Kuhmoon luontolahjana yksityinen luonnonsuojelualue − Toivonmetsä

Rauhoitettava kohde sijaitsee Kuhmossa Lammasjärven ja Iso-Kupsunen -järven välissä. Kokonaisuus muodostuu kahdesta erillisestä palstasta, jotka rajautuvat Hukkajärventiehen.

Kohteen puusto on vaihtelevaa; nuoresta kasvatusmetsästä järeään vanhaan havupuuvoittoiseen metsään, jossa lehtipuut lisäävät metsän monimuotoisuutta. Alueella on paikoitellen lahopuuta turvaamassa lahopuujatkumoa.

Lännen puoleisella palstalla on pienialaisesti luonnontilaista kuusikkoa sekä nuorta kasvatusmetsää. Palstan eteläkärjessä on vanhat peltosarat, jotka ovat luontaisesti metsittymässä. Palstalla on myös luonnontilainen lähde, josta on otettu talousvettä.

Itäpuolen palstan suoalueen ojat ovat osittain palautuneet ja kasvaneet umpeen. Suoalueen kangasmetsäsaarekkeet ovat käsiteltyjä alueita. Palstan pohjoisosassa on luonnontilaista tai sen kaltaista vanhaa järeää kuusikkoa sekä haapavoittoinen lehtipuuryhmä.

Isän muisto säilyy luonnonkauniissa muistometsässä

Maanomistajan edustaja kertoo itäpuolen palstan pohjoisosassa sijaitsevan vanhan kuusikon olevan alueen vanhinta, koskemattomana säilynyttä osaa. Hänen mukaansa alue on ollut vanhaa metsää jo hänen v. 1917 syntyneen Toivo-isänsä ollessa lapsi. Isä on halunnut säilyttää metsän koskemattomana oman lapsuutensa muistona. Isä on kertomansa mukaan pikkupoikana pitänyt tässä metsässä linnunrihmoja.

- Meille on ollut tärkeää säilyttää isän muistometsä. Toivonmetsä saakin nimensä isän mukaan. Samalla nimi edustaa myös laajemmin elämän ja luonnon toivoa, erityisesti tänä kriisiaikana. Toivoa isän nimi on varmasti merkinnyt myös hänen syntymävuonnaan 1917, Suomen itsenäistymisvuonna.

Kainuun ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Suvi Schroderus kuvaa kohdetta monipuoliseksi ja kertoo vanhan metsän kuusikon olevan luonnonkaunista ja kohteen soveltuvan hyvin luontolahjaksi. Schroderus toteaa kohteen sijainnin täydentävän suojelualueverkostoa Kuhmon alueella.

Luontolahja-kampanja on osa hallitusohjelmaa ja sen toteutuksesta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Kampanja on valtakunnallinen ja kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Kampanjan aikana kertyneet yksityisten henkilöiden ja yritysten suojelemat hehtaarit lasketaan yhteen, ja valtio suojelee vastaavan määrän omilta mailtaan.