Kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoksiin 1990-luvulla?
25.1.2023 13:36:34 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Silvolan tutkimuskysymykseksi asettuu: millainen mies oli kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa, kuten esimerkiksi mainoksissa. Kysymys kääntyy peiliksi lukijalle: Miten me katsomme kulttuurisia kuvia, mitä me oikeastaan näemme, kun katselemme representaatiota, ja millaisia vaikutuksia näkemäämme kuvaan on sillä, että katsoja olemme juuri me?
Artikkelin merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: ”they were ’known’ as gay but ’read’ as straight”. Heidät käsitettiin avoimiksi salaisuuksiksi, joista ”tiedettiin”, mutta tuota ”tietoa” ei lausuttu ääneen. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta.
Kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin käyvän heterosta eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä; ei koskaan homomiestä. Kysymykseksi asettuu, voiko homo edustaa suomalaista vai vain esittää tätä?
Silvola sai artikkelistaan hyvää palautetta kaikkien media- ja queer-tutkijoiden tuntemalta King’s Collegen professorilta Richard Dyerilta, joka piti Silvolan artikkelia hyvin kiehtovana tekstinä ja sen lähestymistapaa ainutlaatuisena. – En ole aikaisemmin nähnyt, että maskuliinista kuvastoa lähestyttäisiin tällä tavalla. Nähdäkseni homoseksuaalisen esittäjän ja heteroseksuaalisen roolin välistä suhdetta mallin työssä ei ole tätä ennen käsitelty lainkaan, Dyer kirjoittaa.
Silvola tutkii Jyväskylän yliopistoon tulevassa väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää ja passing for straight -ilmiötä. Hän hyödyntää metodinaan autofiktiota tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Silvola katsoo läheltä, toisin ja vastakarvaan myös itsestään otettua mainoskuvastoa.
Hänen väitöstyötään tukee Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.
Silvolan SQS-lehdessä julkaistun artikkelin: “My Lies and Liaisons with Marilyn”; An Autofictional Representation of the Downtown Man, a Finnish Successor to the Marlboro Man in the Early 1990s voi lukea täällä: https://journal.fi/sqs/article/view/125612
Lisätietoja: kari.o.silvola@jyu.fi, +358 46 586 0045
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/henkilokunta/vaitoskirjatutkijat/silvola-kari
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kansallisarkisto ja Jyväskylän yliopisto digitoivat Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun historiallisia arkistoaineistoja26.8.2026 15:18:56 EEST | Tiedote
Kansallisarkistolla ja Jyväskylän yliopistolla on kumppanuusdigitointihanke, jonka myötä merkittäviä osia kulttuuri- ja sivistyshistoriallisesti arvokkaiden Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin sekä Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun arkistoaineistoista saadaan jatkossa käyttöön digitaalisesti. Kumppanuus toteutetaan kesäkuusta syyskuuhun 2026. Hanketta rahoittavat Jyväskylän yliopistosäätiö, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.
ERC Advanced Grant -miljoonarahoitus Jyväskylän yliopistoon – tutkimushankkeessa kehitetään keinoja nähdä piilossa olevia rakenteita matematiikan avulla26.8.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt merkittävän ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salolle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Salon tutkimusryhmä kehittää uusia matemaattisia menetelmiä inversio-ongelmien ratkaisemiseen. Menetelmillä on merkittäviä sovelluksia muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, materiaalitutkimuksessa, teollisuuden laadunvalvonnassa sekä geofysiikassa. Kyseisen rahoituksen saajat ovat erityisen ansioituneita tutkijoita.
Kirjoitan, koska haluan!25.8.2026 18:24:10 EEST | Tiedote
Kirjoituskilpailu nuorille nyt jo neljättä kertaa. Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden joukossa (Tilastokeskus). Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.
Nopeammin kävelevät ikääntyneet ovat aktiivisempia arjessa25.8.2026 10:35:07 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus vähenee merkittävästi iän myötä myös hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Neljän vuoden seurannassa aktiivisuuden aikaansaama energiankulutus laski keskimäärin noin 17 prosenttia.
Uusi professori Tuomo Kujala: Kognitiotieteen tarve kasvaa, kun ajattelua ulkoistetaan tekoälylle25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan uusi kognitiotieteen professori Tuomo Kujala tutkii työssään ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Hän on erikoistunut ihmisten tarkkaamattomuuden tutkimiseen ja siihen, miten se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Kujala arvioi, että tekoälyn yleistyminen tulee tulevaisuudessa kasvattamaan tarvetta kognitiotieteen tutkimukselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme