Kotitalouksien talletukset ovat kasvaneet nopeasti
31.3.2021 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Helmikuun 2021 lopussa kotitalouksien talletuskanta oli yhteensä 104,7 mrd. euroa. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista suurin osa (94,5 mrd. euroa) oli käyttelytileillä. Käyttelytilien kanta kasvoi helmikuussa 670 milj. euroa. Määräaikaistalletuksia kotitalouksilla oli 3,5 mrd. euroa ja muita talletuksia 6,7 mrd. euroa.
Kotitalouksien talletusten kasvuvauhti on nopeutunut jo pidemmän aikaa, vaikka vauhti hieman hidastuikin helmikuussa. Talletusten vuosikasvuvauhti oli 9,1 % helmikuussa 2021. Talletusten kasvu on jo pitkään johtunut pääosin käyttelytileillä olevien varojen kasvusta. Näillä tileillä olevien varojen vuosikasvuvauhti oli 11,4 % helmikuussa 2021, muiden talletusten 3,4 %. Määräaikaistalletusten kanta supistui −23,1 prosentin vuosivauhtia helmikuussa 2021.
Kotitalouksien käyttelytileille maksettiin korkoa keskimäärin 0,03 % helmikuussa 2021. Määräaikaistalletuskannan keskikorko on noussut syyskuun 2020 jälkeen ja oli 0,57 % helmikuussa 2021. Koronnousu johtuu pidempien, yli vuoden mittaisten, määräaikaistalletusten osuuden kasvusta. Näille talletuksille maksettiin korkeampaa korkoa (0,93 % helmikuussa 2021) kuin alle vuoden talletuksille (0,19 % helmikuussa 2021). Ylivuotisiin talletuksiin kuuluvat muun muassa ASP-talletukset, joille pankki maksaa 1 prosentin korkoa.
Lainat[1]
Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,7 mrd. euron edestä, mikä oli 130 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Asuntolainojen kanta oli helmikuun 2021 lopussa 103,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,6 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 16,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) helmikuussa 1,5 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi tammikuusta ja oli 2,30 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 96,7 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 37,5 mrd. euroa.
Lisätietoja antavat
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228 sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 3.5.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/
[1] Sisältää lainat kaikissa valuutoissa Suomeen. Suomen Pankin tammikuun 2021 ja sitä aiemmissa sekä EKP:n tilastojulkaisussa lainat ja talletukset esitetään euromääräisinä euroalueelle ja kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, minkä vuoksi kappaleen luvut poikkeavat näistä julkaisuista.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin järjestämä Maksufoorumi 27.5.202621.5.2026 09:00:00 EEST | Kutsu
Tilaisuuden teemat ovat maksamisen ekosysteemin muutos ja maksupetosten torjunta.
Kraftfull finansiell reglering nödvändig för att skydda mot kriser20.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finansiella systemet i Finland är fortsatt stabilt, fastän internationella konflikter tidvis har skakat finansmarknaden och de stigande marknadsräntorna har fått bostadshandeln att bromsa in. Kraftfulla regler för banker skyddar mot finanskriser och stöder hållbar ekonomisk tillväxt. Man bör inte ge avkall på de finländska bankernas och låntagarnas slagkraftighet. En djupare europeisk kapitalmarknad skulle ge fart åt tillväxten och förstärka Europas strategiska autonomi.
Vahvaa rahoitussääntelyä tarvitaan suojaksi kriiseiltä20.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka kansainväliset konfliktit ovat ajoittain ravisuttaneet rahoitusmarkkinoita ja markkinakorkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa. Vahva pankkisääntely suojaa finanssikriiseiltä ja tukee kestävää talouskasvua. Suomalaisten pankkien ja lainanottajien iskunkestävyydestä ei tulisi tinkiä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat vauhdittaisivat kasvua ja vahvistaisivat Euroopan strategista autonomiaa.
Strong financial regulation needed for shielding against crises20.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
Finland’s financial system has remained stable, although financial markets have been shaken at times by international conflicts and the housing market has slowed due to the rise in market interest rates. Strong banking regulation provides protection against financial crises and underpins sustainable economic growth. The resilience of Finnish banks and borrowers should not be compromised. Deeper European capital markets would boost growth and strengthen Europe’s strategic autonomy.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 20.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2026 13:55:34 EEST | Kutsu
Miten ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat talouteen ja rahoitusjärjestelmään? Miten voidaan jatkossakin turvata Suomen pankkisektorin ja lainanottajien riskinkestävyys? Miltä asuntomarkkinoilla näyttää? Mikä olisi yhteisen eurooppalaisen talletussuojan merkitys?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme