Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Köyhyyttä kokeneilla usein matala osallisuuden kokemus – THL:n osallisuusindikaattori auttaa vähentämään syrjäytymistä

Jaa

Nyt julkaistava tutkimus osoittaa, että THL:n kehittämä osallisuusindikaattori toimii erinomaisesti osallisuuden kokemuksen mittaamisessa.

Köyhyyttä kokeneilla on selvästi matalampi osallisuuden kokemus kuin muilla, osoittaa THL:n tuore tutkimus. Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että ihminen on vaarassa syrjäytyä.

Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokeeko ihminen, että hänellä on vaikuttamismahdollisuuksia, että hänen tekemisillään on merkitystä ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.

”Osallisuuden kokemus auttaa ongelmien ratkaisemisessa, kannattelee vastoinkäymisten keskellä ja motivoi eteenpäin esimerkiksi kuntoutumisessa, työssä ja opinnoissa. Köyhyyttä se ei poista, mutta osalliseksi itsensä kokeva ihminen näkee enemmän mahdollisuuksia ja uskoo pyrkimyksiinsä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

Nyt tehty tutkimus osoittaa, että uusi THL:n kehitettämä osallisuusindikaattori toimii erinomaisesti osallisuuden kokemuksen mittaamisessa. Osallisuuden merkitystä hyvinvoinnille ja laajemmin yhteiskunnan toimivuudelle on viime vuosina nostettu esiin politiikan eri alueilla.

”Osallisuuden kokemusta ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti seurattu väestötutkimuksissa ja vaikutusarvioinneissa. Emme siis kattavasti tiedä eri väestöryhmien välisiä eroja tai erilaisten toimien vaikuttavuutta. Osallisuusindikaattori vastaa tähän tiedontarpeeseen ja on valmis käyttöönotettavaksi erilaisiin tutkimuksiin”, sanoo THL:n tutkija Lars Leemann.

Osallisuusindikaattori on valittu muun muassa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 seurantamittaristoon sekä STEA:n vaikutusarvioinnin mittaripilottiin.

Osallisuusindikaattorin tieteellinen validointi osoittaa, että se mittaa hyvin osallisuuden kokemusta

Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti osallisuusindikaattorin tieteellistä pätevyyttä eli tehtiin tieteellinen validointi eri menetelmiä käyttäen. Kaikki tieteellisen validoinnin vakiintuneet kriteerit osoittavat, että indikaattori toimii erittäin hyvin ja mittaa sitä, mitä sillä olisi tarkoituskin mitata eli osallisuuden kokemusta.

”Validointitutkimuksessa havaitut yhteydet koetun terveyden, yksinäisyyden ja elämänlaadun mittareihin vahvistavat käsitystämme siitä, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Analyysit osoittavat kuitenkin, että osallisuusindikaattori ei mittaa samoja käsitteitä vaan omaa kokonaisuuttaan eli osallisuuden kokemusta”, Leemann kertoo.

Indikaattorin 10 väittämää selvittävät vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Väittämät muodostavat koherentin kokonaisuuden, eli jokaisen väittämän sisällyttäminen kysymyspatteristoon on perusteltua.

Osallisuusindikaattori on helppo sijoittaa osaksi kyselylomakkeita ja siihen vastaaminen on nopeaa. Koska indikaattori ei ole palvelujärjestelmä- tai kulttuurisidonnainen, sitä voidaan käyttää laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja myös kansainvälisesti. Indikaattori on käännetty eri kielille.

”Osallisuusindikaattorin väittämät antavat myös osviittaa siitä, miten osallisuuden kokemusta voidaan lisätä. Taloudelliset resurssit ja vaikuttamiskanavat ovat oleellisia, mutta osallisuuden kokemus voi lisääntyä myös pienillä teoilla kuten kunnioittavalla kohtaamisella ja kiitoksen antamisella”, Isola avaa.

Osallisuusindikaattori on kehitetty THL:n Sokra-koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

THL:n osallisuusindikaattorin 10 väittämää:

  1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  4. Olen tarpeellinen muille ihmisille
  5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  9. Koen, että minuun luotetaan
  10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin

Lähde

Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, DOI: 10.1080/19452829.2021.1985440

Lisätietoa

Osallisuusindikaattori

Aiemmin osallisuusindikaattorilla saatuja tutkimustuloksia:

Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys (THL-tiedote 17.2.2021)

Vanhempien väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla selvästi matalampi osallisuuden kokemus (THL-tiedote 23.8.2021) 

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran verkkosivut

Yhteystiedot

Lars Leemann
tutkija
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi

Anna-Maria Isola
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7334
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee 5–11-vuotiaille riskiryhmäläisille koronarokotuksia – koko ikäryhmän rokottamisessa odotettava lisätietoja turvallisuudesta2.12.2021 15:29:34 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että riskiryhmiin kuuluvia 5–11-vuotiaita lapsia ryhdytään rokottamaan koronavirusta vastaan, kun lapsille tarkoitettuja rokotevalmisteita saadaan maahan. Lisäksi THL ehdottaa rokotuksia lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. Muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen ei kuitenkaan voi alkaa ennen kuin valtioneuvoston asetusta vapaaehtoisista Covid-19-rokotuksista on muutettu. THL ei vielä ehdota rokotuksia muille 5–11-vuotiaille. Kaikille 5–11-vuotiaille mahdollisuus koronarokotuksiin tarjottaisiin siinä vaiheessa, kun on saatu lisätietoja rokotusten turvallisuudesta ikäryhmässä ja erityisesti harvinaisten haittavaikutusten osalta. THL tarkastelee lisääntyvää tutkimustietoa joulukuun aikana ja varautuu osaltaan rokotusten aloittamiseen vuodenvaihteen jälkeen siinä tapauksessa, että näyttöä turvallisuudesta on kertynyt riittävästi. ”Pääsyy sille, ettei THL suosita rokotuksia nyt kaikille 5

THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia aletaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille 5–6 kuukautta toisesta annoksesta2.12.2021 15:11:55 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia aletaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Ryhmille, joille THL on jo aiemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia, suositellaan tehosteannoksia niin ikään 5–6 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa 60 vuotta täyttäneet, lyhyellä annosvälillä rokotetut, koronapotilaita hoitava ja muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö. Voimakkaasti immuunipuutteisille kolmatta annosta suositellaan aiempaan tapaan 2 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Aiemmin muille kuin immuunipuutteisille kolmatta annosta on suositeltu kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen. Nyt tehosterokote voitaisiin antaa jo hieman nopeammin. Suositus kolmansista annoksista koskee myös alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan BioNTech-Pfizerin Comirnaty-rokote

Suomessa todettu omikronvariantin aiheuttama koronatartunta2.12.2021 14:00:10 EET | Tiedote

Suomessa yhdellä ihmisellä on todettu omikronvirusmuunnoksen aiheuttama koronavirustartunta. Myös muilla samaan seurueeseen kuuluvilla on jo todettu koronatartuntoja. Heidän tartuntojaan ei ole vielä varmistettu variantin aiheuttamiksi. Seurue on palannut Ruotsista. Paikalliset viranomaiset kartoittavat altistuneita ja tekevät torjuntatoimia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueilla. Suojatoimet pätevät myös virusmuunnoksiin Omikronvirusmuunnoksen leviämistä voi torjua kuten muitakin koronavirusmuunnoksia: Huolehdi suositusten mukaisesta rokotesuojasta, hyvästä käsi- ja maskihygieniasta sekä turvaväleistä. Jos saat oireita, pysy kotona ja mene tarvittaessa koronatestiin. Virusmuunnosten syntyminen on hyvin tavallista ja kuuluu virusten normaaliin kiertoon. Variantit voivat levitä ja syrjäyttää aiempia virusmuotoja tai jäädä muiden muunnosten jalkoihin, mikä on nähty koronapandemiankin aikana jo useaan o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme