Kotitalousvähennyksen kotitalouskohtaiseksi

Suomessa on 1,2 miljoonaa yksinasuvaa ja 127 000 yhden vanhemman perhettä. Yksinasuvien kotitalouksia on 45 % kaikista kotitalouksista. Kustannukset arjen perusmenoissa/henkilö ovat yhden hengen talouksissa ja yhden vanhemman perheissä suuremmat kuin talouksissa, joissa perusmenot voidaan jakaa kahden henkilön tuloilla.

Kotitalousvähennys on yksi monista yhteiskunnassamme olevista yksittäisistä asioista, joilla on vaikutusta väestöryhmien välisiin tulonsiirtoihin. Nykyinen järjestelmä kohtelee epätasa-arvoisesti yksinasuvia ja yhden vanhemman lapsiperheitä. Kun parisuhteessa elävät remontoivat omaa 10 neliön kylpyhuonetta 15 000 eurolla, he ovat tällä hetkellä oikeutettuja maksimissaan 4 500 euron kotitalousvähennykseen. Kun taas yksinasuva tai yksinhuoltaja remontoi 15 000 eurolla saman kokoista kylpyhuonettaan, hän saa verovähennystä maksimissaan 2 250 euroa. Valtion tuki tekee kylpyhuoneen remontoinnista huomattavasti edullisempaa pariskunnan kotitaloudelle ja on siten suoraa tulonsiirtoa parisuhteessa eläville kotitalouksille.

Yksinasuvista 28 % ja yhden vanhemman lapsiperheistä 23 % pienituloisia on (Tulojakotilasto, Tilastokeskus 2020). Lapsettomista pareista pienituloisia on 5% ja kahden huoltajan lapsiperheistä 7 % (Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 2019). Onko siis perusteltua, että valtio tukee maksukykyisempiä kahden aikuisen kotitalouksia suuremmalla summalla kuin pienempituloisempia yksinasuvia ja yhden vanhemman perheitä.

Järjestelmää tulee muuttaa siten, että vähennyksestä tulee kotitalouskohtainen ja vähennystä määrittäisi teetetyn työn tai ostettujen palveluiden kokonaiskustannusten vähennyskatto.

Kotitalousvähennys on hyvä asia, mutta valtion ei tule kasvattaa päätöksillään väestöryhmittäisiä eroja vaan miettiä yhteiskunnallisesti tasa-arvoisempia ratkaisuja.

Yhden vanhemman Perheiden Liitto ry ja Uksinasuvat ry  lähestyivät valtionvarainministeri Annika Saarikkoa oheisella yhteisellä vetoomuksella 4.6.2021.