Jyväskylän yliopisto

Kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoksiin 1990-luvulla?

Jaa

Kirjoittamisen väitöskirjatutkija Kari Silvola paljastaa SQS-lehdessä julkaistussa artikkelissaan miesmalleihin aikaisemmin liitetyn kaksoisparadoksin: heidät ”tiedettiin” homoiksi, mutta heidän ”katsottiin” esittävän heteromiestä.

Kari Silvola mainosjulisteessa vuodelta 1991. Kuva Lauri Eriksson.
Kari Silvola mainosjulisteessa vuodelta 1991. Kuva Lauri Eriksson.

Silvolan tutkimuskysymykseksi asettuu: millainen mies oli kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa, kuten esimerkiksi mainoksissa. Kysymys kääntyy peiliksi lukijalle: Miten me katsomme kulttuurisia kuvia, mitä me oikeastaan näemme, kun katselemme representaatiota, ja millaisia vaikutuksia näkemäämme kuvaan on sillä, että katsoja olemme juuri me?

Artikkelin merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: ”they were ’known’ as gay but ’read’ as straight”. Heidät käsitettiin avoimiksi salaisuuksiksi, joista ”tiedettiin”, mutta tuota ”tietoa” ei lausuttu ääneen. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta.

Kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin käyvän heterosta eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä; ei koskaan homomiestä. Kysymykseksi asettuu, voiko homo edustaa suomalaista vai vain esittää tätä?

Silvola sai artikkelistaan hyvää palautetta kaikkien media- ja queer-tutkijoiden tuntemalta King’s Collegen professorilta Richard Dyerilta, joka piti Silvolan artikkelia hyvin kiehtovana tekstinä ja sen lähestymistapaa ainutlaatuisena. – En ole aikaisemmin nähnyt, että maskuliinista kuvastoa lähestyttäisiin tällä tavalla. Nähdäkseni homoseksuaalisen esittäjän ja heteroseksuaalisen roolin välistä suhdetta mallin työssä ei ole tätä ennen käsitelty lainkaan, Dyer kirjoittaa.

Silvola tutkii Jyväskylän yliopistoon tulevassa väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää ja passing for straight -ilmiötä. Hän hyödyntää metodinaan autofiktiota tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Silvola katsoo läheltä, toisin ja vastakarvaan myös itsestään otettua mainoskuvastoa.

Hänen väitöstyötään tukee Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Silvolan SQS-lehdessä julkaistun artikkelin: “My Lies and Liaisons with Marilyn”; An Autofictional Representation of the Downtown Man, a Finnish Successor to the Marlboro Man in the Early 1990s voi lukea täällä: https://journal.fi/sqs/article/view/125612

Lisätietoja: kari.o.silvola@jyu.fi, +358 46 586 0045

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/henkilokunta/vaitoskirjatutkijat/silvola-kari

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kari Silvola mainosjulisteessa vuodelta 1991. Kuva Lauri Eriksson.
Kari Silvola mainosjulisteessa vuodelta 1991. Kuva Lauri Eriksson.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Panostukset T&K-menoihin kasvattaneet merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta - nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla2.2.2023 15:00:00 EET | Tiedote

Suomessa on osana kansallista strategiaa lisätty tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä panostuksia yli 20 prosentilla vuosien 2017–2021 välillä. Tarkastelukaudella yritysten osuus T&K-menoista on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Panostukset ovat auttaneet kasvattamaan sekä kansallisen tason että maakuntien bruttokansantuotetta. Nopeimmin bruttokansantuote on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Kansallisella tasolla lähes 50 % kaikista T&K-menoista kohdistuu Uudenmaan maakuntaan.

Yli puolet suomalaisnuorista seuraa uutisia perinteisen median digisovelluksista2.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Nuorten ajatellaan lukevan hyvin vähän perinteisiä uutisia ja kuluttavan aikansa lähinnä sosiaalisessa mediassa. Tuore kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että yli puolet suomalaisista teini-ikäisistä käyttää perinteisen median verkkosivuja ja digisovelluksia uutislähteenä melko usein. Kolmasosa nuorista silti lukee uutisia harvoin ja törmää uutisiin yleensä sattumalta sosiaalisessa mediassa, mikä voi altistaa heidät helpommin väärälle tiedolle ja valeuutisille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme