Työn ja talouden tutkimus LABORE

Koulutus ei selitä huomattavia eroja kognitiivisissa kyvyissä ja sosiaalisissa taidoissa ylioppilaiden ja amisten välillä 

9.6.2022 08:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa
Työpaperina julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn yhteyttä Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tutkimuksen mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa. Tutkimuksen mukaan erot testituloksissa eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.

Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen selittävän merkittävän osan yksilöiden menestyksestä työmarkkinoilla. Lisäksi on havaittu, että sosiaalisten taitojen merkitys työmarkkinoilla on kasvanut viime vuosikymmeninä. Näihin taitoihin vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin huomattavasti vähemmän tutkimustietoa. Erityisesti koulutuksen rooli on yhä epäselvä. 

Uudessa Laboren, Etlan, VATT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tulosten mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on keskimäärin huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa.  

”Tutkimuksemme mukaan erot kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.”, summaa Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen. 

Vertailemalla lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisiä testituloksia ei kuitenkaan voida selvittää koulutuksen vaikutusta testituloksiin. Voi yhtä hyvin olla myös niin, että lukioon valikoituvat kognitiivisilta ja sosiaalisilta kyvyiltään paremmat oppilaat, mikä selittäisi erot keskimääräisissä testituloksissa. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin sisäänpääsyrajoista syntyvän tutkimusasetelman avulla, miten lukion käyminen vaikuttaa testituloksiin. Riittävän lähellä sisäänpääsyrajaa hakijat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja voidaan olettaa olevan sattumasta kiinni, pääseekö lukioon sisään vai ei. Juuri rajan ala- ja yläpuolella olevia henkilöitä vertaamalla saadaan selvitettyä lukion vaikutus testituloksiin. Tässä koeasetelmassa ryhmien välillä ei havaita juurikaan eroja testituloksissa. Tämä tulos viittaa siis siihen, että havaitut erot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisissä testituloksissa selittyvät valikoitumisella. 

Tutkimuksen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston Oma linja -hanke. 

Tutkimusryhmä: 

  • Jani-Petteri Ollikainen, erikoistutkija, Labore 
  • Tuomas Pekkarinen, tutkimusprofessori, VATT 
  • Roope Uusitalo, professori, VATT ja Helsingin yliopisto 
  • Hanna Virtanen, tutkimuspäällikkö, Etla 

Linkki tutkimukseen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi

Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote

Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.

Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote

Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.

Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi

Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.

Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote

Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye