Kuluttajansuojalain uudistukset vaikuttavat verkkokauppaan ja kuluttajaluottoihin
Kuluttajansuojalaki uudistuu 1.10.2023, mikä tuo muutoksia ja uusia velvoitteita verkkokauppaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille sekä kuluttajaluottoja tarjoaville yrityksille.
Verkkokaupan maksutavat tulee esittää tietyssä järjestyksessä
Kuluttajille ei saa verkkokaupassa enää lokakuun alusta alkaen tarjota ensisijaisesti luottoa tai muuta maksunlykkäystä sisältäviä maksutapoja. Muutoksen tarkoituksena on ohjata kuluttajia käyttämään ensisijaisesti muita maksutapoja kuin niitä, joilla maksamista lykätään myöhemmäksi. Näin pyritään vähentämään kuluttajien velkaantumista.
Lokakuun alusta alkaen tulee kuluttajalle esittää verkkokaupassa maksutavat seuraavassa järjestyksessä:
- Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esim. verkkomaksut, debit- tai Visa Electron -kortit, tai liikunta- ja kulttuuriedut.
- Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esim. yhdistelmäkortit debit- ja credit-ominaisuuksilla tai maksusovellukset, kuten MobilePay, johon kuluttaja on valintansa mukaan voinut liittää paitsi debit-, myös credit-kortin.
- Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä, kuten luottosopimuksen tekeminen, maksuaika- tai luottokortti tai postiennakko.
Mitään maksutapaa ei saa verkkokaupassa asettaa oletusvalinnaksi edes asiakkaan aikaisemman oston perusteella. Kuluttajan tulee siten tehdä maksutapavalinta kunkin sopimuksen osalta erikseen.
Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus verkkokaupassa laajenee
Lokakuun alusta tavaran tai tuotteen ostavan kuluttajan henkilöllisyys tulee verkkokaupan kassalla todentaa vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina silloin, kun kuluttaja valitsee maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan, kuten laskun tai erämaksun. Säännöksen tavoitteena on väärinkäytösten minimoiminen sekä rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen.
Mikäli kuluttaja kuitenkin valitsee maksutavaksi esim. maksukortin tai muun maksuvälineen, eli kuluttajan valitsema maksutapa kuuluu maksupalvelulain soveltamisalaan, sovelletaan asiakkaan tunnistamiseen edelleen maksupalvelulain vahvaa tunnistamista koskevia säännöksiä kuten tähänkin asti.
Velvollisuutta vahvaan tunnistamiseen verkkokaupassa ei kuitenkaan ole silloin, kun kuluttaja sopimuksen mukaan maksaa kauppahinnan tavaran luovutuksen yhteydessä esimerkiksi postiennakolla, noudon yhteydessä myymälässä tai kotiinkuljetuksen yhteydessä käteisellä. Velvollisuutta ei ole myöskään silloin, kun sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla tavalla kuin etäviestimellä, ja palvelun suorittaa maksunlykkäyksen tarjoaja itse. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi palveluntarjoajan itsensä jälkikäteen asiakkaalta laskuttamat juhla- ja kotitalouspalvelut.
Kuluttajaluottojen markkinointi täsmentyy
Kuluttajaluottojen markkinoinnin sisältöön tulee jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota. Kuluttajaluottojen markkinointia koskeva sääntely tarkentuu erityisesti siltä osin, minkä tyyppistä markkinointia on pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. Jatkossa hyvän luotonantotavan vastaista on mm. vähätellä luotonoton vakavuutta, esittää luotonoton edistävän kuluttajan sosiaalista menestystä ja hyväksyntää, kohdistaa markkinointia sellaisiin kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä, tai yhdistää luoton käyttöä rahapelipalveluihin. Luottoja ei myöskään saa markkinoida sellaisilla ehdoilla, joilla luottokustannukset voivat ylittää luoton määrän. Lokakuun alusta luottoja ei siten saa markkinoida esimerkiksi hyvin pienillä kuukausierillä tai pitkällä takaisinmaksuajalla.
Kuluttajaluottojen hintasääntely tiukentuu
Kuluttajaluottojen korkokatto laskee 1.10.2023 alkaen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Uuden säännöksen mukaan elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin jatkossa lisätä 15 prosentin päälle korkolain mukaisen viitekoron. Sopimuksen mukainen luoton korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia, jos viitekorko nousee yli 5 prosenttiin. Muutoksella pyritään vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista sekä kohtuullistamaan suurien ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjen luottojen hinnoittelua.
Lisätietoja:
Sanna Lempiäinen, asiantuntija, sanna.lempiainen@yrittajat.fi, 050 547 7039
Yhteyshenkilöt
Sanna Lempiäinenasiantuntija
Puh:09 229 22 889Puh:050 547 7039sanna.lempiainen@yrittajat.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Auto hallitsee pk-yritysten työmatkoja3.1.2026 06:45:00 EET | Tiedote
Joka neljännessä pk-yrityksessä (23 %) matkustetaan päivittäin, osoittaa tuore Yrittäjägallup. Päivittäinen työmatkailu on erittäin yleistä rakentamisen alalla, kun taas esimerkiksi palvelualoilla matkoja tehdään selvästi vähemmän. Maakunnissa työmatkoja kertyy enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. ”Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja sujuva yritystoiminta edellyttää usein oman auton käyttöä ja hyvää tiestön kuntoa”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Yrittäjägallup: Maahanmuuttajien palkkaaminen yleistyy suuremmissa pk-yrityksissä30.12.2025 09:03:00 EET | Tiedote
Suomalaisista pk-yrityksistä 17 prosenttia on palkannut maahanmuuttajan, osoittaa Yrittäjägallup. Luku on sama kuin vuosi sitten marraskuussa. Rekrytointi painottuu selvästi suurempiin pk-yrityksiin. Yli kymmenen hengen yrityksistä jo 54 prosenttia on palkannut maahanmuuttajia, kun pienemmissä yrityksissä osuus jää alhaisemmaksi. Teollisuus on suurin työllistäjä, sillä alan yrityksistä 44 prosenttia raportoi palkanneen maahanmuuttajan.
Yrittäjägallup: Pk-yritysten tilanne heikentynyt – ”Huonoa uutista on tullut joka tuutista”20.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on huonontunut lokakuusta, osoittaa tuore Yrittäjägallup. Tällä hetkellä yritysten taloustilanne on heikoin keskiarvoltaan Yrittäjägallupin mittaushistoriassa. Mittaaminen aloitettiin 2022. ”Käänne pk-yritysten tilanteessa on valitettava mutta ei yllättävä kaiken synkistelyn keskellä. Syksyllä orastanut optimismi on huuhtoutunut alkutalven sateisiin ja Suomen joutumiseen talouden tarkkailuluokalle”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät: Eduskunnalta merkittävä päätös – irtisanomiskynnys alentuu19.12.2025 10:49:21 EET | Tiedote
Eduskunta on hyväksynyt lain henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2026 alusta. Jatkossa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. – Eduskunta teki erittäin tärkeän päätöksen alentaessaan irtisanomiskynnystä. Se rohkaisee pk-yrityksiä työllistämään, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.
VTT Päivi Puonti Suomen Yrittäjien uusi johtaja ja pääekonomisti18.12.2025 08:33:00 EET | Tiedote
Valtiotieteen tohtori, BA Päivi Puonti (43) on nimitetty Suomen Yrittäjien johtajaksi ja pääekonomistiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme