Kuinka sinä osallistut tieteentekoon? Osallistu kyselytutkimukseen

Kansalaistiede on järjestelmällistä toimintaa, jossa ei-ammattitutkijat vapaaehtoisesti edistävät tieteellistä tutkimusta esimerkiksi keräämällä uutta aineistoa ja syventämällä aiempaa tietoa museoiden, tutkimusryhmien tai muun vastaavan julkisen laitoksen käyttöön. Esimerkiksi lintubongausten tekeminen ja havaintojen ilmoittaminen on perinteinen esimerkki kansalaistieteestä.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella vuosi sitten aloittaneessa EU-rahoitteisessa CS Track -projektissa tutkimuskohteina ovat kansalaistiede ja sen tekijät. Erityisesti tutkijoita kiinnostavat ihmisten tavat osallistua kansalaistiedeprojekteihin sekä teknologian hyödyntäminen ja oppiminen. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan ja listataan kansalaistiedeprojekteja sekä kansalaistiedettä tekeviä yhdistyksiä, mikä edesauttaa tiiviimpien kansalaistiedeverkostojen syntymistä.
– Tiede koskettaa meitä kaikkia tavoilla, joita usein emme tunnista. Kansalaistiede mahdollistaa tasokkaan tiedon tuottamisen lisäksi matalan kynnyksen osallistumisen tähän keskeiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, projektitutkija Samu Paajanen toteaa.
– Tänään, 20. tammikuuta, Yhdysvaltain presidentti vannoo virkavalansa. Kansalaistieteellä on erittäin keskeinen rooli myös demokratian näkökulmasta. Yhtäältä esimerkiksi bongailemalla pilviä ja toimimalla erilaisissa verkkoyhteisöisissä ihmiset oppivat erilaisia taitoja, esimerkiksi kriittistä tiedonlukua. Toisaalta kansalaistiede lisää myös tieteen avoimuutta ja edistää demokratiaa, projektista vastaava professori Raija Hämäläinen tuo esiin.
Kansalaistieteen tekijä – auta vastaamalla kyselyyn
Tieteeseen ja sen parempaan ymmärtämiseen voi osallistua lukemattomilla eri tavoilla. Monikansallisen ja monitieteisen projektin avulla selvitetään, miten ihmiset osallistuvat tieteen tekemiseen ja miten osallistumista voidaan edesauttaa.
Tutkijat pyytävät kansalaistieteen osallistuvia vastaamaan kyselyyn, kartoitetaan, millaista kansalaistieteen tekeminen on kansalaisten näkökulmasta. Kyselyyn voi vastata 20.1.–21.2.2021 välisenä aikana. Vastaaminen vie noin 15 minuuttia.
– Kyselyssä kartoitetaan muun muassa kansalaistieteeseen osallistumisen tapoja, teknologian roolia osallistumisessa sekä osallistujien kokemuksia oppimisesta, tutkijatohtori Joni Lämsä kuvailee.
Kyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa https://cstrack.eu/.
Osallistuminen kansalaistiedeprojekteihin helppoa
Kansalaistiede on pitkään ollut melko vieras käsite jopa tieteestä kiinnostuneelle kansalle, kuten suomalaisille. Kansalaistiedeprojekteja löytyy kuitenkin runsaslukuisesti myös Suomesta. Vaikka kansalaistiede näyttäytyy usein luonnon eri ilmiöiden ja lajien havainnointina, ei osallistuminen vaadi aina edes kotisohvalta nousemista. Tutkijat kannustavatkin etsimään itselle sopivan ja mielenkiintoisen väylän kansalaistieteen pariin.
– Oman panoksensa antaminen useisiin kansainvälisiin kansalaistiedeprojekteihin onnistuu vaivattomasti verkon välityksellä, esimerkiksi Zooniverse-sivuston kautta. Sivulla estellyt projektit pyytävät ihmisiä muun muassa tunnistamaan tai laskemaan kuvista hyönteisiä tai avaruuden kappaleita tai kirjoittamaan puhtaaksi museoesineiden ja arkistojen aarteiden käsinkirjoitettuja tunnistetietoja, projektitutkija Emilia Lampi kertoo.
Lisätietoja:
Professori Raija Hämäläinen, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, raija.h.hamalainen@jyu.fi, 040 744 2611
Projektitutkija Samu Paajanen, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, samu.v.paajanen@jyu.fi
Tutkijatohtori Joni Lämsä, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, joni.lamsa@jyu.fi, 040 805 4271
Projektitutkija Emilia Lampi, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, emilia.k.lampi@jyu.fi, 040 485 4464
Lisätietoa CS Track-hankkeesta:
- Tiedote 21.4.2020: Kansalaistieteellä koronakriisiä vastaan
- JYUnity-verkkolehti: Kansalaistiede tutkimuskohteena
- Joni Lämsä Radio Suomen haastattelussa (Yle Areena)
- Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin myös projektin omilla nettisivuilla tai Euroopan komission hankesivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme