Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Köyhyyttä kokeneilla usein matala osallisuuden kokemus – THL:n osallisuusindikaattori auttaa vähentämään syrjäytymistä

Jaa

Nyt julkaistava tutkimus osoittaa, että THL:n kehittämä osallisuusindikaattori toimii erinomaisesti osallisuuden kokemuksen mittaamisessa.

Köyhyyttä kokeneilla on selvästi matalampi osallisuuden kokemus kuin muilla, osoittaa THL:n tuore tutkimus. Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että ihminen on vaarassa syrjäytyä.

Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokeeko ihminen, että hänellä on vaikuttamismahdollisuuksia, että hänen tekemisillään on merkitystä ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.

”Osallisuuden kokemus auttaa ongelmien ratkaisemisessa, kannattelee vastoinkäymisten keskellä ja motivoi eteenpäin esimerkiksi kuntoutumisessa, työssä ja opinnoissa. Köyhyyttä se ei poista, mutta osalliseksi itsensä kokeva ihminen näkee enemmän mahdollisuuksia ja uskoo pyrkimyksiinsä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

Nyt tehty tutkimus osoittaa, että uusi THL:n kehitettämä osallisuusindikaattori toimii erinomaisesti osallisuuden kokemuksen mittaamisessa. Osallisuuden merkitystä hyvinvoinnille ja laajemmin yhteiskunnan toimivuudelle on viime vuosina nostettu esiin politiikan eri alueilla.

”Osallisuuden kokemusta ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti seurattu väestötutkimuksissa ja vaikutusarvioinneissa. Emme siis kattavasti tiedä eri väestöryhmien välisiä eroja tai erilaisten toimien vaikuttavuutta. Osallisuusindikaattori vastaa tähän tiedontarpeeseen ja on valmis käyttöönotettavaksi erilaisiin tutkimuksiin”, sanoo THL:n tutkija Lars Leemann.

Osallisuusindikaattori on valittu muun muassa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 seurantamittaristoon sekä STEA:n vaikutusarvioinnin mittaripilottiin.

Osallisuusindikaattorin tieteellinen validointi osoittaa, että se mittaa hyvin osallisuuden kokemusta

Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti osallisuusindikaattorin tieteellistä pätevyyttä eli tehtiin tieteellinen validointi eri menetelmiä käyttäen. Kaikki tieteellisen validoinnin vakiintuneet kriteerit osoittavat, että indikaattori toimii erittäin hyvin ja mittaa sitä, mitä sillä olisi tarkoituskin mitata eli osallisuuden kokemusta.

”Validointitutkimuksessa havaitut yhteydet koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun mittareihin vahvistavat käsitystämme siitä, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Analyysit osoittavat kuitenkin, että osallisuusindikaattori ei mittaa samoja käsitteitä vaan omaa kokonaisuuttaan eli osallisuuden kokemusta”, Leemann kertoo.

Indikaattorin 10 väittämää selvittävät vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Väittämät muodostavat koherentin kokonaisuuden, eli jokaisen väittämän sisällyttäminen kysymyspatteristoon on perusteltua.

Osallisuusindikaattori on helppo sijoittaa osaksi kyselylomakkeita ja siihen vastaaminen on nopeaa. Koska indikaattori ei ole palvelujärjestelmä- tai kulttuurisidonnainen, sitä voidaan käyttää laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja myös kansainvälisesti. Indikaattori on käännetty eri kielille.

”Osallisuusindikaattorin väittämät antavat myös osviittaa siitä, miten osallisuuden kokemusta voidaan lisätä. Taloudelliset resurssit ja vaikuttamiskanavat ovat oleellisia, mutta osallisuuden kokemus voi lisääntyä myös pienillä teoilla kuten kunnioittavalla kohtaamisella ja kiitoksen antamisella”, Isola avaa.

Osallisuusindikaattori on kehitetty THL:n Sokra-koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

THL:n osallisuusindikaattorin 10 väittämää:

  1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  4. Olen tarpeellinen muille ihmisille
  5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  9. Koen, että minuun luotetaan
  10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin

Lähde

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, DOI: 10.1080/19452829.2021.1985440

Lisätietoa

Osallisuusindikaattori

Aiemmin osallisuusindikaattorilla saatuja tutkimustuloksia:

Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys (THL-tiedote 17.2.2021)

Vanhempien väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla selvästi matalampi osallisuuden kokemus (THL-tiedote 23.8.2021) 

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran verkkosivut

Yhteystiedot

Lars Leemann
tutkija
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi

Anna-Maria Isola
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7334
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: Helle aiheuttaa ongelmia Suomen sairaaloissa – tiloja tulisi voida viilentää nykyistä paremmin 17.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän. Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä. ”Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioiv

Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa – Suomessa ei viitteitä tapausten lisääntymisestä12.5.2022 12:41:05 EEST | Tiedote

Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä. Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen. Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto. Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota Maksatulehdusten aihe

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme