Kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoksiin 1990-luvulla?

Silvolan tutkimuskysymykseksi asettuu: millainen mies oli kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa, kuten esimerkiksi mainoksissa. Kysymys kääntyy peiliksi lukijalle: Miten me katsomme kulttuurisia kuvia, mitä me oikeastaan näemme, kun katselemme representaatiota, ja millaisia vaikutuksia näkemäämme kuvaan on sillä, että katsoja olemme juuri me?
Artikkelin merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: ”they were ’known’ as gay but ’read’ as straight”. Heidät käsitettiin avoimiksi salaisuuksiksi, joista ”tiedettiin”, mutta tuota ”tietoa” ei lausuttu ääneen. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta.
Kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin käyvän heterosta eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä; ei koskaan homomiestä. Kysymykseksi asettuu, voiko homo edustaa suomalaista vai vain esittää tätä?
Silvola sai artikkelistaan hyvää palautetta kaikkien media- ja queer-tutkijoiden tuntemalta King’s Collegen professorilta Richard Dyerilta, joka piti Silvolan artikkelia hyvin kiehtovana tekstinä ja sen lähestymistapaa ainutlaatuisena. – En ole aikaisemmin nähnyt, että maskuliinista kuvastoa lähestyttäisiin tällä tavalla. Nähdäkseni homoseksuaalisen esittäjän ja heteroseksuaalisen roolin välistä suhdetta mallin työssä ei ole tätä ennen käsitelty lainkaan, Dyer kirjoittaa.
Silvola tutkii Jyväskylän yliopistoon tulevassa väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää ja passing for straight -ilmiötä. Hän hyödyntää metodinaan autofiktiota tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Silvola katsoo läheltä, toisin ja vastakarvaan myös itsestään otettua mainoskuvastoa.
Hänen väitöstyötään tukee Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.
Silvolan SQS-lehdessä julkaistun artikkelin: “My Lies and Liaisons with Marilyn”; An Autofictional Representation of the Downtown Man, a Finnish Successor to the Marlboro Man in the Early 1990s voi lukea täällä: https://journal.fi/sqs/article/view/125612
Lisätietoja: kari.o.silvola@jyu.fi, +358 46 586 0045
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/henkilokunta/vaitoskirjatutkijat/silvola-kari
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme