Suomen Psykologiliitto

Koulupsykologin työ on koulun työtä, ei sote-palvelua

Jaa

Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien työtä on myös sote-uudistuksen jälkeen johdettava kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa työ tapahtuu. Koulut ja oppilaitokset ovat oppimisen ja kasvamisen yhteisöjä, joissa toimitaan eri tavalla ja logiikalla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koulupsykologin työtä on mahdollista tehdä, suunnitella ja toteuttaa vain osana kouluyhteisöä.

Hallitus esittää sote-uudistuksen yhteydessä, että opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit siirrettäisiin osaksi perustettavia hyvinvointialueita. Psykologiliitto vastustaa siirtoa. 

Eduskunnalle 8.12.2020 annetun hallituksen esityksen valmistelussa on keskusteltu paljon siitä, että koulupsykologien on tarkoitus myös hallintosiirron jälkeen työskennellä fyysisesti pääosin koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Huoli psykologi- ja kuraattorityön järjestämis- ja tuottajavastuun siirtämisestä hyvinvointialueille ei kuitenkaan typisty vain työhuoneen sijaintiin, vaan liittyy työn sisältöön ja sen johtamiseen. 

Hallituksen lakiesitykseen lausuntokierroksen jälkeen tekemät pienet muutokset eivät riitä turvaamaan ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirto hyvinvointialueille on peruttava kokonaan. Tämä ei estä sote-uudistuksen etenemistä muilta osin.

Sote-palveluiden työ on erilaista kuin koulun

Hyvinvointialueiden tavoitteet ja työtavat ovat erilaiset kuin koulun ja oppilaitoksen, ja näin tuleekin olla. Hyvinvointialueiden painopiste on yksittäisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä. Opiskeluhuoltotyössä lain määräämä painopiste on yhteisöllisessä työssä, joka edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia, esimerkiksi kiusaamista. Tämän lisäksi tehdään yksilötason työtä.

Hyvinvointialueilla koulupsykologin työtä suunniteltaisiin ja arvioitaisiin korjaavan yksilötyön näkökulmasta – ei siitä näkökulmasta, miten lasten ja nuorten tarpeisiin ja ongelmiin vastataan parhaiten koulu- ja oppilaitosyhteisössä ja arjessa. Koulupsykologin ennaltaehkäisevä yhteisöllinen työ on nimenomaan arjessa toimimista ryhmän ja yhteisön voimaa hyödyntäen. 

Mikäli opiskeluhuollon tehtävät siirretään hyvinvointialueiden alaisuuteen, psykologien yhteys kouluun ja kouluyhteisöön, siellä oleviin lapsiin ja nuoriin sekä opettajiin ja rehtoreihin, katkeaa. Yhteistyö opettajien kanssa hankaloituu, jos opiskeluhuollon työntekijän oma työpaikka on hyvinvointialue. Tämä heikentää työntekijän kokonaiskäsitystä kouluympäristöstä ja kykyä auttaa yksittäistä lasta tai nuorta tarkoituksenmukaisesti. Yhteistyö muiden sote-ammattilaisten kanssa onnistuu hyvin hallintorajan ylikin. Tiedonsiirto ja hoitopolut voidaan ratkaista muuttamalla lainsäädäntöä opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien rekisterien osalta. Tämä ei edellytä hallinnollista siirtoa pois kouluista.

Pelkkä fyysinen läsnäolo kouluissa ei ole riittävää

Opiskeluhuollon psykologien fyysinen läsnäolo kouluissa ja oppilaitoksissa on välttämätöntä mutta yksin riittämätöntä turvaamaan lasten ja nuorten oppimisen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin tuen. Koulupsykologin työssä tarvittava kokonaiskuva lasten ja nuorten tarpeista muodostuu kouluyhteisössä, samaan organisaatioon ja työkulttuuriin kuuluvien ammattilaisten yhteistyönä. Lain valmisteluun liittyvässä keskustelussa on ajoittain verrattu koulupsykologin työtä kouluterveydenhoitajan työhön. Kouluterveydenhoitajan työ rakentuu kuitenkin enemmän jokavuotisten terveystarkastusten ja muiden yksilökäyntien pohjalle, kun taas psykologi ja kuraattori työskentelevät enemmän kouluyhteisössä ja opettajien kanssa.

Psykologien ja kuraattorien on oltava lähellä oppilaita ja koulun henkilöstöä paitsi fyysisesti myös hallinnollisesti. Hallinnollinen organisaatio määrittää, millainen on opiskeluhuollon toimintaympäristö ja työkulttuuri. Työnjohdon on oltava siellä, missä työkin tehdään. 

Koulupsykologin työn viitekehys on koulu, ei hyvinvointialue, maakunta tai terveyskeskus. Koulu on kasvuyhteisö. Keskeisimpiä työn kumppaneita ovat opettajat ja rehtori. Psykososiaalinen opiskeluhuolto on erottamaton osa koulun toimintaa, ei sote-palvelua. 

Sote-uudistus tarvitaan, mutta ei opiskeluhuollon kustannuksella

On tärkeää, että sote-uudistus vihdoin saadaan tehtyä. Uudistaminen halutaan tehdä palvelut edellä, ihmiskeskeisesti. Psykologien ja kuraattoreiden työssä on kyse juuri ihmiskeskeisestä työstä lasten ja nuorten keskuudessa. 

Koronan myötä lasten ja nuorten pahoinvointi on vaarassa lisääntyä. Mikäli psykologit ja kuraattorit työskentelevät hyvinvointialueiden organisaatiossa, turvallisten aikuisten määrä kouluyhteisöissä vähenee. Tämä on ristiriitainen viesti hallitukselta lapsille, perheille ja kouluille. Kouluissa tarvitaan nyt enemmän luotettavia aikuisia, ei vähemmän.

Opiskeluhuollon turvaamiseksi on välttämätöntä, että psykologi- ja kuraattorityön järjestämis- ja tuottajavastuu säilyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Psykologiliitto
Bulevardi 30 B 3
00120 Helsinki

09 6122 9122http://www.psyli.fi

Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto

Psykologeille yhä suurempi tarve – koulutuksen rahoitus vaatii uudistamista27.11.2020 08:24:30 EETTiedote

Psykologien osaamiselle on koko ajan enemmän kysyntää niin sote-sektorilla, opetuksen ja koulutuksen saralla kuin myös laajasti monissa muissa asiantuntijatehtävissä, esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologian alalla. Suomen Psykologiliitto, Psykonet ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto SPOL ry ovat iloisia siitä, että psykologin asiantuntijuuden arvo ja tarve yhteiskunnassamme on tunnistettu ja muistuttavat alan koulutuksen laadun tärkeydestä sen kehittämisessä.

Psykologiliitto kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista – syrjäytymisen ehkäisemiseksi toimittava jo päiväkodissa ja peruskoulussa17.11.2020 12:09:38 EETTiedote

Psykologiliitto pitää hallituksen esitystä oppivelvollisuuslaiksi kannatettavana. Positiivista esityksessä oppivelvollisuuden jatkamisesta ovat etenkin toisen asteen opintojen maksuttomuus, opiskeluhuollon sitova mitoitus, nivelvaiheopetus sekä oikeus erityiseen tukeen lukiossa. Lain myötä toiselle asteelle tulee monenlaisia uusia velvoitteita, joten on tärkeää varmistaa riittävät resurssit sekä opetukseen, opinto-ohjaukseen että opiskeluhuoltoon kaikille kouluasteille.

Kuraattorin ja koulupsykologin ennaltaehkäisevän työn johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa on turvattava22.10.2020 13:41:38 EESTTiedote

Hallitus on tarkentanut sote-uudistuksen lakiesitysluonnosta lausuntokierroksen perusteella. Nyt esitetään, että psykologit ja kuraattorit työskentelevät ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Tämä on tärkeä linjaus, joka mahdollistaa aiempaa muotoilua paremmin psykologien ja kuraattorien tärkeän työn jatkumisen fyysisesti osana kouluyhteisöjä ja lähellä lasten ja nuorten arkea, helposti saatavilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme