavat vaatimukset ovat nykyisin aivan erilaisia kuin ennen.

”Mielestäni nämä rakennukset pitäisi joka tapauksessa peruskorjata sekä sisäilmaston ja ilmanvaihdon että energiatehokkuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi samalla kun kosteusvauriot korjataan. On paljon järkevämpää ja myös edullisempaa tehdä kaikki tarvittavat korjaukset kerralla kunnollisessa peruskorjauksessa kuin korjata eri vuosina kosteusvaurioita eri paikoista, siirrellä seiniä ja rakentaa ilmanvaihtoa erikseen. Lopputuloksesta saadaan myös huomattavasti parempi, kun koko rakennus peruskorjataan kerralla kunnolla”, Pirinen sanoo.

Mikrobien lisäksi kuituja ja päästöjä

Yle haastatteli myös työterveyshuollon professori Tuula Putusta Turun yliopistosta ja näytti hänelle koulun kuntotutkimusten tuloksia, jotka vaikuttivat Putuksen mukaan tosi pahoilta.

Tuula Putus korostaa, että ongelmien syitä voi olla useita ja ne on aina selvitettävä kohdekohtaisesti.

”Mikrobisto aiheuttaa kosteusvaurioituneissa rakennuksissa voimakkaimmat oireet. Usein kyse on kuitenkin monialtistuksesta, jossa mikrobien aineenvaihduntatuotteiden lisäksi erilaiset kuidut, kemikaalit ja materiaalipäästöt tuovat omat mausteensa sisäilmaoireita aiheuttavaan soppaan. Esimerkiksi sisäilmaan alipaineisen ilmanvaihdon mukana kulkeutuvat mineraalivillakuidut ovat usein yksi osasyy oireiluun, koska ne ovat teräviä ja ärsyttävät silmien limakalvoja, hengitysteitä ja äänihuulia”, Tuula Putus sanoo.

Viime vuosina kymmenissä koulujen korjaus- ja uudisrakennushankkeissa on päädytty käyttämään lämmöneristeinä mineraalivillaeristeiden sijaan kovia umpisoluisia eristeitä, kuten polyuretaania, josta on hyvät käyttökokemukset myös jääkaappien ja pakastimien lämmöneristeenä. Umpisoluiset lämmöneristeet eivät kastu eivätkä ime itseensä vettä rakennusaikana tai rakennuksen käytön aikana.

Ne toimivat myös koko paksuudeltaan ilmatiiviinä höyrynsulkuina, kun taas mineraalivillaeristeiden kanssa höyrynsulkuna tavallisesti käytettävä muovikalvo on herkkä rikkoutumaan ja sen saumoja ja läpivientejä on huomattavasti vaikeampaa saada tiiviiksi kuin käytettäessä kovia umpisoluisia lämmöneristeitä.

Kovia muovipohjaisia lämmöneristeitä käytettäessä esimerkiksi liittymät ikkunoihin ja oviin sekä läpiviennit on yksinkertaisempaa ja varmempaa saada tiiviiksi vaahdottamalla ne koko rakenteen paksuudelta kuin esimerkiksi pelkällä sisäpuolisella teippauksella höyrynsulkumuoviin. Koko ulkovaippa saadaan tällöin myös huomattavasti varmemmin ilmatiiviiksi kuin pelkällä sisäpuolisella tiivistyskorjauksella ilman lämmöneristeiden vaihtamista.

Terve koulu on myös kilpailukyvyn perusta

Vaipan hyvä ilmatiiveys pienentää hallitsemattomia ilmavuotoja, jotka ovat usein sisäilmaongelmien taustalla, kun mikrobeja kulkeutuu sisäilmaan kosteusvaurioituneista rakenteista vuotokohtien läpi. Umpisoluisissa lämmöneristeissä ei ole myöskään hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäviä kuituja, joita alipaineinen ilmanvaihto voi imeä mineraalivillaeristeistä sisäilmaan.

”Kuiduttomuus ja hyvä ilmatiiveys ovat umpisoluisten lämmöneristeiden selkeitä etuja. Jos eriste ei kastu eikä homehdu se on turvallisempi myös haastavissa paikoissa kuten alapohjissa. Kaikista materiaaleista on tärkeää tutkia, ettei niissä ole mitään allergisoivia kemikaaleja. Jos lämmöneriste kestää kosteutta, on hajuton eikä siitä tule päästöjä, nämä ovat hyviä ominaisuuksia verrattuna moneen muuhun eristemateriaaliin”, Tuula Putus sanoo.

Hyvä osoitus umpisoluisten lämmöneristeiden kosteudenkestävyydestä on se, että niitä on käytetty pitkään alapohja- ja routaeristeinä hyvinkin vaativissa kosteusolosuhteissa.

Sen lisäksi että umpisoluiset lämmöneristeet eivät kastu ja homehdu, ne säilyttävät myös lämmöneristävyytensä kaikissa olosuhteissa toisin kuin mineraalivillaeristeet. Huokoisissa lämmöneristeissä jo pienikin kosteuden lisääntyminen heikentää lämmöneristävyyttä, ja kastuessaan ne voivat myös jäätyä ja menettää kokonaan lämmöneristävyytensä.

Myös VTT on todennut, että hyvin eristetty ja ilmatiivis vaippa sekä toimiva ilmanvaihto tehokkaalla lämmön talteenotolla ovat keskeisiä edellytyksiä hyville sisäolosuhteille ja korkealle energiatehokkuudelle.

Jokainen terveeksi ja energiatehokkaaksi peruskorjattu tai rakennettu koulu tuo elinkaarensa aikana huomattavat säästöt kunnalle ja koko yhteiskunnalle pienempinä käyttökustannuksina ja säästyneinä terveydenhuoltomenoina sekä oppimistuloksina, jotka heijastuvat myös myöhempiin opintoihin ja parantavat koko yhteiskunnan kilpailukykyä.

”Suomi on pieni maa jolla on niukasti luonnonvaroja, ja meidän kaikkein tärkein pääomamme on henkinen osaamispääoma ja sen avulla tuotetut innovaatiot. Meidän on nyt korkea aika lopettaa kaikki viivyttely ja keskinäinen nahistelu koulujen korjaamisesta ja laittaa lastemme elin- ja oppimisympäristö vihdoin yhdessä kuntoon. Riitely ja syyllisten etsiminen ei kasvata millään tavalla hyvinvointia ja vientiä, vaan ainoastaan pahentaa ongelmia ja kasvattaa laskua entistä suuremmaksi”, Tuula Putus sanoo.

Kuva 1: Anttilan koulun peruskorjauksessa poistettiin vanhat mineraalivillaeristeet, jotka olivat kastuneet sekä sisä- että ulkopuolelta tulevasta kosteudesta ja kauttaaltaan mikrobivaurioituneet. Kuva: Hartela Oy.

Kuva 2: Ulkoseiniin asennettiin uudeksi lämmöneristeeksi umpisoluinen ja vettä imemätön 150 mm:n polyuretaanieriste ja uuden ulkovuorauksen alle jätettiin tuuletusrako. Kosteusteknisesti turvallisia umpisoluisia lämmöneristeitä on käytetty viime vuosina kymmenissä koulujen uudis- ja peruskorjaushankkeissa. Kuva: Hartela Oy.