Köyhyyttä kokeneilla usein matala osallisuuden kokemus – THL:n osallisuusindikaattori auttaa vähentämään syrjäytymistä
Köyhyyttä kokeneilla on selvästi matalampi osallisuuden kokemus kuin muilla, osoittaa THL:n tuore tutkimus. Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että ihminen on vaarassa syrjäytyä.
Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokeeko ihminen, että hänellä on vaikuttamismahdollisuuksia, että hänen tekemisillään on merkitystä ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.
”Osallisuuden kokemus auttaa ongelmien ratkaisemisessa, kannattelee vastoinkäymisten keskellä ja motivoi eteenpäin esimerkiksi kuntoutumisessa, työssä ja opinnoissa. Köyhyyttä se ei poista, mutta osalliseksi itsensä kokeva ihminen näkee enemmän mahdollisuuksia ja uskoo pyrkimyksiinsä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.
Nyt tehty tutkimus osoittaa, että uusi THL:n kehitettämä osallisuusindikaattori toimii erinomaisesti osallisuuden kokemuksen mittaamisessa. Osallisuuden merkitystä hyvinvoinnille ja laajemmin yhteiskunnan toimivuudelle on viime vuosina nostettu esiin politiikan eri alueilla.
”Osallisuuden kokemusta ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti seurattu väestötutkimuksissa ja vaikutusarvioinneissa. Emme siis kattavasti tiedä eri väestöryhmien välisiä eroja tai erilaisten toimien vaikuttavuutta. Osallisuusindikaattori vastaa tähän tiedontarpeeseen ja on valmis käyttöönotettavaksi erilaisiin tutkimuksiin”, sanoo THL:n tutkija Lars Leemann.
Osallisuusindikaattori on valittu muun muassa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 seurantamittaristoon sekä STEA:n vaikutusarvioinnin mittaripilottiin.
Osallisuusindikaattorin tieteellinen validointi osoittaa, että se mittaa hyvin osallisuuden kokemusta
Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti osallisuusindikaattorin tieteellistä pätevyyttä eli tehtiin tieteellinen validointi eri menetelmiä käyttäen. Kaikki tieteellisen validoinnin vakiintuneet kriteerit osoittavat, että indikaattori toimii erittäin hyvin ja mittaa sitä, mitä sillä olisi tarkoituskin mitata eli osallisuuden kokemusta.
”Validointitutkimuksessa havaitut yhteydet koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun mittareihin vahvistavat käsitystämme siitä, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Analyysit osoittavat kuitenkin, että osallisuusindikaattori ei mittaa samoja käsitteitä vaan omaa kokonaisuuttaan eli osallisuuden kokemusta”, Leemann kertoo.
Indikaattorin 10 väittämää selvittävät vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Väittämät muodostavat koherentin kokonaisuuden, eli jokaisen väittämän sisällyttäminen kysymyspatteristoon on perusteltua.
Osallisuusindikaattori on helppo sijoittaa osaksi kyselylomakkeita ja siihen vastaaminen on nopeaa. Koska indikaattori ei ole palvelujärjestelmä- tai kulttuurisidonnainen, sitä voidaan käyttää laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja myös kansainvälisesti. Indikaattori on käännetty eri kielille.
”Osallisuusindikaattorin väittämät antavat myös osviittaa siitä, miten osallisuuden kokemusta voidaan lisätä. Taloudelliset resurssit ja vaikuttamiskanavat ovat oleellisia, mutta osallisuuden kokemus voi lisääntyä myös pienillä teoilla kuten kunnioittavalla kohtaamisella ja kiitoksen antamisella”, Isola avaa.
Osallisuusindikaattori on kehitetty THL:n Sokra-koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
THL:n osallisuusindikaattorin 10 väittämää:
- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
- Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Olen tarpeellinen muille ihmisille
- Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
- Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
- Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
- Koen, että minuun luotetaan
- Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin
Lähde
Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, DOI: 10.1080/19452829.2021.1985440
Lisätietoa
Aiemmin osallisuusindikaattorilla saatuja tutkimustuloksia:
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran verkkosivut
Yhteystiedot
Lars Leemann
tutkija
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anna-Maria Isola
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7334
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme