Kriisit, kestävä kehitys ja sukututkimus – Tunnetut tieteentekijät mukana Tieteen päivillä Jyväskylässä

Monenlaiset ja yhtäaikaiset kriisit tuntuvat parhaillaan yhteiskunnassa. Tieteen päivien tiedeillassa 11.1. käsittelyyn nousevat historian kriisit, sota, ruokaturva, informaatiosota ja vihapuhe ja maahanmuutto.
Historian apulaisprofessori Antero Holmila nostaa 1970-luvun energiakriisin merkittävimmäksi kriisin aiheuttamaksi murrokseksi toisen maailmansodan jälkeen. Hän etsii historian kriiseistä oppeja tulevien välttämiseen.
Työelämäprofessori, tiedustelueversti (evp) Martti J. Karin aiheena on informaatiosota ja kansallinen turvallisuuden. Kari sanoo, että Suomen on järjestelmällisesti kohennettava kognitiivista turvallisuutta. Tähän vaadittavista toimista hän kertoo tiedeillassa.
Yliopistonopettaja, dosentti Tuija Saresma kertoo tiedeillassa yhteiskunnan kärjistyneestä keskusteluilmapiiristä ja vastakkainasettelujen vahvistumisesta.
Tiedeillassa yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti käsittelee kestävää ruokahuoltoa uuden ajan kriiseissä. Miten ruokaturvaa voidaan parantaa?
Tiedeilta on keskiviikkona 11.1. 2023 klo 17-18.30 Tietoniekassa (kirjasto Lähde, Seminaarinkatu 15B). Voit seurata tiedeiltaa myös verkkolähetyksenä. Tiedeillan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Lisätietoja illan ohjelmasta ja asiantuntijoista: https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tieteenpaivat/tiedeilta
Koukuttavaa sukututkimusta ja keskustelua planetaarisesta hyvinvoinnista
Tietokirjailija, historianopettaja, Jyväskylän yliopiston alumni Ira Vihreälehto on vieraana tietokirjaillassa torstaina 12.1. Vihreälehto teki vuosia salapoliisityötä löytääkseen isälleen isän ja itselleen isoisän. Ainoa vinkki alkuun oli valokuva vuodelta 1943 sekä tieto, että kadonnut isoisä oli venäläinen sotavanki.
Tietokirjaillassa keskustellaan sukututkimuksesta ja ihmisten tarpeesta selvittää omat taustansa ja perimänsä.
Tietokirjailta on keskiviikkona 12.1. 2023 klo 18-19.30 Tietoniekassa (kirjasto Lähde, Seminaarinkatu 15B). Tilaisuudesta on myös verkkolähetys. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen tietokirjailijoiden kanssa: https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tieteenpaivat/teema-1
Planetaarinen hyvinvointi on paneelikeskustelun aiheena resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin järjestämässä lounaskollokviossa keskiviikkona 11.1. Paneelikeskustelun aiheena on ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon jaettu hyvinvointi ja kukoistus.
Planetaarisen hyvinvoinnin käsitteen alustaa JYU.Wisdomin johtaja, ekologian professori Janne Kotiaho. Paneelikeskustelun fasilitaattorina toimii professori Hannu Heikkinen ja panelisteina professori Arto O. Salonen, professori Sanna Karkulehto, tutkijatohtori, dosentti Teea Kortetmäki sekä filosofi Frank Martela.
Planetaarisesta hyvinvoinnista keskustellaan Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä (Tietoniekka-sali, 1 kerros) keskiviikkona 11.1.2023 klo 12.15-14. Tilaisuuden jälkeen on kahvit kaikille osallistujille ja tilaisuus haastatella panelisteja: https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tieteenpaivat/planetaarisen-hyvinvoinnin-kollokvio
Lisätietoja Tieteen päivistä ja haastattelupyynnöt:
Tanja Heikkinen, viestinnän asiantuntija, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 472 1162
Tieteen päivät järjestetään Jyväskylän yliopistossa 11.-12.1. sekä 14.1.2023. Ohjelmassa on myös opastettuja kierroksia palkittuun kirjasto Lähteeseen (11. ja 12.1) ja yliopisto-opetuksen historiasta kertovaan näyttelykeskus Soihtuun (14.1.) Lasten ja nuorten yliopistotoimintaa järjestävä JYUniorit järjestää Aikamatkalle-tiedetyöpajat lapsille. Tieteen päivien koko ohjelman löydät tapahtumasivuilta: https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tieteenpaivat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat28.10.2025 16:01:51 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu tutkimus nostaa esiin merkittäviä kehittämistarpeita ikääntyneiden palveluohjauksessa hyvinvointialueilla. Tulosten mukaan palveluohjaus ei kaikilta osin toteudu suunnitellusti tai asiakaslähtöisesti. Tutkijat tunnistivat palveluohjauksessa kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelun piiriin, avun tarpeen arvioinnin kapea-alaisuuden ja resurssien riittämättömyyden. Tutkijat tarjoavat viisi konkreettista suositusta, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluohjausta voidaan kehittää kohti ennakoivaa ja paremmin ikääntyneiden tarpeet huomioivaa palvelua.
Jyväskylän yliopiston 2026 aloittavan hallituksen kokoonpano vahvistettu28.10.2025 12:43:36 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsenten vaali toimikaudelle 1.1.2026–31.12.2029 päättyi keskiviikkona 1.10.2025. Yliopistokollegio vahvisti vaalin tuloksen 24.10.2025.
Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän28.10.2025 07:29:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus paljastaa, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta. Tämä muistoihin liittyvä ilmiö auttaa selittämään, miksi nuoruusaikojen musiikkikappaleet säilyvät usein syvästi merkityksellisinä – jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan ja paljastaa erilaisia kehityskulkuja miesten ja naisten välillä.
Tutkimus selvitti: suomen kielen kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa testissä suoriutumiseen27.10.2025 10:26:25 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia arviointivinoumia Yleisten kielitutkintojen suomen puhutun kielen testissä voi piillä. Tutkimuksessa huomattiin, että kielitestin suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta voivat vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksessa selvitettiin arabian-, thain-, venäjän-, viron- ja suomenruotsinkielisten arviointia.
Uudet tutkimukset valottavat, miten aivot käsittelevät kasvonilmeitä27.10.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyissä kahdessa uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kasvonilmeiden havaitsemista aivoaktiivisuuden mittauksin sekä sitä, miten tunnepitoiset ilmeet vaikuttavat työmuistiin. Yhdessä nämä tutkimukset valottavat, miten ihmisen havainto- ja muistijärjestelmät käsittelevät toisten ihmisten kasvonilmeisiin liittyvää tietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

