Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti

Jaa
Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.

Kotimainen kalanviljely on ympäristöystävällisimpiä ruoantuotannon muotoja. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on eläintuotantomuodoista kaikkein pienin. Modernit laitokset ja uusi teknologia tarkan sääntelyn ohella pitävät huolen siitä, että kalankasvatuksen ympäristökuorma jää pieneksi ja tuotanto on kestävää.

Valtaosa (77 prosenttia) kuluttajatutkimukseen vastanneista kertoi olevansa huolissaan Itämeren saastumisesta. Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että suurella osalla suomalaisista on aivan liian synkkä kuva kalanviljelyn vaikutuksesta Itämeren tilaan. Kalankasvatuksen osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on alle kaksi prosenttia, mutta vastaajista jopa 14 prosenttia luuli osuuden olevan erittäin tai melko suuri. 18 prosenttia ei osannut sanoa, 37 prosenttia vastasi kalankasvatuksen kuormituksen olevan keskitasoa (ei suuri eikä pieni), ja 23 prosenttia arvioi osuuden melko pieneksi. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kuormitus on erittäin pientä.

Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö kalankasvatusta lisätä, vähentää tai säilyttää nykyisellä tasolla. Kysymys kysyttiin kahdesti: ennen todellisten kuormituslukujen näyttämistä sekä niiden jälkeen. Ennen kuormituslukujen näyttämistä 58 prosenttia vastasi, että kalankasvatusta voisi lisätä, ja lukujen näyttämisen jälkeen prosentti kasvoi kahdeksaankymmeneen.

Kotimaiselle kasvatetulle kalalle on kysyntää: tutkimuksen mukaan 38 prosenttia haluaisi syödä enemmän kirjolohta ja 48 prosenttia enemmän siikaa. Lähes kolme neljästä (72 %) kertoi myös, että käyttäisi enemmän kalaa, mikäli kaupoissa olisi enemmän kotimaista kalaa tarjolla. Kalanviljelyn lisääminen on kestävä tapa lisätä kotimaisen kalan tarjontaa, mutta pullonkaulana on tarpeettoman tiukassa oleva ympäristöluvitus. Samaan aikaan kun kotimainen tarjonta sakkaa, tuontikalan osuus suomalaisten kuluttamasta kalasta kasvaa: nykyään jo yli 80 prosenttia Suomessa kulutetusta kalasta on tuontikalaa.

Tutkimuksen toteutti Consumer Compass Oy Pro Kala ry:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin Consumer Compassin nettipaneelissa helmikuussa 2021. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn osallistui yhteensä 1037 vastaajaa. Aineisto painotettiin vastaamaan aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Pasilankatu 2
00240 HELSINKI

https://www.kalankasvatus.fi

Suomen Kalankasvattajaliitto on valtakunnallinen, kaksikielinen kalanviljelijöiden edunvalvontajärjestö. Liiton tehtävänä on seurata ja vaikuttaa kalankasvatusta koskevaan lainsäädäntöön, hallintoon ja markkinakehitykseen sekä puuttua alan toimintaympäristöä koskeviin epäkohtiin. Liitto vaikuttaa muun muassa alaa kehittävään tutkimukseen sekä jakaa tietoa elinkeinosta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry

EU:n jättibarometri: COVID-19 pandemia lisäsi suomalaisten kalan kulutusta.19.10.2021 06:00:00 EEST | Uutinen

Kalan kulutus on Suomessa suurempaa verrattaessa kulutustottumuksia EU27 maiden keskiarvoon. Suomalaisista 76 % ilmoittaa syövänsä kalaa vähintään kerran kuukaudessa. enemmän kalaa kulutetaan mm Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomi sijoittuu kymmenenneksi maiden kalankulutustottumuslistalla. Keskimäärin Euroopassa 64 % sanoo syövänsä kalaa vähintään kerran kuussa. Suurin osa kalasta ostetaan kaupoista ja valmistetaan kotona. Suomalaisista 95 % sanoo ostavansa kalan kaupasta. Ravintolassa kalaa kertoo syövänsä vähintään kerran kuussa noin viidennes suomalaisista, saman verran kuin EU27-maissa keskimäärin. Euroopan komission toimesta haastateltiin maalis-huhtikuussa EU- alueella 26699, joista Suomessa 1017 kuluttajaa.

Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?7.5.2021 05:30:00 EEST | Tiedote

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa3.3.2021 06:30:00 EET | Tiedote

Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.

Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys26.2.2020 10:59:01 EET | Tiedote

Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye