Kriisipuhelin auttaa läpi kesän kriisissä olevia
”Monille kynnys hakea apua on yhä korkea. Kun löytyy uskallus puhua esimerkiksi itsetuhoisista ajatuksista Kriisipuhelimessa, on tärkeää, etteivät linjat ole varatut. Suomenkieliselle linjalle tulee vuorokaudessa keskimäärin 400–500 puhelua, joista pystytään vastaamaan noin 150:een”, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta.
Kriisipuhelimeen tulee harvoin varsinaisia pilasoittoja. Näiden ajattelemattomuuttaan tehtyjen soittojen lisäksi tulee välillä myös soittoja, joissa soittaja puhuu omista seksuaalisista mieltymyksistään. Nämä soitot eivät kuulu Kriisipuhelimeen, jossa keskiössä on soittajan kriisi ja päivystäjä on apuna muutoksen etsimisessä. Kun soittaja tarvitsee viranomaisapua, kannattaa soittaa Hätäkeskuslaitokseen 112 ja psykiatrisen ja muun lääketieteellisen hoidon tarpeessa kannattaa hakeutua terveydenhuollon päivystykseen.
”Kesäkuukausina Kriisipuhelin soi eniten. Esimerkiksi vuosi sitten kesä-heinäkuussa soittoja tuli 3000 enemmän kuin kuukaudessa keskimäärin. Päivystäjien määrää ei kuitenkaan pystytä kesällä lisäämään. Tavoitteena on, että soiton hetkellä akuutisti keskusteluapua tarvitsevat pääsisivät nopeasti purkamaan ahdistavaa tilannettaan ja saisivat meiltä nopeammin kriisiapua. Puhumalla pelastetaan ihmishenkiä.”
Kriisipuhelin on avattu vuonna 1970 ehkäisemään itsemurhia. Päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia ja koulutettuja vapaaehtoisia. Viime vuonna Kriisipuhelimessa vastattiin yli 52 700 soittoon. Soittajat kokevat lähes poikkeuksetta keskustelun auttavan: 95 prosenttia saadusta palautteesta on kiittävää.
Mielenterveysseuran ylläpitämä Kriisipuhelin päivystää läpi kesän. Soittaa voi suomeksi ja arabiankieliselle linjalle arabiaksi tai englanniksi. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia ja nimettömiä. Suomen Mielenterveysseura ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja. Soittajalle tulevat kulut ovat puhelinoperaattorien hinnoittelemia ja perimiä.
Kriisipuhelin suomen kielellä p. 010 195 202
- Päivystys ympäri vuoden: arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.
- Verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
Kriisipuhelin arabian kielellä p. 040 195 8202
- Päivystysajat: ma,ti,to,pe klo 11-15 ja ke klo 18-22.
- Soittaa voi myös englanniksi.
- Linjalle voi olla yhteydessä myös Whatsappin ja Viberin välityksellä.
- Arabiankieliset verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/azma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Winter, kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197
susanna.winter@mielenterveysseura.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme