Kotieläintilojen investointiavustukset kannustavat tiloja jatkuvuuteen ja kasvamiseen
Tutkimuksessa tarkasteltiin maatalouden investointiavustusten vaikutusta tilakoon kasvuun ja kotieläintilojen alueelliseen kehitykseen. Lisäksi selvitettiin niiden merkitystä kotieläintalouden rakennekehitykselle.
Vuosien 2007–2021 aikana maatalouden investointiavustusta myönnettiin noin 17 000 maatilalle, yhteensä noin 1,3 mrd.€. Hyväksytyt investointikustannukset vuosina 2015–2021 olivat noin kaksi miljardia euroa, joiden perusteella investointeihin myönnettiin noin 0,7 miljardia euroa tukea. Avustuksia kohdentui euromääräisesti eniten maatalouden rakentamisinvestointeihin ja lukumääräisesti eniten salaojitusinvestointeihin.
Hyväksyttyjen investointiavustusten määrä väheni kuitenkin merkittävästi vuosina 2020–2021. Investointihalukkuus hiipui, kun pandemian jälkimainingeissa tuotantokustannukset nousivat ja yleinen talouden epävarmuus lisääntyi.
”Epävarmuutta on edelleen kasvattanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mikä on pitänyt tuotantopanosten hinnat korkealla. Haluja investointeihin on vähentänyt sekin, että kriisien vuoksi tilojen maksuvalmius on heikentynyt”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Tutkimus on osa laajempaa Luonnonvarakeskuksen, Pellervon taloustutkimuksen ja Helsingin yliopiston hankekokonaisuutta, jossa on tarkasteltu politiikkatoimia maatalouden rakenteen kehittämiseksi.
Eläinmäärät ja keskipeltopinta-ala kasvoivat
Tutkimuksessa verrattiin tuotantosuunnittain investointiavustuksia hyödyntäneitä kotieläintiloja niihin tiloihin, jotka eivät olleet hyödyntäneet avustuksia. Tutkimuksen mukaan investointiavustuksilla on ollut positiivinen vaikutus kotieläintilojen kehitykseen, eläinmäärät sekä tilojen keskipeltopinta-alat ovat kasvaneet nopeammin investointiavustuksia hyödyntäneillä tiloilla.
Avustuksilla on myös ollut kannustava vaikutus kotieläintilojen jatkuvuuteen, koska yhä suurempi osuus jatkavista tiloista hyödynsi investointiavustuksia. Avustuksia käytettiin kaikilla tukialueilla Suomessa, joten niillä on saattanut olla aluekehitystä vahvistava vaikutus.
Lisäksi vertailtiin lypsykarjatiloja, jotka olivat käyttäneet investointiavustusta rakentamiseen sellaisiin tiloihin, jotka eivät olleet hyödyntäneet avustuksia. Rakentamisinvestointeihin avustuksia saaneet tilat olivat kasvaneet maidontuotannon, eläinyksiköiden määrän, peltoalan ja maidon keskituotoksen osalta verrokkeja nopeammin.
”Kotieläintaloudessa rakennekehitys on kuitenkin ollut tarkastelujaksolla nopeaa, ja lopettavien tilojen määrä oli suuri. Tilamäärän väheneminen avaa yhtäältä mahdollisuuksia jatkaville tiloille laajentaa tuotantoa, toisaalta suuntana voi olla tuotantomäärien väheneminen, jos jatkavilla tiloilla ei ole investointihalukkuutta”, Päivi Kujala toteaa.
EU-rahoituskausien saumakohdista on tehtävä sujuvia
Tutkimuksen mukaan EU-rahoituskausien vaihdoksista olisi tehtävä entistä sujuvampia. Pitkittynyt vaihdos voi jäädyttää investoinnit pitkäksikin aikaa, kun investointitukihakemuksia ei voida vastaanottaa tai päätöksiä ei voida tehdä vahvistamattomien EU-asetusten, vaillinaisen kansallisen lainsäädännön tai tietojärjestelmien toimimattomuuden vuoksi.
Tutkimuksen perusteella ei voida arvioida investointiavustusten vaikutusta tilojen investointien kannattavuuteen, koska käytössä ei ollut tilojen taloudellisia tunnuslukuja ja koska tarkastelussa olivat vain ne tilat, jotka olivat saaneet avustuksen. Tiloilla tehdään investointeja myös ilman julkista tukea.
Tutkimusta on rahoittanut Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Koko raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut/kotielaintilojen-investointiavustusten-vaikuttavuuden-arviointi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Kujala, paivi.kujala@ptt.fi, 040 194 5184
Olli Korhonen, olli.korhonen@ptt.fi, 040 481 9279
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Blogi: Ruokamenojen osuus kokonaiskulutuksesta säilynyt yllättävänkin vakaana26.6.2025 11:50:15 EEST | Tiedote
Ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on pysynyt 2000-luvun mittaan yllättävänkin vakaana, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tänään julkaistussa blogissaan. Osuus pysyi viime vuonna lähes edellisen vuoden tasolla ja oli noin 12,7 prosenttia. Ruuan hinnan nousua on kompensoitu kulutusta muuttamalla ja sopeuttamalla.
Pikakommentti: Sahausliike jatkuu asuntomarkkinoilla – kauppamäärät yhä alamaissa26.6.2025 09:02:20 EEST | Tiedote
Hintojen sahausliike jatkuu edelleen Suomen asuntomarkkinoilla, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita tilastotietoja. Tilanne on pysynyt samankaltaisena jo yli vuoden päivät.
Pikakommentti: Käänne tulossa työmarkkinoilla25.6.2025 08:54:31 EEST | Tiedote
Suomen työmarkkinoiden tilanne näyttää olevan kääntymässä parempaan, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun uusia tilastotietoja. Myönteisiä merkkejä oli näkyvissä jo viime kuussa, ja sama kehitys on jatkunut.
Viennin kasvattaminen ja yhteistyön lisääminen vahvistaisi kaikkia kotimaisia ruoan arvoketjuja9.6.2025 09:53:44 EEST | Tiedote
Ruoantuotannon arvoketjut ovat muutoksessa, ja ratkaisuja niiden haasteisiin on haettava toimialakohtaisesti, suosittelevat Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin selvitykset. Yhteistyön lisääminen tuottajien kesken ja ruokaviennin kasvattaminen kuitenkin hyödyttäisivät kaikkia ketjuja.
KUTSU: PTT-ennusteen julkistus Kuopiossa 25.9. - Millaiset ovat maatalouden ja elintarviketeollisuuden lähivuosien näkymät?6.6.2025 09:41:13 EEST | Kutsu
Miltä vaikuttavat Suomen maa- ja elintarviketalouden lähivuosien näkymät - lähteekö ruokavienti vetämään, miten kehittyvät maatalousyrittäjien markkinatuotot, elintarviketeollisuus ja ruuan hinta? Entä miten ennusteen arviot peilautuvat Pohjois-Savoon?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme