Kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet nopeasti
31.3.2021 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Helmikuun 2021 lopussa kotitalouksien talletuskanta oli yhteensä 104,7 mrd. euroa. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista suurin osa (94,5 mrd. euroa) oli käyttelytileillä. Käyttelytilien kanta kasvoi helmikuussa 670 milj. euroa. Määräaikaistalletuksia kotitalouksilla oli 3,5 mrd. euroa ja muita talletuksia 6,7 mrd. euroa.
Kotitalouksien talletusten kasvuvauhti on nopeutunut jo pidemmän aikaa, vaikka vauhti hieman hidastuikin helmikuussa. Talletusten vuosikasvuvauhti oli 9,1 % helmikuussa 2021. Talletusten kasvu on jo pitkään johtunut pääosin käyttelytileillä olevien varojen kasvusta. Näillä tileillä olevien varojen vuosikasvuvauhti oli 11,4 % helmikuussa 2021, muiden talletusten 3,4 %. Määräaikaistalletusten kanta supistui −23,1 prosentin vuosivauhtia helmikuussa 2021.
Kotitalouksien käyttelytileille maksettiin korkoa keskimäärin 0,03 % helmikuussa 2021. Määräaikaistalletuskannan keskikorko on noussut syyskuun 2020 jälkeen ja oli 0,57 % helmikuussa 2021. Koronnousu johtuu pidempien, yli vuoden mittaisten, määräaikaistalletusten osuuden kasvusta. Näille talletuksille maksettiin korkeampaa korkoa (0,93 % helmikuussa 2021) kuin alle vuoden talletuksille (0,19 % helmikuussa 2021). Ylivuotisiin talletuksiin kuuluvat muun muassa ASP-talletukset, joille pankki maksaa 1 prosentin korkoa.
Lainat[1]
Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,7 mrd. euron edestä, mikä oli 130 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainojen kanta oli helmikuun 2021 lopussa 103,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,6 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 16,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) helmikuussa 1,5 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi tammikuusta ja oli 2,30 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 96,7 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 37,5 mrd. euroa.
Lisätietoja antavat
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228 sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 3.5.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/
[1] Sisältää lainat kaikissa valuutoissa Suomeen. Suomen Pankin tammikuun 2021 ja sitä aiemmissa sekä EKP:n tilastojulkaisussa lainat ja talletukset esitetään euromääräisinä euroalueelle ja kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, minkä vuoksi kappaleen luvut poikkeavat näistä julkaisuista.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Why central banks cannot always “look through” supply shocks21.10.2026 11:00:00 EEST | Blog
When inflation rises into the 5-6% range, firms may reprice more frequently just as households begin revising expectations more aggressively. These channels can reinforce one another, making early and credible policy action more valuable.
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 20.10. klo 12.0014.10.2026 14:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2025 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen tiistaina 20.10.2026 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3).
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme