Työn ja talouden tutkimus LABORE

Koulutus ei selitä huomattavia eroja kognitiivisissa kyvyissä ja sosiaalisissa taidoissa ylioppilaiden ja amisten välillä 

Jaa
Työpaperina julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn yhteyttä Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tutkimuksen mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa. Tutkimuksen mukaan erot testituloksissa eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.

Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen selittävän merkittävän osan yksilöiden menestyksestä työmarkkinoilla. Lisäksi on havaittu, että sosiaalisten taitojen merkitys työmarkkinoilla on kasvanut viime vuosikymmeninä. Näihin taitoihin vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin huomattavasti vähemmän tutkimustietoa. Erityisesti koulutuksen rooli on yhä epäselvä. 

Uudessa Laboren, Etlan, VATT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tulosten mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on keskimäärin huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa.  

”Tutkimuksemme mukaan erot kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.”, summaa Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen. 

Vertailemalla lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisiä testituloksia ei kuitenkaan voida selvittää koulutuksen vaikutusta testituloksiin. Voi yhtä hyvin olla myös niin, että lukioon valikoituvat kognitiivisilta ja sosiaalisilta kyvyiltään paremmat oppilaat, mikä selittäisi erot keskimääräisissä testituloksissa. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin sisäänpääsyrajoista syntyvän tutkimusasetelman avulla, miten lukion käyminen vaikuttaa testituloksiin. Riittävän lähellä sisäänpääsyrajaa hakijat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja voidaan olettaa olevan sattumasta kiinni, pääseekö lukioon sisään vai ei. Juuri rajan ala- ja yläpuolella olevia henkilöitä vertaamalla saadaan selvitettyä lukion vaikutus testituloksiin. Tässä koeasetelmassa ryhmien välillä ei havaita juurikaan eroja testituloksissa. Tämä tulos viittaa siis siihen, että havaitut erot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisissä testituloksissa selittyvät valikoitumisella. 

Tutkimuksen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston Oma linja -hanke. 

Tutkimusryhmä: 

  • Jani-Petteri Ollikainen, erikoistutkija, Labore 
  • Tuomas Pekkarinen, tutkimusprofessori, VATT 
  • Roope Uusitalo, professori, VATT ja Helsingin yliopisto 
  • Hanna Virtanen, tutkimuspäällikkö, Etla 

Linkki tutkimukseen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi

Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Ansaintatapojen monipuolistaminen edistää hyvinvointia Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa25.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Uuden tutkimuksen mukaan tulonlähteiden monipuolistaminen näyttää olevan ansaintatapojen keskittämistä tehokkaampi strategia kohti parempaa toimeentuloa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ansaintatapojen monipuolistaminen näyttää parantavan toimeentuloa kaikilla tulotasoilla, vaikka parempituloiset menestyvät monipuolistamisessa paremmin. Jotta yhä useampi pääsisi kerryttämään tuloja potentiaalisista riskeistä huolimatta, tulee kotitalouksille tarjota vakuutus- ja rahoitusinstrumentteja, parempaa infrastruktuuria ja koulutusta.

Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.

Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.

M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye